Antoninuksen muuri: Rooman valtakunnan pohjoisraja Skotlannissa
Tutustu Antoninuksen muurin historiaan ja raunioihin Skotlannissa — 2. vuosisadan Rooman valtakunnan pohjoisraja, UNESCO-kohde täynnä legioonien jälkiä.
Antoninen muuri on kivi- ja turvelinnoitus, jonka Rooman valtakunta rakennutti Ison-Britannian pohjoisosaan 2. vuosisadan puolivälissä. Rakentaminen aloitettiin keisari Antoninus Piuksen valtakaudella noin vuonna 142 jKr., osana roomalaisten pyrkimystä siirtää provinssin pohjoisrajaa etelästä pohjoisemmaksi. Muuri rajasi roomalaisten hallitsemaa aluetta barbariheimojen, muinaisten brittiläisten eli kaledonialaisten, alueista. Muuri kulkee nykyään Skotlannissa Firth of Forthin ja Firth of Clyden välillä nykyisessä Skotlannin alankoalueella, ja sen rakentaminen teki siitä tuolloin Rooman valtakunnan pohjoisrajan.
Sijainti ja rakenne
Antoninen muuri oli noin 59 kilometriä (37 mailia) pitkä ja kulki länsirannikolta itärannikolle. Muuri rakennettiin pääosin turpeesta (siis maavallina), joka asetettiin kivestä tehdyille perustuksille. Vallin leveys oli tyypillisesti noin 4,5–5 metriä; vallin korkeus on arviolta voinut olla muutamasta metristä muutamiin metriin riippuen paikasta. Vallin pohjoispuolella sijainnut oja (ditch) kulki noin 7 metrin päässä valliesta ja oli paikoin syvä — arkeologisten tutkimusten mukaan ojan syvyys on paikoin ollut yli 3,5 metriä ja leveyttä jopa useita metrejä.
Linnoitukset ja liikenne
Muurin varustukseen kuului noin kuusitoista päälinnoitusta (fort) sekä niiden välissä useita pienempiä linnakkeita ja pysäkkejä. Varuskuntien liikkumista ja huoltoa helpotti muurin takana kulkenut tie, joka tunnetaan nimellä Military Way. Rakentajina toimivat lähinnä brittiaan legioonat ja sotilasyksiköt, joiden muistoista kertovat muun muassa koristellut reliefilaattatunnukset — niin sanotut distance slabs — joita on löydetty useita, ja joiden tarkoitus oli merkitä rakentamisen suorittaneet yksiköt ja juhlistaa saavutuksia.
Historia ja käyttö
Muuri otettiin käyttöön 140-luvulla jKr., mutta sen käyttö roomalaisten vakituisena rajamuurina oli melko lyhytkestoista. Roomalaiset pitivät muuria käytössä noin kaksikymmentä vuotta ennen kuin varuskunnat vetäytyivät takaisin etelämmäs sijaitsevalle Hadrianuksen muurille. Myöhemmin, 200-luvun alussa, keisari Septimius Severus retkikuntineen palautti osittain sotilaallista toimintaa alueelle ja määräsi muurin korjauksia, minkä vuoksi tietyissä yhteyksissä puhutaan myös nimityksestä Severuksen muuri. Kuitenkaan myöhempi pysyvä vahvistaminen ja uudelleenvalloitus eivät onnistuneet, ja muuri jäi vähitellen rapistumaan.
Arkeologia ja säilyminen
Suurin osa Antoninuksen muurista on nykyisin vain maavallin tai kiviperustuksen jäännöksinä; muurin rauniot eivät ole yhtä näkyviä kuin Etelässä sijaitsevan ja tunnetumman Hadrianuksen muurin. Parhaiten säilyneitä osia ovat muun muassa Rough Castle (Rough Castle Fort) ja muut kohteet joiden kohdalla valli, oja ja linnoitusten perustukset voidaan yhä nähdä. Useita muurin osia ja siihen liittyviä kohteita on tutkittu arkeologisesti, ja löydöt kuten reliefilaattat paljastavat tietoja roomalaisten sotilaallisesta organisaatiosta ja muurin rakentajista.
