Vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalit pidettiin 8. marraskuuta 2016. Vaalit voitti Donald Trump, republikaanien ehdokas, joka oli liikemies. Hän voitti demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin, joka oli Yhdysvaltain entinen ulkoministeri. Virassa ollut demokraattinen presidentti Barack Obama ei saanut osallistua kolmannelle kaudelle perustuslaillisen kaksikausirajan vuoksi.
Tausta ja ehdokkaiden valinta
Hillary Clintonin valinta demokraattien ehdokkaaksi syntyi pitkässä esivaalikilvassa, jossa hän kukisti muun muassa senaattori Bernie Sandersin. Republikaanien esivaalit olivat monivaiheiset ja niissä nousi kansalliseen näkyvyyteen monia ehdokkaita; Trump nousi puolueensa ennakkosuosikiksi ja voitti lopulta ehdokkuuden pitkän kentän kilpailijoita vastaan, kuten senaattori Ted Cruzin, senaattori Marco Rubion ja Ohion kuvernööri John Kasichin. Mukana vaaleissa oli myös useita kolmansien puolueiden ehdokkaita, tunnetuimpina esimerkiksi Libertarianien Gary Johnson ja Vihreiden Jill Stein. Trump valitsi juoksukaverikseen Indianan kuvernööri Mike Pencen, ja Clinton valitsi juoksukaverikseen senaattori Tim Kainen.
Vaalitulokset
Äänestystuloksissa ratkaiseva oli valitsijamiesjärjestelmä. Trump sai 304 valitsijamiesääntä, mikä oli riittävä määrä voittoon, kun taas Clinton sai 227 valitsijamiesääntä. Vaikka Trump voitti valitsijamiehet, hän hävisi kansanäänestyksen runsain mitoin: Clinton sai noin 65,85 miljoonaa ääntä (noin 48,2 prosenttia) ja Trump noin 62,98 miljoonaa ääntä (noin 46,1 prosenttia), eli Clintonin etumatka oli noin 2,87 miljoonaa ääntä.
Vaalin käänteitä olivat useat tiukat voitot taistelumaissa (swing states), erityisesti Pennsylvania, Michigan ja Wisconsin, jotka olivat kääntyneet republikaanien puolelle kapeilla marginaaleilla. Myöhemmin tehtyjä uudelleenlaskentoja ja vaalivalituksia ei yleensä katsottu muuttaneen vaalien lopputulosta.
Keskeiset tekijät ja kiistat
- Vaaleja leimasivat useat kiistanalaiset teemat: Clintonin sähköpostikohut ja FBI:n tutkimuksiin liittyvät julkisuuskäänteet (mm. FBI-johtaja James Comeyn lokakuun kirje), jotka vaikuttivat julkiseen keskusteluun kampanjan loppuvaiheessa.
- Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö arvioi tammikuussa 2017, että Venäjä oli pyrkinyt vaikuttamaan vaalien lopputulokseen ja heikentämään Clintonin asemaa tiedonmurtojen, vuotojen ja verkkovaikuttamisen kautta. Tämä arvio johti laajaan tutkintaan ja poliittiseen keskusteluun, mukaan lukien erilliset tutkinnat (esim. erikoistutkija Robert Muellerin tutkinta).
- Sosiaalinen media, valeuutiset ja kohdennettu mainonta nähtiin merkittävänä vaikuttajana kampanjoinnissa ja äänestäjien informaatiossa.
Seuraukset ja vaikutukset
Trump astui virkaansa 20. tammikuuta 2017. Hänen presidenttikautensa alkuvaiheelle olivat tyypillisiä nopeita toimintaesitykset, nominoinnit korkeisiin oikeusasteisiin (mukaan lukien Yhdysvaltain korkeimman oikeuden täyttö) ja pyrkimykset muuttaa keskeisiä politiikkoja, kuten maahanmuuttoa, terveydenhuoltoa ja verotusta. Hallinnon toimet herättivät laajoja kannatuksen, vastustuksen ja mielenosoitusten aaltoja sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
Vaalit syvensivät myös poliittista polarisaatiota Yhdysvalloissa ja käynnistivät keskustelun valitsijamiesjärjestelmän tarkoituksenmukaisuudesta, vaalien turvallisuudesta ja vaalivaikuttamisesta. Pitkäaikaisempina seurauksina nähtiin republikaanien linjan muutokset, tuomioistuinpaikkojen vaikutus lainsäädäntöön ja hallinnon politiikkaohjelmien vaikutukset kansainvälisiin suhteisiin ja kotimaan politiikkaan.
Vuoden 2016 vaalit jäävät laajasti keskusteluun paitsi tuloksensa vuoksi myös niiden seurausten, tutkintojen ja poliittisten vaikutusten takia, jotka muovasivat Yhdysvaltain politiikkaa vuosiksi eteenpäin.

.jpg)
.jpg)


_(cropped).jpg)
_(cropped).jpg)
.jpg)
.jpg)
_(cropped).jpg)

.jpg)




_(cropped)_2.jpg)

.jpg)


.jpg)
_(cropped).jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)


.jpg)
_(cropped).jpg)



.jpg)
_(cropped).jpg)


.jpg)







.jpg)
_(cropped).jpg)
.jpg)


.jpg)

.svg.png)

.svg.png)
.svg.png)

.svg.png)
