Go (I‑Go, Wei‑chi, Baduk) — strateginen lautapeli kahdelle

Go (I‑Go, Wei‑chi, Baduk) — syvällinen strateginen lautapeli kahdelle. Opas säännöistä, strategiasta, laudankokoista ja handicapista aloittelijoille ja harrastajille.

Go (japaniksi I-Go, kiinaksi Wei-chi ja koreaksi Baduk) on kahden pelaajan lautapeli, jossa pelaajat asettavat vuorotellen mustia tai valkoisia kiviä laudalle. Kiviä kutsutaan myös kiviksi ja ne sijoitetaan ruudukon risteyksiin. Tavallisin lauta on 19x19-ruudukko, jolla on 19 pystysuoraa ja 19 vaakasuoraa viivaa ja yhteensä 361 risteystä. Aloittelijat ja nopeammat pelit käytetään usein pienemmillä laudoilla, esimerkiksi 9x9 tai 13x13.

Perusperiaatteet

Pelaajat asettavat vuorollaan yhden kiven tyhjään risteykseen; mustat aloittavat. Kivet eivät liiku asettamisen jälkeen, mutta ne voidaan poistaa laudalta, jos ne jäävät ilman vapauden risteyksiä (engl. liberties). Kiviryhmä koostuu vierekkäisistä samoilla väreillä olevista kivistä — ryhmä jaetaan vapaudet yhteisesti. Kun viimeinen vapaa risteys täytetään vastustajan siirrolla, kyseinen kivi tai ryhmä kaapataan ja poistetaan laudalta.

Elossa, kuollut, seki ja ko

Keskeinen käsite go:ssa on "silmä" — ryhmällä täytyy olla vähintään kaksi erillistä vapaata risteystä (tai tilaa muodostaa kaksi erilaista silmää) pysyäkseen elossa vastustajan hyökkäyksiltä. Jos ryhmä ei voi muodostaa silmiä, se voidaan lopulta ympäröidä ja poistaa; tällöin ryhmä on "kuollut". Erityistilanteita ovat seki (molemmat ryhmät jäävät riippuvaisuuteen ja kumpikaan ei voi turvallisesti ottaa toista ilman omien kivien häviämistä) ja ko-tilanne, jossa saman aseman toistamista rajoitetaan ko-säännöllä (eli välissä pitää tehdä muu siirto ennen kuin alkuperäinen tilanne voidaan toistaa), jotta peli ei päädy ikuiseksi toistoksi.

Pisteytys ja komi

Pelin lopussa pisteet lasketaan useimmiten kahdella eri tavoin riippuen säännöistä: aluepisteytys (Chinese rules) laskee pelaajan kivet + ympäröidyt tyhjät risteykset, kun taas territoripisteytys (Japanese rules) laskee ympäröidyt tyhjät risteykset ja lisää kaapattujen kivien määrän. Lisäksi valkoiselle annetaan yleensä komi — etupisteet kompensoimaan mustan etua ensimmäisenä siirtäjänä. Komin suuruus vaihtelee, mutta modernissa kilpapelissä se on usein 6,5–7,5 pistettä (desimaalilla vältetään tasapeli).

Haitta (handicap) ja tasoitus

Kun pelaajilla on eri tasot, heikompi pelaaja voi saada haittakiviä (handicap) eli ylimääräisiä mustia kiviä pelin alkuun sijoitettuina tietyille esiasetetuille pisteille. Usein heikompi pelaaja valitsee mustat ja saa myös pelata ensin, jolloin peli tulee tasaisemmaksi. Haittakivien määrä määräytyy yleensä pelaajien eroavaisuuden perusteella (kyu/dan-ero).

Pelivaiheet ja strategia

Go jakautuu tyypillisesti avaamiseen (fuseki), keskipeliin (chuban) ja loppupeliin (yose). Avaus keskittyy ison vaikutusvallan ja alueen perustamiseen, keskivaiheessa taistellaan alueista ja muodoista sekä tehdään taktisia hyökkäyksiä, ja loppupelissä viimeiset pienemmät alueet ja pisteet lukitaan. Keskeisiä teemoja ovat alueen kerääminen vs. vaikutus (influence), ryhmien turvallisen elättämisen varmistaminen, sekä vastustajan muotojen ja heikkouksien hyödyntäminen. Taktisissa harjoituksissa käytetään esimerkiksi tsumego-ongelmia (life-and-death-ongelmia) harjoitteluun.

Säännöt, ajanotto ja etiketti

Turnauspeleissä käytetään yleensä jonkinlaista ajanottoa, kuten perinteistä byōyomi-lisäaikaa, kanadalais- tai Fischer-ajanottoa. Pelaajat voivat luovuttaa milloin tahansa, ja pelissä on kohteliaisuussäännöt: siirtovirheet perutaan yleensä vain ennen seuraavan siirron tekemistä, ja pelissä noudatetaan reilun pelin käytäntöjä. Peli päättyy, kun molemmat pelaajat peräkkäin passtavat tai kun toinen luovuttaa.

Arvostelu, oppiminen ja yhteisö

Go:lla on hierarkkinen kyu/dan-arviointijärjestelmä harrastajille ja ammattilaisille omat dan-tasot. Opiskelu tapahtuu avausten, tsumegojen, pelien jälkianalyysien ja ohjelmallisten työkalujen avulla. Nykyisin internet-areenat ja sovellukset tekevät pelaamisesta helppoa myös aloittelijoille ja turnauksiin osallistuville. Pelin syvyys ja yksinkertaiset perussäännöt tekevät siitä helposti lähestyttävän, mutta haastavan mestarin tasolle asti kehittyville.

