Hindutva, joka tarkoittaa "hindulaisuutta", on eräänlainen nationalismi Intiassa. Sanan teki tunnetuksi Vinayak Damodar Savarkar vuonna 1923. Hindutvaan uskovia ryhmiä ovat Rashtriya Swayamsevak Sangh (RSS), Vishva Hindu Parishad (VHP), Bharatiya Janata Party (BJP) ja Sangh Parivar. Hindutva pitää hindulaisuutta muita uskontoja ja kulttuureja parempana. Tämän vuoksi jotkut kuvaavat hindutvaa lähes fasistiseksi, kun taas toiset sanovat, että hindutva on konservatiivinen.

Tausta ja keskeiset käsitteet

Hindutva on poliittinen ja ideologinen liike, jonka ytimessä on ajatus hindulaisesta kansallisesta identiteetistä. Termi tuli laajempaan käyttöön Vinayak Damodar Savarkarin kirjoituksista 1920-luvulla, joissa hän määritteli "hindulaisuuden" kansalliseksi perusteeksi. Hindutva eroaa uskonnollisesta hindulaisuudesta siten, että se painottaa kulttuurista ja etnistä yhtenäisyyttä sekä kansallista yhteenkuuluvuutta enemmän kuin yksityistä uskonharjoitusta.

Keskeiset organisaatiot ja niiden rooli

Sangh Parivar tarkoittaa RSS:n ympärille muodostunutta järjestöperhettä, johon kuuluu useita poliittisia, sosiaalisia ja uskonnollisia toimijoita. Rashtriya Swayamsevak Sangh (RSS) perustettiin 1920-luvulla ja se on ideologinen tukijalka monille hindutva-liikkeen järjestöille. Bharatiya Janata Party (BJP) on hindutva-ideologiaa lähellä oleva poliittinen puolue, joka on ollut Intian keskeinen valtapuolue 2000-luvun alusta lähtien. Vishva Hindu Parishad (VHP) keskittyy puolestaan hindulaisuuden edistämiseen uskonnollisissa ja kulttuurisissa kysymyksissä.

Poliittiset tavoitteet ja toimet

Hindutva-liikkeen tavoitteisiin on kuulunut muun muassa hindulaisen kulttuurin ja arvojen vahvistaminen julkisessa elämässä, historiallisten paikkojen ja temppelien puolustaminen sekä tiettyjen yhteiskunnallisten käytäntöjen (esim. lehmänsuojelu) korostaminen. Liike on käyttänyt sekä sosiaalista mobilisaatiota että poliittista strategiaa vaikuttaakseen lainsäädäntöön, koulutukseen ja julkiseen politiikkaan.

Kiistely, kritiikki ja kannattajien näkemykset

Hindutvaa on arvosteltu muun muassa siitä, että se suosii hindulaisuutta suhteessa muuhun väestöön ja voi johtaa uskonnollisten vähemmistöjen eriarvoiseen kohteluun. Kritiikin kohteina ovat olleet myös väkivaltaiset yhteenotot, ksenofobinen retoriikka sekä tapa, jolla uskonto ja valtio kietoutuvat yhteen. Toisaalta kannattajat ja puolustajat kuvaavat hindutvaa kulttuurisena kansallismielisyytenä, joka pyrkii suojaamaan maan historiallista ja yhteiskunnallista eheyttä sekä lisäämään hinduyhteisön poliittista ja sosiaalista vaikutusvaltaa.

Merkittävät tapahtumat ja vaikutukset nykypolitiikkaan

Hindutva on ollut keskeinen tekijä useissa Intian poliittisissa kiistoissa ja konflikteissa viime vuosikymmeninä. Eräät tapahtumat, kuten Ayodhyan temppelikysymykseen liittyvät kiistat ja laajemmat uskonnolliset yhteenotot, ovat tuoneet ideologian kansainväliseen keskusteluun. Lisäksi hindutva on vaikuttanut siihen, miten Intian perustuslaillinen sekularismi ja vähemmistöjen oikeudet tulkitaan ja toteutetaan käytännössä.

Globaalit yhteydet ja diaspora

Hindutva-liikkeellä on myös vaikutusta Intian ulkopuolella, erityisesti intialaisessa diasporassa, jossa jotkin järjestöt edistävät samanlaisia kulttuurisia ja poliittisia tavoitteita. Tämä on johtanut keskusteluihin siitä, miten intialainen identiteetti ja politiikka näkyvät kansainvälisesti.

Yhteenveto

Hindutva on monipuolinen ja kiistanalainen ilmiö, joka yhdistää uskonnollisia, kulttuurisia ja poliittisia elementtejä. Se herättää laajaa keskustelua Intian yhteiskunnasta, demokratiasta, sekularismista ja vähemmistöjen asemasta. Ymmärtäminen vaatii tarkastelua sekä liikkeen omasta diskurssista että sen vaikutuksista käytännön politiikkaan ja ihmisten arkeen.