Götterdämmerung: Richard Wagnerin ooppera, Ring-syklin päätös ja Ragnarök
Götterdämmerung – Richard Wagnerin majesteettinen, viisi tuntia kestävä Ring-syklin päätös: eeppinen ooppera, joka kuvaa Ragnarökin kohtalon.
Götterdämmerung on Richard Wagnerin ooppera. Se on neljäs ja viimeinen osa oopperasarjasta, joka yhdessä kertoo tarinan nimeltä Der Ring des Nibelungen (Nibelungin sormus). Tarina jatkuu kolmannen oopperan, Siegfriedin, lopusta. "Götterdämmerung" on saksankielinen nimi "Ragnarökille", ja sen suosituinta suomennosta on "jumalten tuhon aika" tai "jumalten ilta".
Götterdämmerung on neljästä oopperasta pisin. Sen esitys kestää noin viisi tuntia. Se koostuu prologista ja kolmesta näytöksestä. Wagner sai oopperan sävellyksen valmiiksi syksyllä 1874. Se kantaesitettiin 17. elokuuta 1876 osana koko Ring-sykliä Bayreuthissa, uuden Festspielhausin avajaisesityksissä.
Juoni lyhyesti
Juoni seuraa Ring-syklin loppuhuipennusta: sormuksen voima ja kirous johtavat petokseen, kostoon ja lopulta koko jumalten ja maailman tuhoon. Keskushahmoja ovat Brünnhilde, Siegfried, Hagen, Gunther ja Gutrune. Prologissa ja näytöksissä tapahtuvat käänteet kuljettavat kertomusta siitä, miten sormus päätyy jälleen vallanhimoisten käsiin ja miten Brünnhilde lopulta valitsee itsensä ja maailman kohtalon.
Musiikki ja teemat
Wagner käyttää leitmotiveja eli toistuvia musiikillisia aiheita, jotka yhdistyvät hahmoihin, esineisiin ja ajatuksiin. Götterdämmerung on orkesteriväritykseltään rikas ja vaativa: siinä on laaja oopperakuoroja, monimuotoisia orkesterikohtauksia sekä pitkä, vaikuttava finalekohtaus, jossa musiikki kuvastaa pelastusta ja tuhoa samanaikaisesti. Teemoina ovat vallanhimo, petos, kohtalo, rakkaus ja uhraus.
Roolit ja kokoonpano
Keskeisiä rooleja ovat muun muassa:
- Brünnhilde – wagnerilaisen sopraanon suuri rooli, joka kantaa teoksen emotionaalisen ytimen.
- Siegfried – nuori sankari, jonka kohtalo nivoutuu sormuksen kiroukseen.
- Hagen – pääantagonisti, laskelmoiva ja vihainen hahmo, jolla on tärkeä osuus traagisessa loppunäytöksessä.
- Gunther ja Gutrune – kuninkaalliset sisarukset, joiden tekojen seuraukset sysäävät tapahtumat liikkeelle.
Orkesteri edellyttää suurta kokoonpanoa, useita puhaltimia, jousia ja laajan perkussion käytön; kuoro on keskeinen monissa kohtauksissa.
Esityshaasteet ja lavastus
Teoksen pituus, monimutkaiset roolit ja orkesterivaatimukset tekevät siitä esityksenä vaativan. Lisäksi sen loppukohtaus, jossa Brünnhilde tekee ratkaisevan teon ja maailma tuhoutuu tuleen, on lavastuksellisesti suuri haaste. Bayreuthissa Wagner suunnitteli teoksille erityisen katsomon ja orkesterikaivannon, jotka auttavat tasapainottamaan orkesterin ja laulajien suhdetta.
Vastaanotto ja vaikutus
Ensiesitykset Bayreuthissa 1876 herättivät suurta huomiota: osa katsojista ja kriitikoista ylisti teoksen dramaattista voimaa ja musiikillista nerokkuutta, toiset kokivat sen raskautena. Sittemmin Götterdämmerung on vakiinnuttanut asemansa länsimaisen oopperakirjallisuuden suurteoksena ja vaikuttanut lukuisiin säveltäjiin ja ohjaajiin. Teos jatkaa keskustelua vallasta, vastuusta ja tuhosta, ja sen vaikutus näkyy niin musiikissa kuin teatterillisessa ilmaisuissakin.
