Homoseksuaalisuus antiikin Kreikan armeijassa

Filosofiset puheet

Jotkut kreikkalaiset filosofit kirjoittivat aiheesta homoseksuaalisuus armeijassa. Platonin Symposiumissa keskustelukumppani Phaedrus kommentoi miesten seksisuhteiden voimaa parantaa urheutta armeijassa:

... hän kuolisi mieluummin monta kuolemaa: kun taas mitä tulee rakastamansa ihmisen jättämiseen pulaan tai auttamatta häntä vaarassa, kukaan ei ole niin pelkuri, ettei rakkauden vaikutus voisi innostaa häntä rohkeuteen, joka tekee hänestä yhtä rohkean kuin rohkeimmat syntyneet.

Symposium on kuitenkin dialektinen tutkimus todellisen rakkauden luonteesta. Phaedruksen näkemykset osoittautuvat pian riittämättömiksi verrattuna Sokrateen transsendenttiseen näkemykseen:

"...tarttuu tähän suotuisaan hetkeen Agathonin juhlissa pidetyssä puheessa esittääkseen, että näkyvä kauneus on maanpäällisessä elämässämme ilmeisin ja selkein heijastus ikuisesta, muuttumattomasta Kauneudesta, jota ei havaita silmin vaan mielin. Hän ei saarnaa ruokahalun kanssa käytävän kilpailun välttämistä, vaan pikemminkin sitä, että saavutetaan selvä voitto rakkauden ja intohimon alemmista elementeistä ja että kauneutta tavoitellaan yhä korkeammilla ja korkeammilla tasoilla, kunnes sen perimmäinen ja palkitseva olemus paljastuu kuin äkillisessä välähdyksessä."

Ksenofon ei arvostellut itse suhteita. Hän pilkkasi armeijoita, jotka tekivät niistä yksiköiden muodostamisen ainoan perustan:

he nukkuvat rakkaittensa kanssa, mutta asettavat heidät viereensä taistelussa ... heillä (elialaiset, tebanialaiset) se on tapa, meillä häpeä ... rakkaittensa asettaminen viereen näyttää olevan epäluottamuksen merkki ... Spartalaiset ... tekevät rakkaistamme sellaisia täydellisyyden esikuvia, että vaikka heidät sijoitettaisiinkin mieluummin vieraiden kuin rakastajiensa seuraan, he häpeävät hylätä kumppaninsa.

Sosiaaliset näkökohdat

Perinteen mukaan kreikkalaiset rakensivat sotilasyksiköt heimojen mukaan. Homeroksen eepoksissa tämä oli Nestorille ominainen käytäntö. Thebalaisten sotilaskomentajan Pammeneksen kuitenkin oletetaan kannattaneen parien perusteella tapahtuvaa sotilasorganisaatiota:

Homeroksen Nestor ei ollut kovin taitava armeijan johtamisessa, kun hän neuvoi kreikkalaisia asettamaan heimon ja heimon paremmuusjärjestykseen ... hänen olisi pitänyt yhdistää rakastavaiset ja heidän rakastettunsa. Samaan heimoon kuuluvat miehet eivät juurikaan arvosta toisiaan, kun vaarat uhkaavat heitä; mutta rakkauteen perustuvan ystävyyden sementoimaa liittoa ei voi koskaan rikkoa.

Plutarkhos itse näyttää epäilevän näiden kertomusten todenperäisyyttä. On kyseenalaista, organisoiko Pammenes todella sotilasyksiköitä homoseksuaalisen linjan mukaisesti. Lopulta Kreikan kaupunkivaltiot yhtyivät Pammeneksen näkemyksiin yksiköiden tehokkaimmasta muodostamisjärjestyksestä. Käytäntö yleistyi pian. Kaupunkivaltiot, jotka olivat alun perin paheksuneet ajatusta, muuttivat mielipiteensä omien kokemustensa perusteella.

Yhden tällaisen esimerkin oletetaan tapahtuneen eretrialaisten ja kalcidialaisten välisen Lelantin sodan aikana. Plutarkhos kertoo siitä eräässä dialogissa.

