Andromedan galaksi | Linnunrataa lähin spiraaligalaksi

Andromedan galaksi on Linnunrataa, meidän galaksiamme, lähin spiraaligalaksi. Tähtitieteilijät kutsuvat Andromedaa joskus nimellä Messier 31, M31 tai NGC 224. Se on noin 2,6 miljoonan valovuoden päässä meistä. Toisin sanoen näemme sen sellaisena kuin se oli 2,6 miljoonaa vuotta sitten.

Galaksi näyttää paljain silmin himmeältä, sumealta tähdeltä: Näemme sen keskiosan vain kaukoputkella.

Andromeda on nimetty kreikkalaisen mytologian prinsessan Andromedan (Ανδρομέδα) mukaan.

Andromeda on suurin galaksi paikallisessa galaksiryhmässä, joka koostuu Andromedan galaksista, Linnunradan galaksista, Triangulum-galaksista ja noin 30 muusta pienemmästä galaksista. Vaikka Andromeda onkin suurin, se ei ehkä ole massiivisin. Viimeaikaiset havainnot viittaavat siihen, että Linnunrata sisältää enemmän pimeää ainetta ja saattaa olla ryhmän massiivisin.

Spitzer-avaruusteleskoopin vuonna 2006 tekemät havainnot paljastivat, että M31 sisältää biljoona tähteä (10¹² ). Tämä on enemmän kuin omassa galaksissamme on tähtiä, joita arvioidaan olevan noin 200-400 miljardia.

Andromedan arvioidaan olevan 7,1×10 ¹¹aurinkomassan kokoinen. Vertailun vuoksi vuonna 2009 tehdyssä tutkimuksessa arvioitiin, että Linnunradan ja Andromedan massa on suunnilleen yhtä suuri,

Andromedan galaksi on 3,4 magnitudia, ja se on yksi kirkkaimmista Messier-objekteista. Se näkyy paljain silmin kuuttomina öinä, vaikka sitä katsottaisiin alueilta, joilla on kohtalainen valosaaste. Vaikka se näyttää yli kuusi kertaa täysikuuta leveämmältä, kun sitä kuvataan suuremmalla kaukoputkella, paljain silmin näkyy vain sen kirkkaampi keskialue. Koska se on sekä suuri että kirkas, se on yksi kaukaisimmista kohteista, jotka voi nähdä ilman kaukoputkea tai kiikaria.

Andromedan galaksi lähestyy Linnunrataa noin 100-140 kilometrin sekuntinopeudella, joten se on yksi harvoista sinisiirtymägalakseista. Andromedan galaksin ja Linnunradan odotetaan siis törmäävän toisiinsa ehkä 4,5 miljardin vuoden kuluttua. Linnunradan ja Andromedan törmäys saa galaksit todennäköisesti sulautumaan yhteen ja muodostamaan jättimäisen elliptisen galaksin. Tällaisia tapahtumia tapahtuu galaksijoukoissa. Kuitenkin 4,5 miljardia vuotta on valtava aika, joka vastaa suunnilleen aikaa, jonka Maa on ollut olemassa planeettana.

Andromedan galaksi kuvattuna ultraviolettivalossa GALEXin avulla

Andromedan galaksi kaukoputkella nähtynä. Vain kirkas keskus näkyy selvästi.

Satelliittigalaksit

M31:n ympärillä kiertää ainakin 13 kääpiögalaksia, joista kirkkain ja suurin on M110, joka on nähtävissä yksinkertaisella kaukoputkella. Toiseksi kirkkain ja M31:tä lähin on M32.