Taltioinnit ja tunnetut esitykset
Teoksesta on olemassa useita merkittäviä konsertti- ja studioäänityksiä sekä Bayreuthin pitkän historian aikana syntyneitä produktointeja. Tulkinnoissa korostuvat erilaisten johtajien ja ohjaajien näkemykset Brünnhilden, Siegfriedin ja Hagenin hahmoista sekä päätöksen tulkinta — onko lopun tuhovoima tuomio vai puhdistus.
Kaiken kaikkiaan Götterdämmerung on sekä musiikillisesti että draamallisesti Ring-syklin huipentuma: se kokoaa yhteen teoksen teemat ja päättää saga-muotoisen kertomuksen vaikuttavalla, monitasoisella loppuratkaisulla.
Oopperan tarina
Prologi
Kolme nornea, maanjumalatar Erdan tyttäret, kehräävät kohtalon köyttä. Tämä köysi on symboli sille, mitä lopulta tapahtuu. He kertovat vuorotellen tarinaa menneisyydestä, pyörittävät sitä laulaessaan ja siirtävät köyden seuraavalle. Ensimmäinen norn kertoo, kuinka Wotan meni juomaan Viisauden kaivosta, minkä vuoksi hän menetti silmänsä. Sitten hän katkaisi puusta keihään, joka sitten kuoli. Toinen Norn kertoo, kuinka nuori sankari rikkoi Wotanin keihään ja kuinka jumalat lähetettiin Valhallasta kaatamaan maailmantuhkaa. Kolmas Norn kertoo, kuinka tuhkapuun tukit on kasattu Valhallan ympärille valmiiksi tulipaloa varten, joka polttaa kaiken. Norneilla on näkyjä tulevaisuudesta. Köysi katkeaa. Nornit katoavat maahan.
Brünnhilde ja Siegfried tulevat ulos kallion luolasta, jonne heidät jätettiin kolmannen oopperan lopussa. Siegfriedin on lähdettävä tekemään sankaritekoja. Hän antaa Brünnhildelle sormuksen rakkautensa merkiksi. Brünnhilde antaa hänelle hevosensa, jonka nimi on Grane (lausutaan: GRAH-ne). Siegfried matkustaa Rein-jokea pitkin.
Ensimmäinen näytös
Ensimmäinen näytös tapahtuu Gibichungin palatsin salissa. Gunther on Gibichungien päällikkö. Hänen velipuolensa Hagen kertoo hänelle, että hän näyttäisi tärkeämmältä, jos hän menisi naimisiin. Hän sanoo myös, että Guntherin sisaren Gutrunen pitäisi mennä naimisiin. Hän kertoo hänelle Brünnhildestä, joka hänen mielestään nukkuu yhä kalliolla tulen ympäröimänä, jonka läpi ei kukaan muu kuin Siegfried pääse. Hän sanoo, että jos Siegfried saadaan naimisiin Gutrunen kanssa, Gutrune voisi suostutella Siegfriedin hakemaan Brünnhilden Guntherille. Hän sanoo, että he voisivat antaa Siegfriedille juomaa (erityistä juomaa), joka saisi hänet unohtamaan, että hän rakastaa Brünnhildeä.
Ulkona kuuluu Siegfriedin torvi, ja suuri sankari saapuu paikalle. Siegfried kysyy Hagenilta, tunteeko tämä hänet. Tietenkin Hagen tuntee. Siegfriedillä on mukanaan taikakypärä, jonka avulla ihminen voi muuttaa muotoaan tai tulla näkymättömäksi. Siegfried ei kuitenkaan tiedä, mitä tarn-kypärä voi tehdä, ja Hagenin on selitettävä se hänelle. Gutrune ilmestyy ja tarjoaa Siegfriedille juotavaa. Se on juoma, joka saa hänet unohtamaan kaikki muut naiset. Hän juo Brünnhilden terveydeksi. Heti juotuaan hän katsoo Gutrunea ja rakastuu häneen. Hän suostuu menemään naimisiin tämän kanssa ja suostuu hankkimaan Guntherille vaimon. Hagen kertoo hänelle Brünnhildestä kalliolla. Siegfried on unohtanut hänet. Hän suostuu laittamaan Tarnikypärän päähänsä ja naamioitumaan Guntheriksi ja hakemaan Brünnhilden. Hän lähtee ja jättää Hagenin vartioimaan palatsia.
