Griffithin koe
Griffithin koe oli Frederick Griffithin vuonna 1928 tekemä koe. Se oli yksi ensimmäisistä kokeista, jotka osoittivat, että bakteerit voivat saada DNA:ta transformaatioksi kutsutun prosessin kautta.
Griffith käytti kahta Streptococcus pneumoniae -kantoja. Sitten hän käyttää bakteereja tartuttaakseen hiiret, joilla on monia samanlaisia ominaisuuksia kuin ihmisillä. Hän käytti tyypin III-S (sileää) ja tyypin II-R (karkeaa) kantaa. III-S-kanta peittää itsensä polysakkaridikapselilla, joka suojaa sitä isännän immuunijärjestelmältä. Tämä tarkoittaa, että isäntä kuolee. II-R-kannalla ei ole tätä suojakilpeä ympärillään, ja isännän immuunijärjestelmä tappaa sen.
Tässä kokeessa III-S-kannan bakteerit tapettiin kuumuudella, ja niiden jäännökset lisättiin II-R-kannan bakteereihin. Vaikka kumpikaan bakteeri ei vahingoittanut hiiriä yksinään, niiden sekoitus pystyi tappamaan hiiret.
Griffith pystyi myös saamaan kuolleiden hiirten verestä sekä eläviä II-R- että eläviä III-S-kantoja S. pneumoniae -bakteeria. Hän päätteli, että II-R-tyypin bakteeri oli "muuntunut" tappavaksi III-S-kannaksi "muuntumisperiaatteella", joka oli jotenkin osa kuollutta III-S-kannan bakteeria.
Nykyään tiedämme, että Griffithin näkemä "muuntava periaate" oli III-S-kannan bakteerin DNA. Vaikka bakteeri oli kuollut, DNA oli selvinnyt kuumennusprosessista ja siirtynyt II-R-kannan bakteereihin. III-S-kannan DNA sisältää geenit, jotka muodostavat suojaavan polysakkaridiosan hyökkäykseltä. Tämän geenin avulla entiset II-R-kannan bakteerit olivat nyt suojassa isännän immuunijärjestelmältä ja pystyivät tappamaan isännän.
Muuntavan periaatteen tarkka luonne vahvistettiin Averyn, McLeodin ja McCartyn sekä Hersheyn ja Chasen kokeissa.
Griffithin koe, jossa löydettiin pneumokokkibakteerien "muuntumisperiaate".
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli Griffithin koe?
V: Griffithin koe oli Frederick Griffithin vuonna 1928 tekemä koe. Se oli yksi ensimmäisistä kokeista, jotka osoittivat, että bakteerit voivat saada DNA:ta prosessin kautta.
K: Mitä Griffith käytti kokeessaan?
V: Griffith käytti kokeessaan kahta Streptococcus pneumoniae -kantoja, tyypin III-S (sileä) ja tyypin II-R (karkea) kantaa.
K: Miten koe toimi?
V: Kokeessa III-S-kannan bakteerit tapettiin kuumentamalla, ja niiden jäänteet lisättiin II-R-kannan bakteereihin. Vaikka kumpikaan ei vahingoittanut hiiriä yksinään, näiden kahden sekoitus pystyi tappamaan hiiriä.
K: Mitä Griffith päätteli tuloksistaan?
V: Griffith päätteli tuloksistaan, että II-R-tyypin bakteeri oli "muuntunut" tappavaksi III-S-kannaksi "muuntumisperiaatteen" avulla, joka oli jotenkin osa kuollutta III-S-kannan bakteeria.
K: Kuka myöhemmin vahvisti, mikä tämä muuntumisperiaate oikeastaan on?
V: Avery, McLeod ja McCarty sekä Hershey ja Chase vahvistivat myöhemmin, että tämä muuntumisperiaate on itse asiassa III-S-kannan bakteerin DNA.
K: Miten tämä muuntuminen tapahtuu?
V: Muuntuminen tapahtuu, kun III-S-kannan DNA selviää kuumentamisesta ja siirtyy II-R-kannan bakteereihin. Tämä antaa niille geenejä, jotka muodostavat niiden ympärille suojakilven, joten ne ovat suojassa isännän immuunijärjestelmän hyökkäyksiltä ja voivat sitten tappaa isäntiä.
