Antibiootit
Antibiootti (tai antibakteeri) on kemiallinen yhdiste, joka tappaa bakteereja tai hidastaa niiden kasvua. Niitä käytetään lääkkeinä bakteerien aiheuttamien sairauksien hoitoon ja parantamiseen. Ensimmäinen löydetty antibiootti oli penisilliini, joka on sienen tuottama luonnollinen antibiootti. Antibioottien tuotanto alkoi ensimmäisen kerran vuonna 1939, ja nykyään niitä valmistetaan kemiallisella synteesillä. Antibiootteja ei voida käyttää virusten hoitoon.
Agar-levyllä kasvavat bakteerit
Antibioottiresistenssitestit: Bakteerit levitetään maljalle, jolle asetetaan antibiootilla kyllästetyt valkoiset levykkeet. Vasemmalla olevan viljelmän bakteerit ovat herkkiä kussakin levyssä olevalle antibiootille, mikä näkyy tummina, kirkkaina renkaina, joissa bakteerit eivät ole kasvaneet. Oikealla olevat levyt ovat täysin herkkiä vain kolmelle seitsemästä testatusta antibiootista.
Resistance
Nykyään ihmiset ovat huolissaan siitä, että antibiootit eivät vaikuta bakteereihin. Bakteerit kehittyvät, ja jo nyt monet bakteerikannat vastustavat tavanomaisia antibiootteja. Kun bakteerit altistuvat antibiooteille, useimmat bakteerit kuolevat nopeasti, mutta joillakin voi olla mutaatioita, jotka tekevät niistä hieman vähemmän herkkiä. Nämä bakteerit lisääntyvät ja muodostavat suuren pesäkkeen, johon antibiootti vaikuttaa vähemmän.
Osa tästä ongelmasta johtuu antibioottien liikakäytöstä ja väärinkäytöstä. Jos joku sairastuu virukseen, antibiootit eivät vaikuta virukseen. Jotkut lääkärit määräävät silti antibiootteja, jotta potilas kokee, että häntä hoidetaan hänen sairautensa vuoksi.
Toinen ongelma on se, että monet ihmiset eivät käytä antibiootteja oikein. Ihmiset lopettavat usein lääkkeen käytön, kun he alkavat voida paremmin. Antibiootit eivät kuitenkaan tapa kaikkia huonoja bakteereja kerralla. Bakteerit, jotka ovat vastustuskykyisempiä, eivät kuole heti. Kun joku lopettaa antibiootin käytön liian nopeasti, nämä vastustuskykyiset bakteerit voivat lisääntyä ja selviytyä. Silloin antibiootti ei toimi niin hyvin, koska se vaikuttaa bakteereihin vähemmän.
Historia
Antibiootit voivat olla tehokkain tapa hoitaa bakteeri-infektioita. Vihje tähän saattaa löytyä Pasteurin työstä. Hänellä oli pernaruttobakteeriviljelmä, joka jätettiin alttiiksi ilmalle. Niistä kehittyi monien sienten pesäkkeitä, mutta pernaruttobasillit hävisivät. Lääketiede ei ollut tuolloin valmis näkemään tämän seurauksia.
Antibioottien tutkimus alkoi vuonna 1928, mikä oli pieni sattuma. Alexander Fleming, lontoolainen bakteriologi, viljeli stafylokokkia. Erääseen Petri-maljaan ilmestyi hometta ja se levisi maljan ravintoaineliuokselle kutakin homelappua ympäröi kirkas rengas, jossa ei ollut bakteereja. Lisäksi uutettu aine pystyi puhdistamaan tulehtuneita haavoja.
Selman Waksman ja hänen työtoverinsa käyttivät termiä antibiootti ensimmäisen kerran vuonna 1942 lehtiartikkeleissa kuvaamaan mitä tahansa mikro-organismin tuottamaa ainetta, joka on antagonistinen muiden mikro-organismien kasvulle suuressa laimennoksessa. Määritelmän ulkopuolelle jätettiin aineet, jotka tappavat bakteereja, mutta joita mikro-organismit eivät tuota (kuten mahanesteet ja vetyperoksidi). Määritelmän ulkopuolelle jätettiin myös synteettiset antibakteeriset yhdisteet, kuten sulfonamidit.
Lääketieteellisen kemian kehittymisen myötä useimmat nykyisistä antibakteerisista aineista ovat kemiallisesti erilaisten luonnollisten yhdisteiden muunnoksia.
Penisilliini, ensimmäinen luonnollinen antibiootti, jonka Alexander Fleming löysi vuonna 1928.
Käytä
Tiettyihin bakteereihin vaikuttavat vain tietyntyyppiset antibiootit. Antibiootit torjuvat bakteerien aiheuttamia infektioita.Potilaat saattavat tarvita erityyppisiä tai eri määriä antibiootteja sen mukaan, mitkä bakteerit aiheuttavat heidän terveysongelmansa. Tämän vuoksi antibiootteja tulisi aina käyttää lääkärin (tai muun sertifioidun lääkärin) valvonnassa. Lääkäri voi myös tarkkailla haittavaikutuksia ja muuttaa potilaan hoitoa tarvittaessa. Antibiootit ovat erittäin hyödyllisiä, kun elimistösi on saanut bakteeritartunnan. Antibiootit eivät tapa viruksia, joten ne ovat hyödyttömiä virusinfektiota vastaan. Lääkärin on määritettävä, onko potilaan infektio virus- vai bakteeriperäinen ennen antibioottien ottamista, tämä on toinen syy siihen, miksi lääkärin on määrättävä antibiootteja sen sijaan, että turvaudutaan itsehoitoon.
Teixobactin
Teixobactin on ensimmäinen uusi antibiootti, joka on löydetty neljäänkymmeneen vuoteen. Se tehoaa grampositiivisiin bakteereihin, kuten Staphylococcus aureukseen. Se näyttää kuuluvan uuteen antibioottiluokkaan.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on antibiootti?
V: Antibiootti on kemiallinen yhdiste, jota käytetään bakteerien tappamiseen tai niiden kasvun estämiseen.
K: Mikä on antibioottien tarkoitus?
V: Antibioottien tarkoituksena on parantaa bakteerien aiheuttamia sairauksia.
K: Mikä oli ensimmäinen antibiootti, joka löydettiin?
V: Ensimmäinen löydetty antibiootti oli penisilliini, joka on sienen tuottama luonnossa esiintyvä antibiootti.
K: Milloin antibioottien valmistus alkoi?
V: Antibioottien tuotanto alkoi vuonna 1939.
K: Miten antibiootteja valmistetaan nykyään?
V: Nykyaikana antibiootteja valmistetaan kemiallisen synteesin avulla.
K: Voidaanko antibiootteja käyttää virusten hoitoon?
V: Ei, antibiootteja ei voi käyttää virusten hoitoon.
K: Mitkä ovat antibioottien kaksi käyttötarkoitusta?
V: Antibiootteja käytetään bakteerien aiheuttamien sairauksien hoitoon ja parantamiseen sekä bakteerien kasvun estämiseen.
