Hephaistos kreikkalainen tulen ja metallintyöstön jumala
Hephaistos (kreik. Ἥφαιστος, Hēphaistos) on kreikkalainen tulen, metallintyöstön, käsityöläisten, kuvanveiston, metallurgian ja tulivuorten jumala. Hänen vanhempansa olivat Zeus ja Hera, Hephaistos oli jumalten seppä. Hän oli naimisissa jumalatar Afroditen kanssa, joka petti häntä veljensä Aresin kanssa. Hänen symbolinsa olivat sepän vasara, alasin ja pihdit. Aasi oli hänen pyhä eläimensä. Vulcanus-jumala on hänen roomalainen vastineensa.
Luonne ja tehtävät
Hephaistos kuvataan kreikkalaisessa mytologiassa taitavana käsityöläisenä ja keksijänä, joka valmistaa jumalille aseita, panssareita ja koriste-esineitä sekä rakentaa erilaisia koneita ja muita ihmeellisiä laitteita. Hän on tulen ja sulatuksen hallitsija: seppätyö tapahtuu usein hänen ahjollaan, joka perinteisesti sijoitetaan tulivuorten tai maanalaisten tulipalojen yhteyteen. Hephaistoksen työhuoneesta kerrottiin usein asuvan mustissa kammioissa, joiden apuna työskentelivät kyklopit tai muut myyttiset olennot.
Keskeiset myytit
Useissa kertomuksissa Hephaistos on epämuodostunut tai ontuva. Yksi tunnetuimmista tarinoista kertoo, että hänen äitinsä Hera heitti hänet pois Olympus-vuorelta, koska tämä oli ruma; toisissa versioissa häntä heittää Zeus. Hephaistos putoaa esimerkiksi saarelle Lemnokselle, missä hän saa turvapaikan ja oppii seppätaidot. Myös Lemnos liittyy hänen kulttiinsa ja sepän töihin.
Hephaistos esitetään myös taidoistaan ylpeänä: hän valmisti muun muassa kullan ja mekaaniset palvelijat (kultaiset naispuoliset automaatit), Odysseuksen tarinoissa mainittavat upeat esineet, sekä jumalten aseita. Tunnetuin yksittäinen teos on ehkä Akhilleuksen panssari, jonka hän valmisti Troijan sodan yhteyteen. Lisäksi myyteissä Hephaistos muovasi ensimmäisen naisen, Pandoran, muinaisen kertomuksen mukaan käskystä tietyistä jumalista.
Eräs värikäs kertomus kuvaa Hephaistoksen avioliittoa Afroditen kanssa: kun Afroditen ja Aresin suhde paljastui, Hephaistos lankesi ansaan ja valmisti näkymättömän verkon, jolla hän pyydysti pariskunnan rakastelun aikana ja esitteli heidät muiden jumalten pilkattaviksi ja tuomitsemiksi. Tämä tarina korostaa sekä sepän oveluutta että hänen haavoittuvuuttaan tunteiden edessä.
Kultti ja palvonta
Hephaistosta palvottiin erityisesti metallityöläisten, käsityöläisten ja työmiesten keskuudessa. Tärkeitä Hephaistoksen kulttipaikkoja olivat muun muassa Lemnos sekä Ateenan Hephaesteion (monesti myös Theseionin nimen alla tunnettu), joka on säilynyt suhteellisen hyvin ja sijaitsee Ateenan Agoran läheisyydessä. Juhlia ja riittejä, joita hänen kunniakseen vietettiin, kutsuttiin Hephaestia-juhliksi tai muilla paikallisilla nimillä.
Symbolit ja taide
Hephaistosta esittävät kuvat korostavat yleensä hänen ammattitaitoaan: hänellä on vasara, alasin ja pihdit, ja hänet saatetaan kuvata seppävermeissä tai ahjon äärellä. Ontuva asento on yleinen tunnuspiirre taideteoksissa. Usein hänet yhdistetään myös aasieläimeen, joka on ollut hänen pyhä eläimensä. Antiikin runoudessa ja kuvataiteessa Hephaistos esiintyy lukuisissa kohtauksissa, joissa korostuvat luomisen ja käsityön teemat.