Seuraava kohtaus tapahtuu Valkyrie-kallion huipulla. Hänen sisarensa Waltraute saapuu paikalle lentävällä hevosella. Hän kertoo, että Wotan (heidän isänsä, pääjumala) palasi Valhallaan keihäänsä murtuneena. Hän sanoo, että hän käski jumalia kasaamaan Maailman tuhkan halkoja tulipaloa varten, joka polttaa kaiken. Wotan haluaa epätoivoisesti, että sormus annetaan takaisin Reinin neidoille (jotka ensimmäisessä oopperassa vartioivat kultaa, josta sormus taottiin). Brünnhilde kieltäytyy antamasta hänelle sormusta, jonka Siegfried oli antanut hänelle heidän rakkautensa merkiksi. Waltraute katoaa.
Kun sää rauhoittuu, liekit syttyvät jälleen. Siegfried saapuu Guntheriksi naamioituneena. Brünnhilde kauhistuu nähdessään vieraana pitämänsä henkilön. Siegfried sanoo Brünnhildea morsiamekseen, pakottaa hänet sormuksen sormesta ja raahaa hänet yöksi luolaan, vaikka miekka onkin heidän välissään.
Toinen näytös
Palatessaan palatsiin Alberich yrittää taivutella poikaansa Hagenia hankkimaan sormuksen. Hagen haluaa saada sormuksen, mutta vain itselleen. Siegfried saapuu paikalle. Hänellä ei ole enää kypärää, joten hän näyttää omalta itseltään. Hagen puhaltaa torveen kutsuakseen vasallit (sotilaat) juhlimaan. Guntherin on määrä naida Brünnhilde ja Siegfriedin Gutrune. Brünnhilde ei ymmärrä, miksi Siegfried tekee näin. Hän näkee sormuksen Brünnhilden sormessa ja kysyy mieheltä, mistä tämä on saanut sen, sillä hän luulee, että Gunther on vienyt sen Brünnhildeniltä. Siegfried sanoo voittaneensa sen tappamalla lohikäärmeen. Hän kertoo ihmisille, miten hän huijasi Brünnhildeä, ja vannoo, että heidän välissään oli yöllä miekka, vaikka Brünnhilde yrittää saada ihmiset uskomaan toisin.
Brünnhilde jää yksin Guntherin ja Hagenin kanssa. Hän kertoo heille, että vaikka Siegfried on niin vahva ja mahdoton tappaa taistelussa, hänellä on yksi heikko kohta selässään. Gunther ei pidä ajatuksesta, että Siegfried tapetaan, mutta Hagen lupaa hänelle, että hän saa sitten sormuksen. He päättävät tappaa Siegfriedin ja kertoa Gutrunelle, että villisika tappoi hänet.
Kolmas näytös
Viimeinen näytös sijoittuu villiin metsään. Siegfriedin metsästyssarvi kuuluu, ja sitten Gibichungien metsästyssarvi. Joen rannalla Siegfried tapaa sattumalta Reinin neidot ja kiusaa heitä näyttämällä sormusta, mutta ei anna sitä heille. He kertovat hänelle sormuksen kirouksesta, mutta Siegfried ei usko heitä. Hän tapaa Hagenin. He juovat yhdessä. Siegfried kertoo miehille elämästään, siitä, miten Mime kasvatti hänet, miekasta, lohikäärmeestä ja linnunlaulusta. Sitten hän ei enää muista mitään. Hagen antaa hänelle toisen huumaavan juoman, joka saa hänet muistamaan, mitä oikeastaan tapahtui. Hän muistaa Brünnhilden ja sen, kuinka hän löysi hänet tulen ympäröimänä. Vähitellen hän tajuaa, miten häntä on huijattu, ja tuntee sietämätöntä surua. Kaksi korppia lentää yläpuolella, ja Hagen iskee keihäänsä Siegfriedin selkään. Hän kuolee puhuessaan Brünnhilden nimeä. Hänen ruumiinsa kannetaan hautajaismarssille.