Havaintohistoria

Persialainen tähtitieteilijä Al Sufi oli ensimmäinen ihminen, joka havaitsi Andromedan galaksin. Hän kutsui galaksia "pieneksi pilveksi" vuonna 964 jKr. julkaistussa kirjassaan Book of Fixed Stars. Ensimmäinen ihminen, joka katsoi galaksia kaukoputkella, oli Simon Marius vuonna 1612. Vuonna 1764 Charles Messier sisällytti sen tähtitieteellisten kohteiden luetteloonsa. Hän nimesi sen M31:ksi ja antoi kunnian sen löytämisestä Mariukselle, sillä hän ei tiennyt, että Al Sufi oli nähnyt sen satoja vuosia aiemmin.

Vuonna 1751 William Herschel arvioi Andromedan tähtisumun etäisyyden olevan "enintään 2000 kertaa Siriuksen etäisyys eli noin 17 200 valovuotta". Paras nykyaikainen arvio Andromedan etäisyydestä on 2,54 miljoonaa valovuotta. Tähtitieteilijä Edwin Hubble osoitti 1920-luvulla, että Andromeda oli galaksi eikä Linnunradan kaasupilvi, kuten oli luultu.

Andromeda tunnettiin jo muinaisina aikoina, mutta vasta 1920-luvulla se ymmärrettiin galaksina.

Andromedan galaksi fiktiossa

A for Andromeda: tähtitieteilijä Fred Hoylen ja John Elliottin kirjoittama BBC:n tieteisdraamasarja vuodelta 1961, joka esitettiin BBC:n televisiossa seitsemässä jaksossa. Uudelleenfilmatisointi vuonna 2006.
Andromedan läpimurto oli Fred Hoylen ja John Elliottin kirjoittama BBC:n jatko-osa vuodelta 1962.
''Andromeda'' (TV-sarja). Kanadalais-amerikkalainen tieteissarja, joka perustuu Gene Roddenberryn käyttämättömään materiaaliin ja jonka kehittäjä on Robert Hewitt Wolfe.

Aiheeseen liittyvät sivut

Luonnon aikajana

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Andromedan galaksi?

V: Andromedan galaksi on spiraaligalaksi, joka on lähimpänä omaa Linnunrataa. Tähtitieteilijät kutsuvat sitä joskus myös nimellä Messier 31, M31 tai NGC 224.

K: Kuinka kaukana meistä Andromedan galaksi on?

V: Andromedan galaksi on noin 2,6 miljoonan valovuoden päässä meistä, eli näemme sen sellaisena kuin se oli 2,6 miljoonaa vuotta sitten.

K: Kuka oli kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvä prinsessa, jonka mukaan Andromedan galaksi on nimetty?

V: Kreikkalaisen mytologian prinsessa, jonka mukaan Andromedan galaksi nimettiin, oli nimeltään Andromeda (ءينٌïىفنل).

Kysymys: Kuinka monta tähteä Andromedan galaksin arvioidaan sisältävän?

V: Spitzer-avaruusteleskoopin tekemät havainnot paljastivat, että M31 sisältää biljoona tähteä (1012), mikä on enemmän kuin mitä omassa Linnunratassamme arvioidaan olevan (200-400 miljardia).

K: Kuinka paljon massaa Andromedan galaksilla on verrattuna omaan Linnunrataan?

V: Spitzer-avaruusteleskoopin vuonna 2006 tekemät havainnot paljastivat, että M31 sisältää biljoona tähteä (1012). Näin ollen sen massaksi arvioidaan 7,1×1011 auringon massaa, ja viimeaikaiset havainnot viittaavat siihen, että sen massa saattaa olla jopa yhtä suuri kuin oman Linnunratamme.

Kysymys: Minkä suuruinen kirkkaus Andromedan galaksilla on?

V: Andromedan galaksin näennäinen kirkkaus on 3,4, ja se on huomattavan kirkas, ja sen voi jopa nähdä ilman kaukoputkea tai kiikaria kuuttomina öinä, kun sitä tarkastellaan alueilta, joilla on kohtalainen valosaaste.

K: Kuinka nopeasti molemmat galaksit lähestyvät toisiaan?

V: Molemmat galaksit lähestyvät toisiaan noin 100-140 kilometrin sekuntinopeudella.