Hera – Olymposin kuningatar, avioliiton ja perheen jumalatar
Hera — Olymposin kuningatar, avioliiton ja perheen jumalatar. Tutustu myytteihin, symboliikkaan (riikinkukko, granaattiomena) ja Heran vaikutukseen kreikkalaisessa mytologiassa.
Kreikan mytologiassa Hera on naisen, perheen ja avioliiton jumalatar, joka tunnetaan Zeuksen puolisona ja yhtenä kahdestatoista olympialaisesta. Hänet kuvataan usein taivaan ja tähtitaivaan jumalattarena sekä jumalten ja jumalattarien kuningattarena. Antiikin lähteissä Heraa pidettiin kauniina, lähes yhtä viehättävänä kuin Afrodite, mutta hänen mustasukkaisuutensa ja kostonhimonsa varjostivat tätä kauneutta: hän rankaisee usein Zeuksen muiden rakkaussuhteiden hedelmiä ja heidän lapsiaan.
Ominaisuudet ja symbolit
Heran tärkeimpiä tunnusmerkkejä ovat:
- riikinkukko – usein kuvattu hänen rinnallaan tai vaunujensa vetäjänä; riikinkukon silmäkuvioita on tulkittu ikuisen valvonnan symboliksi;
- granaattiomena – elämän, hedelmällisyyden ja avioliiton vertauskuva;
- lehmä – lempeyttä ja äidillisyyttä kuvaava eläin;
- kruunu ja huntu – kuninkaallinen ja avioliittoon liittyvä asu, joka korostaa hänen asemaansa kuningattarena.
Sukupuu ja lapset
Heran vanhemmat ovat Kronos ja Rhea. Hänen sisaruksensa ovat Zeus (jonka kanssa hän avioitui), Hestia, Demeter, Haades ja Poseidon.
Heralta mainitaan useita lapsia; tavallisimmin luetellaan:
- Hebe – nuoruuden jumalatar ja Heran palvelijatar;
- Eileithyia – synnytysten jumalatar, jonka tehtävänä on auttaa naisia synnytyksessä;
- Ares – sodan jumala;
- Hefaistos – seppäjumala (joissain versioissa Hephaistos on syntynyt Heran yksin, toisissa puolestaan hänen isänsä on Zeus).
Lisäksi Heran ottolapsiksi tai adoptoiduiksi on lukuisissa myyteissä liitetty esimerkiksi Athene, Dionysos, Persefone sekä kaksoset Apollo ja Artemis, riippuen kertomuksen versiosta ja paikallisista perinteistä.
Keskeisiä myyttejä ja tarinoita
Hera esiintyy monissa kuuluisissa myyteissä. Usein hän on kostaja, joka rankaisee Zeuksen uskottomuutta:
- Io: Zeus rakastui Io-nimiseen naiseen, ja Heran mustasukkaisuus johti siihen, että Io muutettiin lehmiksi ja karkoitettiin alati vaativan vahtihengen Allaikäisyyden (Argoksen) seurattavaksi;
- Herakles (Hercules): Heran vihan kerrotaan alkaneen jo Herakleen syntymän jälkeen – hän lähetti hullutuksen, joka johti Herakleen tekoihin, ja koetti myös muuten vaikeuttaa tämän elämää;
- Semele: Semelen ja Zeuksen suhteesta syntynyt Dionysos joutui myrskyjen ja tragedioiden kohteeksi, ja Hera vaikutti osaltaan näihin tapahtumiin, esimerkiksi pettämällä Semelen uskomaan Zeuksen jumalallisuuden tuhoavaan luonteeseen;
- Troijan sota: Heralla oli oma roolinsa Troijan sodan jumalten valtapeliin – hän tuki kreikkalaisia vastustajana Troijalle ja käytti valtaa edistääkseen omaa kostoaan ja oikeuttaan.
Nämä tarinat korostavat Heran asemaa avioliiton ja perheen suojelijana, mutta myös hänen kykynään käyttää valtaa ja kostaa loukkauksia. Joissain kertomuksissa Hera puolustaa myös kuningaskunnan ja laillisen järjestyksen etuja.
Kultti ja palvonta
Heralle oli omistettu useita merkittäviä temppeleitä ja pyhäkköjä antiikin Kreikassa, kuten Argoksen Heraion sekä Samos, joissa häntä palvottiin kuningattarena ja avioliiton suojelijana. Heralle pyhitetyt juhlat, esimerkiksi Heraia, sisältivät kilpailuja ja rituaaleja, jotka liittyivät naisten elämänkaareen, avioliittoon ja synnytykseen.