Suojelu ja käyntimahdollisuudet
Antoninen muuri on osa Unescon yhteenliitettyä maailmanperintökohdetta nimeltä Rooman valtakunnan rajat, jossa se kuuluu samaan listaan Hadrianuksen muurin ja saksalaisten Limes Germanicus -linnoitusten kanssa. Monet muurin jäännöksistä ovat suojeltuja, ja osa kohteista on nykyisin hoidossa historiallisissa tai kansallisissa tahoissa, kuten aiemmin mainitun Historic Scotlandin hallinnoimissa kohteissa. Suurin osa muurin linnoituksista ja osuuksista on kuitenkin yksityisomistuksessa, ja niiden näkyvyys vaihtelee maankäytön mukaan. Vierailijat voivat tutustua muuriin useilla avoimilla pelloilla ja merkityillä nähtävyyksillä, joissa on opastauluja ja arkeologisten tutkimusten esineistöä esitteleviä näyttelyitä.
Merkitys
Antoninen muuri edustaa roomalaisten vallan ulottuvuuden ja rajapolitiikan muuttuvuutta Britanniassa: se oli lyhytaikainen ja kokeileva laajennus, joka kertoo niin sotilaallisesta strategiasta kuin alueen etnisistä ja poliittisista jännitteistä antiikin aikana. Nykyään se on tärkeä arkeologinen ja kulttuuriperintökohde, joka auttaa ymmärtämään Rooman valtakunnan rajojen hallintaa ja muurin rakentamisen tekniikoita.
Yhteenvetona: Antoninen muuri oli roomalaisten 140-luvulla rakentama turve- ja kiviperustainen rajavalli Skotlannin alankoalueella. Sen käyttö oli lyhytaikaista mutta merkittävää, ja se kuuluu nykyisin Unescon maailmanperintöluetteloon yhdessä muiden roomalaisten rajalinnoitusten kanssa.
Kartta Antoninen muuri Skotlannissa ja Hadrianuksen muuri Pohjois-Englannissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Antoninen muuri?
V: Antoninen muuri on kivi- ja turvelinnoitus, jonka Rooman valtakunta rakennutti Ison-Britannian pohjoisosan poikki 2. vuosisadan puolivälissä. Sen rakennutti Rooman keisari Antoninus Pius barbaarien hallitsemiseksi, ja se kulki Firth of Forthin ja Firth of Clyden välillä nyky-Skotlannissa.
K: Milloin muuri rakennettiin?
V: Muuri rakennettiin vuosina 139-142 jKr. keisari Antoninus Piuksen käskystä.
K: Kuinka pitkä muuri oli?
V: Muuri oli noin 59 kilometriä (37 mailia) pitkä.
K: Kuinka leveä se oli?
V: Muurin perustukset oli tehty kivestä, ja sen leveys oli 4,5 metristä 5 metriin (16 jalkaa).
K: Millainen oja sitä ympäröi?
V: Muurin pohjoispuolella sen edessä oli oja, joka oli vähintään 3,6 metriä (12 jalkaa) syvä, paikoin lähes 12 metriä (39 jalkaa) leveä ja 7 metrin (23 jalan) päässä itse muurista.
K: Vahvistettiinko muuria koskaan uudelleen sen jälkeen, kun se oli hylätty?
V: Ei, noin vuonna 163 jKr. hylätyn muurin jälkeen sitä ei enää koskaan vahvistettu, vaikka keisari Septimius Severus yritti korjata sitä vuonna 208 jKr.
K: Onko jokin osa siitä vielä nykyäänkin näkyvissä?
V: Kyllä, joitakin jäännöksiä on edelleen näkyvissä, ja monet niistä ovat Historic Scotlandin tai Unescon maailmanperintökomitean hoidossa, vaikka suurin osa on nykyään yksityisomistuksessa.
Etsiä