Hephaistos antiikin kirjallisuudessa
Hephaistos mainitaan monissa antiikin lähteissä, kuten Homeron (esimerkiksi Iliaassa ja Odysseiassa) teoksissa sekä Hesiodoksella ja muilla mytologista perinnettä tallentaneilla kirjoittajilla. Hän on myös osa laajempaa kreikkalaista jumaltarustoa, jossa hän toimii usein käytännöllisenä ja maallisen taidon edustajana, vastapainona kauneuteen, rakkauteen ja sodankäyntiin liittyville jumalille.
Vastineet ja vaikutus
Roomalaisessa mytologiassa Hephaistoksen vastine on Vulcanus (Vulcan), jonka yhteydessä korostuvat erityisesti tulivuoret ja tulen vaarallisempi puoli. Hephaistoksen vaikutus näkyy myös nykyaikaisessa kulttuurissa ja taiteessa: hänestä on tullut seppä- ja käsityöläisperinteen symboli, ja monet antiikin tarinat hänen luovuudestaan ja kekseliäisyydestään ovat antaneet aiheita taiteelle, kirjallisuudelle ja populaarikulttuurille.
Peter Paul Rubensin maalaama Hephaistos työnsä äärellä.
Kuvaus
Kun Hefaistos syntyi, hän oli ruma ja heikko, ja hänellä oli murtunut jalka. Hera ei pitänyt hänen ulkonäöstään ja heitti hänet alas linnastaan, joka sijaitsi pilvien päällä. Hephaistos kaatui yhden päivän ja yhden yön, ennen kuin putosi mereen. Merieläimet pelastivat hänet ja veivät hänet Lemnos-nimiselle saarelle. Siellä Hephaistos rakensi takomonsa tulivuoren alle. Hän keräsi jalometalleja, helmiä ja korallinpaloja muodostaakseen erikoisia koruja. Hephaistos rakensi kullanvärisiä pieniä robotteja, jotka auttoivat häntä liikkumaan. Hefaistos työskenteli jopa kyklooppien (yksisilmäisten olentojen) kanssa. Tekeäkseen vaikutuksen jumaliin ja jumalattariin hän valmisti heille kultaiset valtaistuimet.
Hera tajusi virheensä heittäessään Hephaistoksen pois Olympos-vuorelta ja halusi Hephaistoksen takaisin. Hephaistos kieltäytyi kohteliaasti sanomalla, että hän oli tyytyväinen siihen, missä oli. Hephaistos kieltäytyi, koska hän tiesi, että ainoa syy, miksi Hera halusi hänet takaisin, oli se, että hän voisi tehdä hänestä esineitä. Sitten hän ryhtyi työhön ja muotoili kauniin kultaisen valtaistuimen ja lähetti sen Heralle "kiitokseksi, mutta ei oikeastaan lahjaksi". Hera ilahtui hänen lahjastaan. Heti kun hän istuutui sille, kultaiset köydet ja ketjut lensivät ulos ja sitoivat hänet tuoliin.
Hefaistos oli yhä hyvin vihainen Heralle, koska tämä oli heittänyt hänet pois Olympos-vuorelta vain siksi, että hän oli hieman epämuodostunut. Hera oli loukussa valtaistuimella kolme kokonaista päivää syömättä tai nukkumatta. Kaikki yrittivät vapauttaa Heran suuresta ansasta, mutta Hefaistoksen suunnitelma oli niin nokkela, ettei kukaan jumalista saanut köysiä irti. Niinpä Zeus lähetti poikansa Aresin, sodan jumalan, hakemaan Hefaistoksen takaisin päästämään Heran vapaaksi. Hephaistos sai Areksen pakenemaan heittämällä häntä tulilangoilla, ja Ares vetäytyi häpeällisesti. Seuraavaksi Zeus käytti temppua ja lähetti viinin jumalan Dionysoksen juottamaan Hephaestoksen humalaan. Hephaistos ei ollut säännöllinen juoja, ja Hephaistos juopui hyvin nopeasti. Pian Dionysos teki ylpeän paluunsa Olympos-vuorelle humalainen Hephaistos muulin selässä. Hephaistos kieltäytyi edelleen päästämästä äitiään ulos. Zeus tarjosi hänelle vaimoksi Afroditea (kauneuden jumalatar), jos hän päästäisi äitinsä ulos. Hefaistos suostui tarjoukseen ja vapautti lopulta Heran. Hän muutti takaisin takomoihin, koska hän ei pitänyt palatsin kiireisestä elämästä. Hän kieltäytyi kuitenkin edelleen antamasta Heralle anteeksi.