Taide ja ikonografia
Heran kuva esittää usein aikuisen, majesteettisen naisen kruunussa ja hunnussa, toisinaan valtaistuimella istuvana. Riikinkukko, lehmä ja granaattiomena ovat yleisiä tunnuselementtejä keramistiikassa, veistoksissa ja muissa antiikin esineissä. Hänen pukeutumistyylinsä ja asusteensa korostavat kuninkaallisuutta ja äidillisyyttä.
Roomalainen vastine ja myöhempi tulkinta
Roomalaiset yhdistivät Heran jumalattareen Junoa, joka saa monet samankaltaiset piirteet ja tehtävät roomalaisessa uskonnossa. Myöhäisemmät tulkinnat ja feministinen mytologian tutkimus ovat korostaneet Heran roolia naisten ja avioliiton suojelijana, mutta myös hänen tarinoidensa peilaamaa sukupuolten ja vallan dynamiikkaa antiikissa.
Merkitys
Hera symboloi sekä avioliiton instituutiota että naisten asemaa yhteisössä: hän valvoo perheen yhtenäisyyttä, synnytyksen suotuisaa kulkua ja kuninkaallista järjestystä, mutta myyteissä hän on myös muistutus uskottomuuden seurauksista ja jumalallisen vallan monimutkaisuudesta. Hänen nimensä on perinteisesti yhdistetty ajatukseen majesteettisuudesta; sananmuotojen ja tulkintojen mukaan nimi Hera voi tarkoittaa esimerkiksi "kaunista naista" tai "rouvaa".
Heran myytit ja palvonta muodostavat merkittävän osan kreikkalaisesta uskomusperinteestä ja kulttuurisesta perinnöstä, ja hänen kuvauksensa jatkavat inspiroimista kirjallisuudessa, taiteessa ja folkloren tutkimuksessa.
Heran patsas Vatikaanissa.
Myytit Heran mustasukkaisuudesta
Dionysos
Dionysos on Zeuksen poika ihmisnaisen kautta. Hera yritti tappaa hänet, kun hän oli vauva titaanien kanssa. Titaanit aikoivat saada Dionysoksen tulemaan hänen luokseen näyttämällä hänelle leluja ja sitten syödä hänet. Zeus pelästytti titaanit pois ukkoseniskuillaan, mutta titaanit olivat jo syöneet kaiken muun paitsi Dionysoksen sydämen. Zeus käytti sydäntä tehdäkseen Dionysoksen uudelleen. Hän teki sen laittamalla sydämen Semelen kohtuun. Dionysos syntyi sitten toisen kerran.
Echo
Kaiku on kreikkalaisen mytologian nymfi. Hänen tehtävänään oli aikoinaan häiritä Heraa Zeuksen suhteista muihin naisiin. Hän teki tämän johdattelemalla Heran pois ja imartelemalla häntä. Kun Hera sai tietää asiasta, hän suuttui Echolle. Hän langetti Echolle kirouksen, jonka mukaan hän saattoi puhua muiden ihmisten sanoja vain sen jälkeen, kun hän oli kuullut ne. Tämän tarinan ansiosta saamme sanan Kaiku merkityksen.
Io
Io on Zeuksen rakastajatar. Hera melkein sai Ion ja Zeuksen kiinni yhdessä, mutta Zeus piilotti Ion muuttamalla hänet lehmäksi. Heraa ei huijattu ja hän sanoi, että Zeuksen oli annettava lehmä hänelle lahjaksi. Kun Io kuului Heralle, Argus huolehti hänestä. Arguksen tehtävänä oli varmistaa, etteivät Io ja Zeus koskaan olisi yhdessä. Zeus määräsi Hermeksen tappamaan Arguksen, jotta Io olisi vapaa. Hermes teki tämän tappamalla Arguksen sen jälkeen, kun hänet oli nukutettu. Sitten Hera lähetti kärpäsen pistämään Ioa, joka käveli maan päällä.
Lamia
Lamia on Libyan kuningatar, johon Zeus oli rakastunut. Hera oli Lamialle mustasukkainen ja muutti hänet hirviöksi. Hirviönä Lamia sitten tappoi lapsensa. Toinen versio tästä tarinasta on, että Hera tappoi Lamian lapset ja oli sitten niin surullinen, että hän muuttui hirviöksi. Hera myös kirosi Lamian. Kirous oli se, että Lamia ei voinut sulkea silmiään. Hera valitsi tämän kirouksen, koska hän halusi Lamian ajattelevan aina kuollutta lastensa kuvaa. Zeus antoi sitten Lamialle lahjan, että hän pystyi ottamaan silmänsä pois, jotta hän voisi levätä. Sen jälkeen hän pystyi laittamaan ne takaisin.