Palatsissa hänen ruumiinsa tuodaan. Gutrune syyttää Guntheria murhasta, mutta Gunther sanoo, että Hagen teki sen. Hagen sanoo tehneensä sen, koska Guntheriksi naamioitunut Siegfried oli maannut Brünnhilden kanssa. Hän yrittää siepata sormuksen kuolleen Siegfriedin sormesta, Gunther yrittää estää häntä, mutta Hagen murhaa hänet. Siegfried yrittää jälleen siepata sormuksen, mutta kaikkien kauhuksi kuolleen sankarin käsi nousee ilmaan.
Brünnhilde astuu sisään ja kertoo kaikille, kuinka hän lupasi Siegfriedille rakkautensa. Gutrune kiroaa Hagenin ja kaatuu veljensä ruumiin päälle. Brünnhilde käskee valmistella hautasydämen (nuotion). Hän laulaa Wotanille, että Siegfried on nyt rauhassa kuolemassa ja että hän ymmärtää nyt enemmän. Hän ottaa sormuksen ja lupaa palauttaa sen Reinin neidoille. Hän sytyttää tulen, joka syttyy ja ratsastaa hevosensa Granen selässä liekkeihin. Koko rakennus syttyy tuleen, ja Rein virtaa yli ja sammuttaa sen. Hagen hyppää veteen yrittäen saada sormusta Reinin neidoilta, jotka hukuttavat hänet ja ottavat sen lopulta takaisin. Tulva laantuu, ja Valhalla (jumalten palatsi) syttyy tuleen. Jumalat ja sankarit kuolevat liekkeihin. Jumalten hämärä on tapahtunut, ja Brünnhilde on lunastanut maailman rakkaudellaan.

Alberich puhuu Hagenille Arthur Rackham (1912)
Musiikki
Tämän pitkän oopperan musiikki on yhdistetty äärimmäisen taitavasti niin, että musiikilliset ideat virtaavat toisiinsa ja yhdistyvät kommentoimaan draamaa. Monet teemoista on kuultu kolmessa muussa oopperassa. Ooppera on hyvin uuvuttava laulettavaksi, varsinkin Brünnhilden kannalta. Esityksen aikana on yleensä kaksi pitkää taukoa. Orkesteri on hyvin suuri, ja siihen kuuluu kahdeksan harppua.
Muut oopperat
- Koko sykli on nimeltään Der Ring des Nibelungen.
- Syklin ensimmäinen ooppera on Das Rheingold.
- Syklin toinen ooppera on Die Walküre.
- Syklin kolmas ooppera on Siegfried.
| Viranomaisvalvonta | |
| Yleistä |
|
| Kansalliset kirjastot |
|
| Muut |
|
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Gצtterdהmmerung?
V: Gצtterdהmmerung on Richard Wagnerin ooppera. Se on neljäs ja viimeinen osa oopperasarjasta, joka yhdessä kertoo tarinan nimeltä Der Ring des Nibelungen (Nibelungin sormus).
Kysymys: Mitä "Gצtterdהmmerung" tarkoittaa suomeksi?
V: "Gצtterdהmmerung" on saksankielinen nimi Ragnarצkille.
K: Kuinka kauan Gצtterdהmmerungin suorittaminen kestää?
V: Se kestää noin viisi tuntia.
K: Kuinka monta näytöstä Gצtterdהmmerung koostuu?
V: Se koostuu prologista ja kolmesta näytöksestä.
K: Milloin Wagner sai oopperan säveltämisen valmiiksi?
V: Wagner sai oopperan valmiiksi syksyllä 1874.
K: Milloin ooppera esitettiin ensimmäisen kerran?
V: Se esitettiin ensimmäisen kerran 17. elokuuta 1876 osana koko Ring-sarjaa.
Etsiä