Hadrianuksen muuri – Rooman linnoitus ja UNESCO‑kohde Pohjois‑Englannissa
Hadrianuksen muuri – Rooman linnoitus ja UNESCO‑kohde Pohjois‑Englannissa. Tutustu 2000 vuotta vanhoihin raunioihin, kävelyreitteihin ja maailmanperintöhistoriaan.
Hadrianuksen muuri (latinaksi Vallum Aelium tai Vallum Hadriani) on kivi- ja turvelinnoitus, jonka Rooman valtakunta rakensi Ison-Britannian pohjoisosaan toisen vuosisadan alussa. Rooman keisari Hadrianus rakennutti muurin hillitäkseen barbaareja: muinaisia brittiläisiä muurin pohjoispuolella. Muuri on nykyään Englannissa, ja se kulkee Solway Firthin ja Tyne-joen välillä Pohjois-Englannissa. Kun roomalaiset rakensivat muurin, se oli Rooman valtakunnan pohjoisraja.
Roomalaisen Britannian kuvernöörin Platorius Neposin roomalaislegioonat (armeijat) rakensivat muurin keisarille vuosina 122–126. Muurin pituus oli noin 118 kilometriä (73 mailia). Suurin osa muurista — 67 kilometriä (42 mailia) — oli tehty kivestä. Tämän osuuden länsipuolella — 46 kilometrin matkalla — muuri oli tehty turpeesta. Muurin kivinen osa oli tyypillisesti noin 3 metriä (9,8 jalkaa) paksu ja noin 4,2 metriä (14 jalkaa) korkea; paikoin muuria on myöhemmin korotettu tai rakennettu uudelleen ja osissa korkeudet ovat voineet olla suuremmat. Muurin turveosio oli leveämpi (noin 6 metriä / 20 jalkaa) ja saman korkeuden luokkaa. Aluksi muurin itäpää oli Newcastle upon Tynen (lat. Pons Aelius) kohdalla, mutta myöhemmin roomalaiset rakensivat lisää kivimuuria noin 6 kilometrin (3,7 mailin) päähän itään, Wallsend on Tyneen. Muurin edessä (pohjoispuolella) oli oja, joka oli noin 6 metrin päässä muurista, noin 3 metriä (9,8 jalkaa) syvä ja usein noin 8,2 metriä (27 jalkaa) leveä. Roomalaiset käyttivät muuria aktiivisesti ainakin parin sadan vuoden ajan.
Rakenne ja puolustusjärjestelmä
Hadrianuksen muuri ei ollut pelkkä jatkuva kivimuuri, vaan osa monimutkaista rajajärjestelmää. Rakenteisiin kuului:
- Itse muuri: pääosin kiviaineksesta, länsiosissa turveosioita.
- Vartiotornit (turretit) ja milecastlet: pienemmät vartiopaikat sijaitsevat säännöllisin välein — milecastle (muurin porttiryhmä) noin jokaista roomalaista mailia (noin 1,48 km) kohden ja turretit noin kolmen miljoonamailin välein milecastlen välillä. Ne mahdollistivat vartioinnin, tiedonvälityksen ja kulunvalvonnan.
- Suuremmat linnoitukset (fortit, castra): noin 8–10 roomalaisen mailin välein sijaitsevat leirit, joissa asui vartioiva kokoonpano (esim. Housesteads/Vercovicium, Vindolanda, Chesters/Cilurnum, Birdoswald). Ne toimivat tukikohtina ja varastopaikkoina.
- Oja (fossa) muurin pohjoispuolella, joka toimi lisäesteenä hyökkääjiä vastaan ja esti suoraa etenemistä.
- Vallum, maavalli ja siihen liittyvä oja muurin eteläpuolella — suuri maavalli, joka kulki rannalta rannalle muurin takana ja on selkeä osa kokonaisjärjestelmää.
Vallum
Vallum on valtava Hadrianuksen muuriin liittyvä maavalli, joka kulkee muurin eteläpuolella rannikolta rannikolle. Vallum koostuu suurista ojista ja muodoista, joiden tarkoituksena oli merkitä sotilaallinen alue ja hallita liikennettä sekä tarjota suojaa muurin eteläpuolella työskenteleville yksiköille. Vallumin näkyvät muodostelmat ovat arvokas osa muurin maisemaa ja antavat tietoa roomalaisesta maisemanmuokkauksesta.
