Hydrografia – vesien mittaus ja merikartoitus (määritelmä)

Hydrografia on maantieteen oppiaine. Se käsittelee vesien, kuten jokien, järvien ja valtamerten, fyysisten ominaisuuksien mittaamista ja kartoittamista. Tyypillisiä mitattavia suureita ovat veden syvyys (batymetria), pohjan muoto ja rakenne, aallokko, virtaukset, vuorovesi-ilmiöt sekä veden lämpötila ja suolapitoisuus. Hydrografian kohteena voivat olla myös erityisesti merikelpoisten vesialueiden kartoittaminen ja ylläpito, sillä ajantasaiset tiedot ovat välttämättömiä alusten ja laivojen turvalliselle kulkemiselle.

Kansalliset tai kansainväliset järjestöt, jotka rahoittavat tietojen keräämistä tutkimusten avulla ja julkaisevat merikarttoja ja kuvailevaa aineistoa navigointitarkoituksiin, tekevät yleensä laajoja hydrografisia tutkimuksia. Näitä organisaatioita ovat esimerkiksi kansalliset hydrograafiset laitokset, tutkimuslaitokset ja satamat. Nykyään tiedonkeruu voi tapahtua erikoisaluksilla, miehittämättömillä (AUV/ROV) aluksilla, lentokoneista ja drooneista sekä satelliittien kautta.

Hydrografian alkuperä on yksittäisten merenkulkijoiden tekemissä karttatyyppisissä piirustuksissa ja merkinnöissä. Aiemmin tällaiset tiedot olivat usein yksityisomaisuutta, jopa tarkoin varjeltuja salaisuuksia, joita käytettiin kaupallisen tai sotilaallisen hyödyn saamiseksi. Sittemmin monet valtiot perustivat virallisia hydrograafisia toimistoja ja tiedon julkistaminen ja standardisointi lisääntyivät.

Mitä hydrografia tutkii käytännössä

Syvyyden mittaus ja batymetriset mallit (suurennus syvyyskäyrineen).
Pohjan topografia ja sedimenttityypit (kivikko, muta, hiekka).
Vuorovesi- ja virtausmittaukset sekä virtauksen vaikutus navigointiin.
Veden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet: lämpötila, suolapitoisuus, tiheys.
Mahdolliset vaarat: matalikot, riutat, uppoamat, ankkurointikohteet.

Menetelmät ja välineet

Hydrografisissa mittauksissa käytetään nykyään monipuolisesti tekniikoita:

Kaikuluotaimet (single-beam ja multibeam) batymetrian keräämiseen.
Side-scan -sonar pohjan kuvaamiseen ja esineiden löytämiseen.
Sub-bottom-profiilit pohjan rakenteen tutkimiseen.
ADCP (Acoustic Doppler Current Profiler) virtausten mittaamiseen.
CTD-instrumentit veden lämpötilan, suolan ja tiheyden mittaukseen.
Lidar-tekniikat rannikkoalueiden ja matalien vesien kartoittamiseen.
GNSS/RTK paikannus ja tarkat ajoitusjärjestelmät georeferointiin.
Miehittämättömät alusjärjestelmät (AUV, ROV) ja dronet hankalien tai vaarallisten alueiden mittauksiin.
Satelliittidata ja satelliittialtimetria laajojen alueiden alustavaan kartoitukseen.

Mittausdata vaatii usein merkintöjen korjauksia ja prosessointia, kuten äänennopeuden korjaukset vedessä, vuorovesikorjaukset ja korkeusdatumien yhtenäistäminen.

Tietotuotteet ja standardit

Hydrografian tuotoksia ovat perinteiset paperikartat ja nykyajan digitaaliset tuotteet, kuten ENC (Electronic Navigational Charts), batymetriset digitaalimallit, meripoijujen sijainnit, vaaramerkinnät ja kuvailevat raportit. Kansainvälisesti tunnustettuja standardeja ja suosituksia laatii mm. International Hydrographic Organization (IHO). Tärkeitä standardeja ovat esimerkiksi IHO S-44 (survey accuracy standards) ja modernimmat S-100-pohjaiset formaatit digitaalisille kartta-aineistoille.

