Hiroshima - John Herseyn 1946 artikkeli ja kirja: Silminnäkijöiden kertomukset

John Herseyn 1946 klassikko Hiroshima – kuuden silminnäkijän liikuttavat kertomukset atomipommin tuhosta ja selviytymisestä. Historiallinen, vaikuttava ja todellinen lukukokemus.

Hiroshima (ISBN 0-679-72103-7) on Pulitzer-palkitun John Herseyn kirjoittama aikakauslehtiartikkeli, joka ilmestyi The New Yorker -lehdessä elokuussa 1946, vuosi sen jälkeen kun Yhdysvallat oli pudottanut atomipommin Japanin Hiroshiman kaupunkiin. Artikkelista tehtiin pian kirja. Siinä kuvattiin, miten pommitus vaikutti kuuden ihmisen elämään:

• Pastori Kiyoshi Tanimoto: Yhdysvalloissa Emory-yliopistossa koulutettu metodistipappi oli 3 500 metrin päässä räjähdyksen keskipisteestä;
• Rouva Hatsuyo Nakamura: sotaleski ja ompelija, kolmen pienen lapsen äiti, oli 1350 metrin päässä räjähdyksen keskipisteestä;
• Tohtori Masakazu Fujii: varakas lääkäri ja yksityissairaalan omistaja oli 1550 metrin päässä räjähdyspaikalta;
• Isä Wilhelm Kleinsorge (Makoto Takakura): kaupunkiin sijoitettu jesuiittapappi oli 1400 metrin päässä räjähdyksen keskipisteestä;
• Tohtori Terufumi Sasaki: nuori lääkäri Punaisen Ristin sairaalassa oli 1650 metrin päässä räjähdyksen keskipisteestä; ja
• Neiti Toshiko Sasaki (sisar Dominique Sasaki): (ei sukua Terufumi Sasakille) oli 1600 metrin päässä räjähdyksen keskipisteestä.

Jokaista kertomusta seuraa lyhyt selvitys siitä, kuinka lähellä kukin henkilö oli räjähdyksen keskipistettä.

Artikkelin lähestymistapa ja tyyli

Herseyn artikkeli erottuu journalistisesta tyypistä siten, että se jättää laajemmat poliittiset arviot ja kommentit vähälle ja antaa sen sijaan silminnäkijöiden äänille vallan. Kertomukset rakentuvat yksityiskohtaisista havainnoista, arkisista tapahtumista ja ihmisten kokemuksista räjähdyksen välittömissä seurauksissa. Tästä syystä teksti on sekä helppolukuinen että koskettava: lukija näkee tapahtumat tavallisten ihmisten arjen kautta.

Kertojat ja heidän kokemustensa pääpiirteet

Hersey valitsi kuusi eri taustoista tulevaa ihmistä, jotta lukija saisi monipuolisen kuvan siitä, miten pommi vaikutti eri yhteiskuntaryhmiin ja yksilöihin. Lyhyt kuvaus kunkin kohdasta (perustuen Herseyn kertomuksiin):

• Kiyoshi Tanimoto — metodistipappi, joka oli kouluttautunut Emory-yliopistossa. Hän joutui auttamaan loukkaantuneita ja järjestämään apua, ja hänen kertomuksensa nostaa esiin sekä humanitaarisen työn että hengellisen painolastin, jota pommitus monille uskonnollisille yhteisöille aiheutti.
• Hatsuyo Nakamura — sotaleski ja ompelija, jonka arki perheenäitinä muuttui radikaalisti. Hersey kuvaa hänen arkeaan, selviytymisen keinoja ja sen, miten pommitus vaikutti perheisiin ja pienituloisten naisten elämään.
• Masakazu Fujii — varakas lääkäri ja yksityissairaalan omistaja, jonka asema ja resurssit eivät suojanneet häntä pommin tuhoilta tai niiden pitkäaikaisilta seurauksilta. Hänen tapauksensa havainnollistaa myös yhteiskunnallisia eroja ja fyysisiä seurauksia.
• Wilhelm Kleinsorge (Makoto Takakura) — jesuiittapappi, jonka tarina kuvaa uskonnollisen työntekijän roolia katastrofin keskellä sekä monikulttuurisia yhteyksiä (hän oli saksalaista syntyperää mutta toimi Japanissa).
• Terufumi Sasaki — nuori lääkäri Punaisen Ristin sairaalassa, joka kohtasi suuren määrän potilaita rajallisilla resursseilla. Hänen kertomuksensa antaa näkymän lääketieteellisiin haasteisiin ja hoidon järjestämiseen poikkeustilanteessa.
• Toshiko Sasaki (sisar Dominique Sasaki) — nuori nainen, joka joutui hengenvaarallisen vamman kohteeksi ja jonka myöhemmästä elämästä (esimerkiksi uskonnollisesta omistautumisesta) Hersey kertoo. Hänen tarinansa tekee näkyväksi siviilien haavoittuvuuden ja toipumisen pitkän polun.

Julkaisuhistoria ja vaikutus

Kun The New Yorker julkaisi artikkelin, se oli poikkeuksellinen tapaus: koko artikkeli vie merkittävän osan lehti­numerosta ja tavoitti laajan lukijakunnan. Tekstin selkeys ja välitön kerronta avasivat monille länsimaisille lukijoille konkreettisen kuvan Hiroshiman inhimillisestä kärsimyksestä ja auttoivat käynnistämään laajempaa keskustelua ydinaseiden moraalisista ja humanitaarisista seurauksista. Artikkelia on pidetty merkittävänä journalismikappaleena, ja se on ollut laajalti opetuskäytössä, käännetty useille kielille ja julkaistu useissa painoksissa kirjana.

Seuraukset ja myöhemmät päivitykset

Hersey itse palasi myöhemmin aiheeseen ja kirjoitti päivityksiä, joissa hän seurasi joidenkin kertojien myöhempiä vaiheita ja keskusteli artikkelin vastaanotosta. "Hiroshima" on jäänyt klassikoksi esimerkkinä siitä, miten dokumentaarinen kerronta voi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja lisätä ymmärrystä suurten humanitaaristen katastrofien ihmiskustannuksista.

Miksi teos on edelleen merkittävä

Teoksen voima on sen kyvyssä asettaa historian suuri tekninen ja poliittinen tapahtuma ihmiselämän mittakaavaan. Hersey ei yritä esittää kattavaa sotahistoriallista analyysiä, vaan tuo eteen tappion ja kärsimyksen yksityiskohdat, jotka usein jäävät valtaväestön tietoisuudessa taustalle. Tämän vuoksi Hiroshima kiinnostaa edelleen tutkijoita, opettajia ja yleisöä, ja se toimii muistutuksena ydinvoiman ja aseiden inhimillisistä vaikutuksista.

Lisätietoa ja lähteitä löytyy muun muassa artikkelista ja sen eri painoksista; Herseyn teos on osa laajempaa keskustelua Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten seurauksista sekä ydinaseiden etiikasta.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on John Herseyn lehtiartikkelin otsikko?

K: Milloin artikkeli julkaistiin?

K: Kuinka monta henkilöä artikkelissa esiintyy?

K: Keitä nämä kuusi henkilöä ovat?

K: Missä kukin näistä henkilöistä oli, kun pommi iski Hiroshimaan?

Hae kirjaimella