Arkeologia ja löydöt
Muurin läheisyydessä on tehty runsaasti kaivauksia, jotka ovat paljastaneet elämänpiirin muurin vartijoille ja siviiliyhteisöille. Merkittäviä kohteita ovat Vindolanda, jossa on löytynyt muun muassa Vindolandan taulut — hyvin säilyneitä kirjoituksia, jotka valaisevat roomalaisen arjen ja hallinnon yksityiskohtia. Muita tärkeitä kohteita ovat Housesteads ja Chesters, joissa on esineitä, rakennusten jäänteitä ja näyttelyitä.
Unesco‑maailmanperintö ja kulttuuriperintö
Hadrianuksen muuri on osa Unescon maailmanperintökohdetta nimeltä Frontiers of the Roman Empire. Se lisättiin Unescon luetteloon vuonna 1987 ja kuuluu samaan kokonaisuuteen muiden roomalaisten rajajärjestelmien, kuten Skotlannissa sijaitsevan Antoninen muurin ja Saksan limes‑linnoitusten, kanssa. Maailmanperintöasema korostaa muurin merkitystä paitsi sotilaallisena rajana myös kulttuurisena ja teknisenä saavutuksena, joka kertoo Rooman valtakunnan vaikutuksesta Pohjois‑Britanniassa.
Myöhempi historia ja suojelu
Keskiajan ja uuden ajan kuluessa muuria on käytetty rakennusmateriaalin lähteenä: kiviä on usein revitty ja siirretty läheisiin kirkkoihin, taloihin ja aitoihin. 1800‑luvun arkeologinen kiinnostus ja 1900‑luvun suojelutoimet kuitenkin alkoivat palauttaa muurin arvostusta. Nykyisin suuri osa muurista on suojeltu, ja paikalliset ja kansainväliset järjestöt tekevät töitä jäännösten säilyttämiseksi ja tutkimiseksi.
Vierailijalle
Hadrianuksen muuri on suosittu nähtävyys ja osa useita patikointi‑reittejä, joista tunnetuin on Hadrian's Wall Path National Trail — reitti, joka seuraa muurin linjaa läpi maiseman (reitin pituus on noin 135 km, koska se seuraa muuria ja sen lähimaastoa). Vierailijoille on tarjolla museoita (esim. Vindolanda Museum, Roman Army Museum), opastettuja kierroksia, kävelyreittejä ja selkeitä infotauluja merkittävissä kohteissa.
- Parhaat vierailukaudet: kevät–syksy (huhtikuu–lokakuu), jolloin sää on yleensä suotuisampi patikointiin.
- Varusteet: säänmukainen vaatetus, hyvät kävelykengät ja kartta tai reittiopas.
- Saapuminen: alueelle pääsee autolla ja julkisilla kulkuvälineillä; monet nähtävyydet ovat lähellä kyläkyliä, rautatieasemia ja bussiyhteyksiä.
- Vastuullinen käynti: noudata polkuja, kunnioita suojelualueita ja älä poista esineitä tai kiviä.
Miksi Hadrianuksen muuri on merkittävä?
Hadrianuksen muuri on arkeologisesti, historiallisesti ja maisemallisesti merkittävä: se edustaa Rooman hallinnon ulkoreunaa, sotilastekniikkaa ja vaikuttavaa maisemamuokkausta. Muuri tarjoaa harvinaisen yhtenäisen näytteen roomalaisesta rajajärjestelmästä, jonka yksityiskohdat — milecastlet, fortit, turretit ja vallum — kertovat sekä puolustuksesta että hallinnollisesta kontrollista rajaseudulla.
Hadrianuksen muuri on yhä tutkijoiden, patikoijien ja historian harrastajien kiinnostuksen kohde. Sen jäännökset ja sitä ympäröivä kulttuurimaisema muodostavat elävän yhteyden antiikin Britanniaan ja Rooman länsirajojen historiaan.
Staffordshire Moorlandsin kuppi, emaloitu roomalainen pronssiastia (halkaisija 89,5 mm), jossa luetellaan useiden Hadrianuksen muurin länsiosassa sijaitsevien roomalaisten linnoitusten nimet.
Housesteadsin linnoituksen jäännökset
Kartta Hadrianuksen muurista Pohjois-Englannissa ja Antonin muurista Skotlannissa.