Lisäksi käytetään erilaisia koordinaatti- ja korkeusdatumeja (esim. WGS84 vaakadatumina ja paikalliset vertikaalidatumit kuten MSL tai LAT) sekä metadata-vaatimuksia aineistojen luotettavuuden ja soveltuvuuden kuvaamiseksi.

Käyttötarkoitukset

Alusten turvallisen navigoinnin varmistaminen ja merimerkkien ylläpito.
Satamien, väylien ja kanavien suunnittelu sekä ruoppaustarpeen arviointi.
Merialueiden ympäristö- ja habitatkartoitus sekä kalatalouden tukeminen.
Kaatuneiden alusten, putkien ja merikaapeleiden paikantaminen ja inventointi.
Merirajojen ja talousalueiden määrittely oikeudellisissa yhteyksissä.
Ilmastonmuutoksen seuranta, erityisesti merenpinnan nousun ja rannikkoeroosion havainnointi.
Hätätilanteet, kuten pelastustoimet ja onnettomuustutkinnat.

Historia ja hallinnointi

Hydrografian kehitys kulkee historiassa pienistä merimiesten piirustuksista kohti kansallisvaltioiden ylläpitämiä hydrograafisia instituutteja. Ajan myötä tiedon anonymisointi ja salailu vähenivät ja kansainvälinen yhteistyö lisääntyi teknologian ja standardien myötä. Nykyisin useat maat ylläpitävät virallisia hydrographic offices -yksiköitä, jotka vastaavat virallisista navigointikartoista ja tiedon jakelusta.

Laadunvarmistus ja koulutus

Hydrografiaan liittyy tiukat laadunvarmistusvaatimukset, koska virheelliset tiedot voivat aiheuttaa vaaratilanteita merellä. Surveyt tehdään useimmiten IHO:n tai kansallisten standardien mukaisesti, ja mittaushenkilöstöllä on usein erikoiskoulutus tai sertifiointi hydrografiasta ja merenmittauksesta.

Yhteenvetona hydrografia yhdistää maantieteen, merenmittauksen ja teknologian tarjoten elintärkeää tietoa niin kaupalliseen merenkulkuun, turvallisuuteen kuin ympäristötutkimukseenkin.

Isobaatit vesialtaan syvyyden osoittamiseksi.

Aiheeseen liittyvät sivut

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on hydrografia?

V: Hydrografia on maantieteen oppiaine, joka käsittelee vesien, kuten jokien, järvien ja valtamerten, fyysisten ominaisuuksien mittaamista.

K: Mitä muita näkökohtia hydrografiaan kuuluu vesien fyysisten ominaisuuksien mittaamisen lisäksi?

V: Hydrografiaan voi kuulua myös mittaaminen merenkulkukelpoisilla vesillä, jotka ovat välttämättömiä alusten ja laivojen turvalliselle navigoinnille.

K: Millaisia tutkimuksia hydrografiassa yleensä tehdään?

V: Kansalliset tai kansainväliset organisaatiot tekevät yleensä laajoja hydrografisia tutkimuksia, ja ne rahoittavat tietojen keräämistä tutkimusten avulla sekä karttojen ja kuvailevan aineiston julkaisemista navigointitarkoituksiin.

K: Mikä on hydrografian alkuperä?

V: Hydrografian alkuperä on yksittäisten merenkulkijoiden tekemissä karttatyyppisissä piirustuksissa ja merkinnöissä.

K: Oliko hydrografia yleensä yksityisomaisuutta vai yleisölle avointa?

V: Hydrografia oli yleensä yksityisomaisuutta, jopa tarkoin varjeltuja salaisuuksia, joita käytettiin kaupalliseen tai sotilaalliseen hyötyyn.

K: Kuka teki merikartan kaltaiset piirustukset ja merkinnät, joista tuli hydrografian alkuperä?

V: Yksittäiset merenkulkijat tekivät merikartan kaltaiset piirustukset ja merkinnät, joista tuli hydrografian alkuperä.

K: Mitä hydrografia mittaa?

V: Hydrografia käsittelee vesien, kuten jokien, järvien ja valtamerten, fyysisten ominaisuuksien mittaamista.