Hillary Clintonin, 67. ulkoministerin, entisen First Ladyn ja entisen New Yorkin senaattorin, vuoden 2016 presidentinvaalikampanja julkistettiin YouTube-videolla 12. huhtikuuta 2015. Presidenttiehdokas 2008, hänen ehdokkuutensa vuoden 2016 vaaleissa on hänen toinen presidenttiehdokkuutensa. Häntä pidettiin laajalti demokraattien ehdokkuuden ennakkosuosikkina, vaikka hän kohtasi useita haastajia, erityisesti Bernie Sandersin.

Marraskuun 9. päivänä 2016, presidentinvaalien jälkeen, Hillary Clinton oli hävinnyt Donald Trumpille Yhdysvaltain vaalipiirissä.

Tausta ja tavoitteet

Clintonin kampanja rakentui pitkälti hänen laajaan hallinto- ja ulkopoliittiseen kokemukseensa sekä lupaukseen jatkaa ja laajentaa monia edellisen presidentin Barack Obaman aloitteita. Kampanjassa korostettiin muun muassa talouskasvua keskiluokalle, terveydenhuollon parantamista, tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämistä sekä kansainvälisen yhteistyön vahvistamista. Hän ilmoitti valinneensa varapuolueentekijäksi senaattori Tim Kainen, ja hänestä tuli ensimmäinen naispuolinen ehdokas, joka sai valtapuolueen nominoinnin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.

Kampanjan kulku

  • Primaarit ja demokraattien esivaalit venyivät kevääseen 2016 saakka. Clinton voitti suuren osan osavaltiovaaleista ja keräsi sekä valitsijadelegaatteja että superdelegaatteja, minkä ansiosta hän varmisti demokraattien ehdokkuuden ennen puoluekokousta.
  • Kampanja kohtasi jatkuvasti kritiikkiä ja skandaaleja, joista merkittävin oli keskustelu hänen käyttämästään yksityisestä sähköpostipalvelimesta ulkoministerikaudellaan. Asia nousi julkisuuteen useaan otteeseen ja heikensi osaltaan luottamusta Clintonin rehellisyyteen joissain äänestäjäryhmissä.
  • Kampanjaa vaikeuttivat myös julkisuuteen vuotaneet ja hakkerointiin liittyvät aineistot: demokraattisen puolueen keskustelujen ja kampanjan avustajien sähköposteja julkaisi muun muassa Wikileaks sen jälkeen, kun Yhdysvaltain tiedustelutietojen mukaan venäläistoimijat olivat hankkineet näitä aineistoja.

Keskeiset syyt vaalitappioon — yleinen arvio

Useat analyysit ja tutkijat ovat nostaneet esiin samankaltaisia tekijöitä, jotka vaikuttivat Clintonin tappioon:

  • Äänikartta ja vaalitaktiikka: Clintonin kampanjan painopiste oli monissa ennestään demokraattisissa tai suurkaupungeissa — sen sijaan keskeisissä teollisuusosavaltioissa kuten Pennsylvania, Michigan ja Wisconsin Trump sai riittävästi ääniä kääntääkseen tuloksen.
  • Luottamus- ja imagokysymykset: pitkä julkinen ura ja mahdolliset eturistiriidat, yhdessä sähköpostikohun kanssa, heikensivät joidenkin äänestäjien luottamusta.
  • Ulkoinen vaikuttaminen: Yhdysvaltain älyllisten palvelujen arvioiden mukaan Venäjän toiminta, johon kuului häirintä ja vuotaminen, pyrki vaikuttamaan vaalien lopputulokseen ja edisti polarisaatiota.
  • FBI:n ilmoitukset: FBI:n johtaja James Comeyn lokakuun 2016 loppupuolella lähettämä tiedote uusista viesteistä, joiden tutkinta käynnistettiin uudelleen, vaikutti kampanjakauden viimeisiin viikkoihin vaikka tutkinta myöhemmin suljettiinkin ilman uusia syytteitä.

Tulos ja jälkiseuraukset

Clinton voitti kansanäänet (popular vote) noin 2,9 miljoonalla äänellä, mutta hävisi vaalit ääniharavassa (Electoral College) 227–304, minkä seurauksena Donald Trump valittiin presidentiksi. Clinton piti vastaavana yönä puheen ja myönsi tappionsa seuraavana päivänä, kehottaen kuitenkin puolustamaan demokraattisia arvoja ja osallistumaan kansalaisyhteiskuntaan.

Vaaleilla oli laajoja seurauksia poliittiselle kentälle: ne johtivat pitkäkestoiseen keskusteluun äänestämisestä, vaalijärjestelmän toimivuudesta, disinformaatiosta ja ulkovaltojen vaikutusyrityksistä. Lisäksi vaalit herättivät kysymyksiä demokraattisen puolueen strategiasta ja tavoista tavoittaa eri äänestäjäryhmät jatkossa.

Muuta huomionarvoista

  • Historiallinen merkitys: Clinton oli ensimmäinen naispuolinen ehdokas, joka saavutti suurpuolueen nominoinnin, mikä itsessään oli merkkipaalu amerikkalaisessa politiikassa.
  • Jatkotutkimukset: Vaalien jälkeen Yhdysvalloissa tehtiin useita tutkimuksia ja oikeudellisia selvityksiä, jotka koskivat hakkerointeja, vaaliyhteyksiä ja vaalivaikuttamista. Nämä prosessit ovat muokanneet keskustelua vaaliturvallisuudesta ja tiedustelutoiminnan roolista demokratiassa.