Leto
Kun Hera sai tietää, että Leto oli raskaana kaksosille Zeuksen kanssa, hän suuttui. Hän karkotti Leton Olympokselta ja kielsi häntä myös synnyttämästä millään mantereella tai saarella, joka oli tiedossa. Leto löysi kelluvan saaren, nimeltään Delos. Se ei ollut mantere eikä oikea saari, joten Leto sai synnyttää siellä. Ensin syntyi Artemis, joka sitten auttoi Letoa synnyttämään Apollon. Kun Artemis ja Apollo olivat syntyneet, Hera raivostui. Niinpä hän lähetti käärmehirviön, Pythonin, jahtaamaan Letoa ja tämän kaksosia. Kun Apollo saavutti aikuisiän, hän surmasi Pythonin Delfoissa ja määräsi, että ihmiset rakentaisivat sinne temppelin Pythonia vastaan saavuttamansa voiton kunniaksi. Muutamaa vuotta myöhemmin Hera lähetti jättiläisen nimeltä Tityos raiskaamaan Leton, mutta Apollo ja Artemis tappoivat hänet. Myöhemmin Delos kiinnitettiin neljällä pilarilla, jotta se ei enää kelluisi ympäriinsä. Sen sanotaan olevan joutsenten ympäröimä, ja myöhemmin siitä tuli Apollon pyhä paikka.
Herakles
Herakles on Heran poikapuoli ja vihollinen. Hera sai selville, että hänen miehellään Zeuksella oli suhde kuolevaisen naisen nimeltä Alcmene kanssa, ja hänestä tuli äärimmäisen mustasukkainen kuolevaiselle naiselle. Hera käytti kaiken voimansa estääkseen Alcmenea synnyttämästä Heraklesta. Kun Alcmene oli synnyttämässä Herakleen, Hera pyysi Zeusta vannomaan valan ja julistamaan kaikille muille jumalille, että Perseuksen jälkeläinen syntyy tuona päivänä ja lapsi hallitsee kaikkea ympärillään. Sitten Hera laskeutui Olympoksesta Argokseen ja sai Perseuksen pojan Stheneloksen vaimon synnyttämään Eurystheuksen vain seitsemän kuukauden kuluttua, kun taas Hera yritti estää Alcmenea synnyttämästä Herakleen lähettämällä tyttärensä Eileithyian ja noitia. Tämä aiheutti Zeuksen valan täyttymisen siten, että Herakleen sijasta syntyi Eurystheus. Hera jatkaa vihaansa Herakleen, kun tämä oli vielä pikkulapsi. Hän lähettää Herakleen kaksi myrkkykäärmettä tappamaan hänet kehdossaan. Herakles kuristi käärmeen paljain käsin, ja hoitaja näki hänen leikkivän kuolleella käärmeellä kuin lapsen lelulla. Hera jatkaa poikapuolensa kiduttamista koko tämän elämän ajan.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Uni - etruskien mytologian versio Herasta.
- Juno - roomalaisen mytologian versio Herasta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kenen kanssa Hera on naimisissa?
V: Hera on naimisissa Zeuksen kanssa.
K: Mitä symboleja liittyy Heraan?
V: Heraan liittyviä symboleja ovat riikinkukko, granaattiomena, lehmä, kruunu ja huntu.
K: Ketkä ovat Heran vanhemmat?
V: Heran vanhemmat ovat Kronos ja Rhea.
K: Keitä ovat hänen sisaruksensa?
V: Hänen sisaruksiinsa kuuluvat Zeus (jonka kanssa hän myös meni naimisiin), Hestia, Demeter, Haades ja Poseidon.
K: Mitä 'Hera' tarkoittaa kreikkalaisessa mytologiassa?
V: Kreikkalaisessa mytologiassa 'Hera' tarkoittaa 'kaunista naista'.
K: Mikä on yksi hänen rooleistaan jumalattarena?
V: Jumalatarena yksi Heran tehtävistä on hallita Olympos-vuorta, jossa kaikki jumalat ja jumalattaret asuvat.
K: Mikä eläin liittyy Heraan? V: Heraan liittyvä eläin on varis.
Etsiä