Hera tunsi suurta syyllisyyttä ja antoi hänelle runsaasti tarvikkeita, materiaaleja, työkaluja ja apulaisia hänen työpajalleen. Hefaistos valmisti parhaat aseet, korut ja haarniskat. Hänen suurimpia luomuksiaan olivat Artemiksen ja Apollon hopeiset jouset ja nuolet sekä Apollon kultaiset vaunut. Hän teki myös Akilleksen kilven, Athenen keihään ja Herkuleksen rintapanssarin. Lisäksi hän valmisti Zeuksen valtikan ja Olympoksen armeijoiden taistelupanssarit. Hän teki myös kaikki jumalten ja jumalattarien palatsit (Athenen avustuksella) ja niiden murtumattomat lukot. Kaiken tämän lisäksi Hephaestoksen ansioksi luetaan ja luetaan edelleen kolmijalkaisen jakkaran ja maailman ensimmäisten robottien keksiminen. Hänen apulaisiinsa kuului myös täydellinen joukko elävän kokoisia kultaisia palvelijattaria, jotka auttoivat talon ympärillä.
Avioliitto Afroditen kanssa
Hefaistos nai Afroditen. Kun Afrodite nousi merestä (joka oli luotu Uranuksen katkaistun jäsenen spermasta), Zeus pelkäsi, että jumalat taistelevat hänen kädestään, joten Zeus järjesti, että Afrodite menisi naimisiin Hephaestoksen kanssa, jos tämä päästäisi hänen äitinsä pois kultaiselta valtaistuimelta. Hefaistos antoi Afroditelle parhaat luomuksensa ja jopa taikaliivin, joka teki Afroditesta miesten silmissä vastustamattoman. Afrodite ei kuitenkaan rakastanut häntä, koska hän oli naimisissa vastoin tahtoaan eikä pitänyt Hephaestoksen ulkonäöstä. Hän vietti suurimman osan ajastaan Aresin kanssa.
Sanotaan, että kun hänen vaimonsa Afrodite tekee jotain uskotonta, hän raivoissaan murskaa osan materiaaleistaan ja saa tulivuoren, jonka alla hän asuu, purkautumaan. Kerran Hefaistos sai Afroditen ja Areksen kiinni sängystä, kun he olivat rakastelemassa. Hephaistos vangitsi heidät raivostuneena sängylle ja lähetti heidät Olympos-vuorelle muiden jumalien pilkattaviksi ja naurettaviksi.
Kaikki olympialaiset pitivät Hefaistoksesta. Hän ei sekaantunut heidän juonitteluihinsa. Hephaistos oli mieluummin yksin työpajassaan. Kreikkalaiset palvoivat Hefaistosta myös siksi, että hän todisti, että ne, jotka tekevät työtä, ovat myös jaloja. Hephaistos muistuttaa meitä siitä, miten arvokasta ja vaarallista on menettää itsensä työhön.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Sethlans - etruskien versio Hephaestoksesta.
- Vulcanus - roomalainen versio Hephaestoksesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka on Hephaistos?
V: Hephaistos on kreikkalainen tulen, metallintyöstön, käsityöläisten, kuvanveiston, metallurgian ja tulivuorten jumala.
K: Ketkä ovat Hefaistoksen vanhemmat?
V: Hefaistoksen vanhemmat olivat Zeus ja Hera.
K: Mikä oli Hefaistoksen ammatti jumalten keskuudessa?
V: Hefaistos oli jumalien seppä.
K: Kenen kanssa Hephaistos oli naimisissa?
V: Hephaistos oli naimisissa jumalattaren Afroditen kanssa.
K: Kenen kanssa Afrodite petti Hephaistosta?
V: Afrodite petti Hephaistosta tämän veljen Areksen kanssa.
K: Mitkä olivat Hefaistoksen symbolit?
V: Hephaistoksen symbolit olivat sepän vasara, alasin ja pihdit.
K: Kuka on Hephaistoksen roomalainen vastine?
V: Hephaistoksen roomalainen vastine on jumala Vulcanus.
