Himalia-ryhmä on pieni joukko Jupiterin epäsäännöllisiä, pääosin pallomaisia kuita, jotka kiertävät planeettaa progradiaalisesti (eli samaan suuntaan kuin Jupiterin pyörimisliike). Ryhmälle on ominaista samankaltaiset rataelementit: niiden puoli‑suurakselit ovat suurin piirtein samalla etäisyysvälillä Jupiterista, niiden radat ovat kohtalaisen vinoja ja niiden eksentrisiteetit ovat yleensä matalasta kohtalaisen suurin. Näistä yhteisistä piirteistä päätellään, että kuilla on todennäköisesti yhteinen alkuperä tai ne ovat syntyneet samasta emokappaleesta.

Tyypilliset rata‑arviot Himalia‑ryhmälle ovat noin 11–12 miljoonaa kilometriä puoli‑suurakselina, kallistus noin 26–29° Jupiterin päiväntasaajaan nähden ja kohtuullinen eksentrisiteetti (yleensä luokkaa 0,1–0,25). Nämä arvot ovat likiarvoja ja vaihtelevat hieman eri jäsenillä sekä riippuen siitä, käytetäänkö ajallisesti keskitettyjä keskiarvoja vai hetkellisiä rataelementtejä.

Ryhmän tunnetut jäsenet ovat (järjestyksessä lähimmästä Jupiterista kauimpana olevaan):

  • Leda (pieni; halkaisija arviolta muutamia kymmeniä kilometrejä)
  • Himalia (suurin, joka on antanut ryhmälle nimensä; halkaisija ~150–200 km, riippuen käytetystä albedosta).
  • Lysithea (keskikokoinen; halkaisija kymmeniä kilometrejä)
  • Elara (toinen suurempi jäsen; halkaisija useita kymmeniä kilometrejä)

Äskettäin löydetyn kuun S/2000 J 11:n rata‑arvion perusteella sitä voidaan myös pitää ryhmään kuuluvana (sillä näyttää olevan sama kallistus ja hieman suurempi puoli‑suurakseli), mutta sen kiertorataa ei tunneta tarkkaan eikä sen keskimääräisiä rataelementtejä ole vielä laskettu. Lisähavainnot ja tarkat orbit‑analyysit ratkaisevat, kuuluuko S/2000 J 11 varmasti Himalia‑ryhmään.

Himalia on ryhmän näkyvin ja suurin jäsen; se löydettiin jo 1900‑luvun alussa, ja pienemmät jäsenet löydettiin ja luokiteltiin sitä mukaa kun havaintotekniikka parani. Useimmat ryhmän kuista ovat tummahkoja ja spektriltään muistuttavat C‑tyypin asteroideja, mikä tukee ajatusta, että ne ovat peräisin yhteisestä, kiveä ja hiiltä sisältävästä emokappaleesta, joka on todennäköisesti joutunut Jupiterin vangiksi ja myöhemmin hajonnut törmäyksessä.

Kansainvälinen tähtitieteellinen liitto (IAU) varaa tämän ryhmän kuille nimet, jotka päättyvät -a‑kirjaimeen, koska ne kiertävät Jupiteria progradiaalisesti. Ryhmän jäsenten orkilleiden ja koostumuksen tutkimus jatkuu; uusia pieniä kuita saatetaan löytää ja luokitella ryhmään, kun havaintokokoelmat täydentyvät ja ratalaskelmat tarkentuvat.