Varusteet ja kulttuuri

Perinteiset varusteet ovat puiset tai kivestä valmistetut kivet ja usein puinen lauta (goban). Go on historiallisesti merkittävä erityisesti Itä-Aasiassa, mutta se on levinnyt laajasti ympäri maailmaa; turnauksia järjestetään kansainvälisesti ja ammattilaisjärjestelmiä eri maissa.

Kun pelaat ensimmäisiä pelejä, harjoittele perusasioita: kuinka kivien vapaudet toimivat, miten ryhmät elävät, ja perusteet territorian luonnista. Go tarjoaa syvyyttä ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuden — peli on yksinkertainen oppia, mutta vaikea hallita täydellisesti.

Kun pelissä on vastassa taitava pelaaja, vähemmän taitava pelaaja voi saada "haittana" ylimääräisiä kiviä pelilaudalle pelin alussa sekä pelata mustana. Nämä säännöt auttavat tekemään pelistä ja lopputuloksesta oikeudenmukaisen molemmille pelaajille.

Säännöt

Pelijärjestyksen (musta pelaa ensin, sitten valkoinen pelaa, sitten musta pelaa ja niin edelleen) ja tasoitus- tai pisteytyssääntöjen lisäksi Go:ssa on vain kaksi sääntöä:

• Sääntö 1 (vapauden sääntö) on, että jokaisen laudalle jäävän kiven vieressä on oltava vähintään yksi avoin "piste" (leikkauspiste, jota kutsutaan "vapaudeksi") (ylös, alas, vasemmalle tai oikealle) tai sen on oltava osa yhdistettyä ryhmää, jonka vieressä on vähintään yksi tällainen avoin piste ("vapaus"). Kivet tai kiviryhmät, jotka menettävät viimeisen vapauden, poistetaan pelilaudalta.
• Sääntö 2 ("ko-sääntö") on, että laudalla olevat kivet eivät saa koskaan toistaa sitä, miten ne olivat edellisellä vuorolla. Siirrot, jotka tekisivät näin, ovat kiellettyjä, joten vain siirrot muualle laudalla ovat sallittuja kyseisellä vuorolla. Tällä pyritään estämään pelin jatkuminen ikuisesti.

Jotkut go-opettajat kertovat oppilailleen, että kivet edustavat armeijoita. Jos armeijoilla ei ole tyhjiä paikkoja, joihin ne voivat siirtyä, ne eivät selviä vihollisarmeijoita vastaan. Siksi yhdenväriset kivet, jotka ovat täysin toisen värin ympäröimiä, kaapataan ja poistetaan pelilaudalta. Tämä on ainoa kerta, kun kiveä voidaan siirtää sen jälkeen, kun pelaaja on asettanut sen pelilaudalle. Kivet jakavat vapauksia, joten ryhmä kiviä on "elossa" niin kauan kuin yksi kivi on tyhjän risteyksen vieressä. Kivet, joilla ei ole vapauksia (jotka eivät pääse tyhjään tilaan), kaapataan ja poistetaan pelilaudalta. Pelin lopussa vangitut kivet vähennetään yleensä niiden menettäneen pelaajan pistemäärästä.

Toinen sääntö on nimeltään Ko (ikuisuus). Voit sijoittaa kiviä mihin tahansa haluamaasi selkeään risteykseen, kunhan sitä ei oteta pois heti sen jälkeen, tai lauta näyttää kauttaaltaan samalta kuin ennenkin. Tämän tarkoituksena on estää peliä menemästä edestakaisin ja kaapata samoja kiviä ikuisesti. Pelaajien on tehtävä siirto jonnekin muualle laudalla "ko-taistelun" aikana, ennen kuin he voivat vallata kiven uudelleen samassa paikassa.

Sen alkuperäinen kiinalainen nimi on "围棋". (= wei qi tai wei chi). Se on suosittu myös Japanissa, ja sen yleinen nimi "Go" tulee japanista. Koreassa peliä kutsutaan nimellä "baduk". Näissä kolmessa maassa peli on tärkeä osa kulttuuria, kuten shakki on monissa länsimaissa.

Go ja shakki ovat molemmat lautapelejä ja strategiapelejä, vaikka molempia voidaan käyttää myös uhkapeleinä. Niissä kummassakaan ei ole onnea tai salaista tietoa, toisin kuin joissakin muissa klassisissa peleissä, kuten backgammonissa (noppaa heitetään) tai pokerissa ja muissa korttipeleissä, joissa on myös salaista tietoa.

Internetissä on monia paikkoja, joissa voi pelata goa, sekä paikallisia kerhoja ja kansallisia järjestöjä monissa maissa ympäri maailmaa. Kansainvälisen go-liiton vuonna 2016 tekemän tutkimuksen mukaan maailmassa on yli 20 miljoonaa pelaajaa. Suurin osa pelaajista asuu Itä-Aasiassa.

 

Yhden mustan kiven (A) neljä vapautta (tyhjät kohdat, jotka ovat ylhäällä, alhaalla, vasemmalla tai oikealla), kun valkea vähentää näitä vapauksia yhdellä (B, C ja D). Kun mustalla on jäljellä vain yksi vapaus (D), kivi on "atarissa". Valkoinen voi ottaa kyseisen kiven haltuunsa (poistaa sen laudalta) pelaamalla sen viimeisellä vapaudella (D-1:ssä).


Esimerkkejä siitä, milloin Ko-sääntöä sovelletaan. Jos valkoinen pelaaja laittaa kiven vihreisiin ympyröihin ja lyö mustan kiven, toinen pelaaja ei voi lyödä valkoista kiveä heti - hänen on ensin pelattava jonnekin muualle pelilaudalla.

Hae kirjaimella