Tuomaksen evankeliumi — 114 sanontaa Nag Hammadin apokryfistä

Tuomaksen evankeliumi — 114 sanontaa Nag Hammadin apokryfistä: harvinainen koptiteksti, Jeesuksen sanontoja ja tutkijoita kiehtova apokryfi.

Tekijä: Leandro Alegsa

Tuomaksen evankeliumi (tai evankeliumi Tuomaksen mukaan, koptiksi: p.euaggelion p.kata.cwmas) on Uuden testamentin aikakaudella kirjoitettu teksti. Sitä pidetään apokryfonina. Se löydettiin Nag Hammadista Egyptistä vuonna 1945.

Teksti on koodeksin muodossa, ja se on sidottu niin sanotulla koptinkielisellä sidonnalla. Se on lähes täydellinen. Muista teksteistä poiketen se ei ole kertomus, vaan kokoelma Jeesukselle uskottuja sanontoja ja lyhyitä dialogeja. Tekstissä on 114 sanontaa. Useimmat niistä ovat yhteensopivia muiden evankeliumien kanssa. Ne löytyvät myös jostakin muusta evankeliumista. Jotkut niistä olivat tutkijoille tuntemattomia ennen koodeksin löytymistä. Mikään suurista kristillisistä ryhmistä ei hyväksy Tuomaksen evankeliumia kaanoniksi.

Tausta ja käsikirjoitus

Tuomaksen evankeliumi on säilynyt pääasiassa koptinkielisessä muodossa Nag Hammadin kokoelmassa (Koodeksi II). Koptikielinen käsikirjoitus on ajoitettu yleensä arviolta 3.–4. vuosisadalle, mutta teksti vaikuttaa olevan käännös tai kokoelma, jonka alkuperä sijoittuu aikaisemmalle, mahdollisesti 1.–2. vuosisadalle. Ennen Nag Hammadin löydöstä tutkijat olivat jo löytäneet pieniä kreikankielisiä fragmentteja, jotka viittaavat samankaltaiseen sanontaperinteeseen.

Sisältö ja teemat

Teksti koostuu 114 lyhyestä sanonnasta (logia) ja dialogista. Erotuksena kertomuksellisista evankeliumeista Tuomaksen evankeliumi korostaa yksilöllistä, sisäistä ymmärrystä ja hengellistä tuntemusta. Keskeisiä piirteitä ovat:

  • Sanonnat ja aforismit: monet ovat lyhyitä, opetuksellisia lauseita, joiden muoto muistuttaa varhaisia sanontalähteitä.
  • Kohdennettu sisäinen tieto: teksti painottaa sisäistä oivallusta (gnosis) ja yksilön löytämää totuutta.
  • Yhtäläisyydet kanonisten evankeliumien kanssa: osa sanoista vastaa Matteuksen, Markuksen tai Luukkaan käsityksiä; osa on täysin ainutlaatuisia.
  • Päättävä lause: koodeksin lopussa esiintyy tunnettu huomautus: "Joka löytää selityksen näille sanoille, ei maista kuolemaa." Tämä kuuluu tekstin mystiseen sävyyn.

Tulkinnat ja tutkimus

Tuomaksen evankeliumin asema on tutkijoiden keskuudessa kiistanalainen. Jotkut näkevät sen arvokkaana varhaisena sanontakokoelmana, joka voi heijastaa autenttisia Jeesuksen sanontoja tai varhaista perinnettä. Toisten mukaan teksti sisältää myöhempiä gnostilaisia piirteitä ja tulkintoja, jotka muovaavat alkuperäistä materiaalia.

Tutkijoiden näkemykset jakautuvat esimerkiksi seuraavasti:

  • Osa tutkijoista pitää kokoelmaa osin riippumattomana sanontalähteenä (vertaa Q-teoriaa), joka voi tarjota lisätietoa Jeesuksen varhaisesta opetuksesta.
  • Toiset korostavat gnostilaisia teemoja ja näkevät tekstin osana laajempaa gnostilaista kirjallisuutta, joka painottaa salattua tietoa ja sisäistä valaistumista.

Julkaisuhistoria ja vaikutus

N ag Hammadin löytö ja koodeksin julkaiseminen 20. vuosisadalla mullistivat käsitykset varhaisesta kristillisestä kirjallisuudesta. Tekstistä on tehty useita käännöksiä ja kommentaareja, ja se on herättänyt suurta kiinnostusta niin tieteellisissä piireissä kuin laajemmassakin yleisössä. Tunnettuja aiheeseen liittyviä populaaritöitä ovat esimerkiksi Elaine Pagelsin kirjoitukset gnostilaisuudesta, ja akateemisessa kentässä James M. Robinson sekä Marvin Meyer ovat olleet keskeisiä tekstin toimittajia ja kääntäjiä.

Merkitys ja vastaanotto

Tuomaksen evankeliumi ei ole osa kristillistä kaanonia, mutta se on tärkeä lähde, kun tutkitaan varhaisen kristillisyyden moninaisuutta ja sanontaperinteiden levittäytymistä. Tekstin avulla voidaan vertailla kanonisten evankeliumien ja muiden varhaisten lähteiden opetuksia sekä hahmottaa, miten erilaiset yhteisöt muodostivat käsityksiään Jeesuksesta ja hänen opetuksistaan.

Nykyisin Tuomaksen evankeliumi kiinnostaa niin historioitsijoita kuin uskonnollisesti suuntautuneita lukijoitakin. Sen sanonnat ovat inspiroineet pohdintaa yksilön hengellisestä matkasta ja siitä, miten uskonnollinen tieto ja kokemus muodostuvat yhteisöllisen perimätiedon rinnalla.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Tuomaksen evankeliumi?


V: Tuomaksen evankeliumi on Uuden testamentin aikakaudella kirjoitettu teksti. Sitä pidetään apokryfonina, ja se on koodeksin muodossa, joka on sidottu nykyisin niin sanottuun koptiseen sidokseen.

K: Milloin Tuomaksen evankeliumi löydettiin?


V: Tuomaksen evankeliumi löydettiin Nag Hammadista Egyptistä vuonna 1945.

K: Mikä on Tuomaksen evankeliumin sisältö?


V: Tuomaksen evankeliumi on kokoelma Jeesukselle uskottuja sanontoja ja lyhyitä dialogeja. Tekstissä on 114 sanontaa.

K: Miten Tuomaksen evankeliumi eroaa muista teksteistä?


V: Muista teksteistä poiketen Tuomaksen evankeliumi ei ole kertomus vaan pikemminkin kokoelma Jeesukselle uskottuja sanontoja ja lyhyitä dialogeja.

K: Ovatko Tuomaksen evankeliumin sanonnat yhteensopivia muiden evankeliumien kanssa?


V: Suurin osa Tuomaan evankeliumin sanonnoista on yhteensopivia muiden evankeliumien kanssa, ja ne löytyvät myös jostakin muusta evankeliumista.

K: Oliko Tuomaksen evankeliumissa sanontoja, joita tutkijat eivät ole aiemmin tunteneet?


V: Kyllä, jotkut Tuomaan evankeliumin sanonnat olivat tutkijoille tuntemattomia ennen koodeksin löytymistä.

K: Onko jokin suurista kristillisistä ryhmistä hyväksynyt Tuomaksen evankeliumin kaanoniksi?


V: Ei, mikään suurista kristillisistä ryhmistä ei ole hyväksynyt Tuomaksen evankeliumia kaanoniksi.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3