Hadrianuksen muurin rauniot lähellä Greenheadia
Rakentaminen
Se aloitettiin vuonna 122 jKr. keisari Hadrianuksen aikana, ja se oli ensimmäinen kahdesta Ison-Britannian alueelle rakennetusta linnoituksesta. Toinen oli Antoninen muuri (nykyään Skotlannissa), joka on vähemmän tunnettu näistä kahdesta.
Alkuperäinen muuri oli 20 jalkaa korkea ja 8 jalkaa leveä. Siinä oli joka seitsemäs maili linnoitus, jossa oli yli 500 sotilaan joukko, ja jokaista mailia kohden oli pienempiä linnoituksia ja vartiotorneja. Sen parissa työskenteli kolme legioonaa, ja 10 vuodessa se oli lähes valmis.
Muuri oli valtakunnan vahvimmin linnoitettu raja. Sen lisäksi, että muuri toimi sotilaallisena linnoituksena, uskotaan, että monet muurin läpi kulkevista porteista toimivat tulliasemina, jotka mahdollistivat kaupankäynnin ja verotuksen.
Matkailu
Merkittävä osa muurista on edelleen olemassa, erityisesti sen keskiosassa, ja suurelta osin sen pituutta voi seurata kävellen Hadrianin muuripolkua pitkin tai pyöräillen National Cycle Route 72 -reittiä pitkin.
"Hadrianuksen muuri, joka ulottuu 73 mailia Pohjois-Englannin halki, on roomalaisen Britannian tärkein monumentti ja koko Rooman valtakunnan tunnetuin rajamuuri".
English Heritage kuvailee sitä "yhdeksi sotatekniikan suurimmista saavutuksista ja monumentiksi yhden maailmanhistorian suurimman imperiumin voimasta".
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo Yhdistyneen kuningaskunnan maailmanperintökohteista
- Vindolanda
- Antonine Wall
- Rooman valtakunnan rajat
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Hadrianuksen muuri?
V: Hadrianuksen muuri on kivi- ja turvelinnoitus, jonka Rooman valtakunta rakensi Ison-Britannian pohjoisosan poikki toisen vuosisadan alussa. Se rakennettiin valvomaan barbaareja, erityisesti muinaisia brittiläisiä muurin pohjoispuolella.
K: Kuinka pitkä Hadrianuksen muuri oli?
V: Muuri oli noin 118 kilometriä (73 mailia) pitkä. Suurin osa muurista - 67 kilometriä (42 mailia) - oli tehty kivestä, ja 46 kilometriä (29 mailia) se oli tehty turpeesta.
K: Kuinka paksuja ja korkeita Hadrianuksen muurin osat olivat?
V: Muurin kivinen osa oli 3 metriä (9,8 jalkaa) paksu ja noin 4,2 metriä (14 jalkaa) korkea, kun taas nurmiosa oli 6 metriä (20 jalkaa) paksu ja myös noin 4,2 metriä (14 jalkaa) korkea.
K: Mistä Hadrianuksen muuri alkoi ja mihin se päättyi?
V: Hadrianuksen muurin itäpää alkoi alun perin Newcastle upon Tynestä, mutta myöhemmin kivimuuria lisättiin vielä 6 kilometrin verran, ja se päättyi Wallsend on Tyneen.
K: Mitä muita piirteitä Hadrianuksen muuriin liittyi?
V: Muurin edessä oli sen suuntainen oja, joka oli 3 metriä syvä ja 8,2 metriä leveä, sekä pieniä vartiotorneja/linnoituksia pitkin muurin pituutta, jotka tunnettiin nimellä Vallum ja jotka kulkivat rannikolta rannikolle itse muurin eteläpuolella.
Kysymys: Milloin roomalaiset käyttivät tätä rakennelmaa?
V: Roomalaiset käyttivät tätä rakennelmaa ainakin kaksisataa vuotta, kunnes he lähtivät Britanniasta vuonna 410 jKr. ja hylkäsivät kaikki linnoituksensa Britanniassa, myös Hadrianuksen muurin.
K: Milloin Unesco listasi sen maailmanperintökohteeksi?
V: Hadrianuksen muurista tuli Unescon maailmanperintökohde vuonna 1987, jolloin se pääsi samaan luetteloon Skotlannissa sijaitsevien Antoninen muurien ja saksalaisten Limes Germanicus -nimellä tunnettujen linnoitusten kanssa.
Etsiä