Ratkaisevassa taistelussa kalcidialaiset pyysivät apua soturilta nimeltä Kleomakhos. Kleomakhos vastasi heidän pyyntöönsä. Hän toi mukanaan rakastajattarensa. Hän hyökkäsi eretialaisia vastaan ja vei kalcidialaiset voittoon oman henkensä uhalla. Hänen sanotaan saaneen rakkauden innoittamana taistelun aikana. Sen jälkeen kalcidialaiset pystyttivät hänelle hautakammion torilleen. He muuttivat kielteisen suhtautumisensa homoseksuaalisuuteen ja alkoivat kunnioittaa sitä. Perusasia näyttää olevan se, että heteroseksuaalisen rakkauden paremmuus ei merkitse homoseksuaalisuuden tuomitsemista. Aristoteles liitti tapahtumaan suositun paikallisen laulun:

Te armolliset ja arvokkaista sukujuurista kotoisin olevat pojat,
 älkää pahoittako rohkeille miehille kaunottarenne kanssa keskustelua
Kalcisin kaupungeissa, Rakkaus, raajojen löysempi,
viihtyy rohkeuden rinnalla...

Näiden suhteiden merkitys sotilaallisessa kokoonpanossa oli kiistanalainen. Ksenofonin mukaan spartalaiset kammoksuivat ajatusta suhteiden käyttämisestä yksiköiden muodostamisen perustana, koska ne antoivat liikaa painoarvoa seksuaalisuudelle lahjakkuuden sijasta. Tämä johtui heidän perustajastaan Lycurgoksesta, joka hyökkäsi fyysisen kauneuden himoa vastaan pitäen sitä häpeällisenä. Ksenofon väitti, että joissakin kaupunkivaltioissa rakastavaiset eivät edes keskustelleet keskenään. Hänen mukaansa tällainen käytös oli kauheaa, koska se perustui täysin fyysisiin vetovoimatekijöihin:^{[ original researc h?]}

Jos kyseessä ei ollut kiintymys sieluun, vaan kaipuu yksinomaan ruumiiseen, Lycurgus leimasi tämän asian saastaiseksi.

Tästä huolimatta kaupunkivaltiot, jotka käyttivät tätä käytäntöä sotilaallisen kokoonpanon määrittämisessä, menestyivät jonkin verran. Tebalaisilla sanotaan olleen yksi tällainen rykmentti koko armeijansa ytimenä. Heidän mukaansa tämä Theban pyhäksi yhtymäksi kutsuttu ryhmä teki Thebasta sukupolven ajan voimakkaimman kaupunkivaltion, kunnes se kaatui Makedonian Filip II:lle. Filippos II Makedonialainen oli niin vaikuttunut heidän urheudestaan taistelussa, että hän pystytti heidän hautapaikalleen muistomerkin, joka seisoo vielä nykyäänkin. Hän antoi myös ankaraa kritiikkiä spartalaisten näkemyksiä vastaan:

Häviävät kurjasti ne, jotka luulevat, että nämä miehet tekivät tai kärsivät jotain häpeällistä.

Yksi merkittävistä kreikkalaisista sotilashahmoista, joilla oli tällainen suhde, oli Epaminondas, jota monet, myös roomalainen historioitsija Diodorus Siculus, pitivät antiikin Theban suurimpana soturi-valtiomiehenä. Diodoroksella ei kuitenkaan ole mitään sanottavaa Epaminondaksen tai pyhän yhtyeen seksuaalisesta suuntautumisesta, eikä hän sano mitään myöskään seuraavasta kertomuksesta, joka on taas peräisin Plutarkhoksesta (Amatorius 17). Plutarkhoksen dramaattisen dialogin mukaan Epaminondaksella oli kaksi miespuolista rakastajaa: Asopikhos ja Kaphisodoros, joista jälkimmäinen kuoli hänen kanssaan Mantineiassa taistelussa. Heidät haudattiin yhdessä, mikä kreikkalaisessa yhteiskunnassa oli yleensä varattu aviomiehelle ja vaimolle. Heteroseksuaalisen sanomansa mukaisesti Plutarkhos jatkaa sitten kertomalla, kuinka rakkaus innostaa myös naisia suureen rohkeuteen: "Ja tässä, luulisin, että olemme maininneet Alcestiksen hyvin sopivasti; sillä vaikka naisten temperamentilla on vähän tekemistä Marsin kanssa, rakkaus ajaa heidät monesti rohkeisiin yrityksiin, jotka ylittävät heidän oman luontonsa, jopa kuolemaan asti."

Aiheeseen liittyvät sivut

• Theban pyhä yhtye