Puolan hyökkäys 1939: Saksan ja Neuvostoliiton invaasio ja syyskampanja

Puolan hyökkäys 1939: kattava kertomus Saksan ja Neuvostoliiton invaasiosta, syyskampanjan taisteluista, strategiasta ja seurauksista — toisen maailmansodan alku Euroopassa.

Puolan valtaaminen vuonna 1939 oli sotilaallinen hyökkäys, jossa natsi-Saksa aloitti invaasion 1. syyskuuta 1939 ja sitä seurasi kaksi viikkoa myöhemmin Neuvostoliiton hyökkäys idästä. Tapahtumaa pidetään toisen maailmansodan alkamisen merkkitapauksena Euroopassa. Kampanja kesti käytännössä syyskuun alusta lokakuun alkupuolelle (1. syyskuuta–6. lokakuuta 1939). Puolan hyökkäys johti siihen, että Ison-Britannian ja Ranskan hallitukset julistivat sodan Saksalle 3. syyskuuta, mutta nämä julistukset eivät käytännössä estäneet Saksan nopeaa etenemistä eikä neuvottuja voimatoimia saatu ajoissa aikaan. Lopulta Puola hävisi; Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat maan väliaikaisten ja salaisen sopimuksen velvoitteiden mukaisesti.

Taustaa ja sopimukset

Helmikuun 1939 jälkeen Euroopan jännitteet olivat korkealla. Saksan ja Neuvostoliiton välillä solmittu hyökkäämättömyyssopimus (Molotov–Ribbentrop-sopimus) sisälsi salaisen lisäpöytäkirjan, jossa maat sopivat etupiirijaosta Itä-Euroopassa. Tämä antoi Saksalle turvallisuuden itärajalta ja mahdollisti nopean hyökkäyksen lännestä ilman välitöntä neuvostovaaraa. Sopimus oli ratkaiseva Puolan kohtalon jakautumisessa sodan alkuvaiheessa.

Saksan taktiikat: salamasota ja ilmataistelu

Tätä kampanjaa pidetään usein ensimmäisenä laajamittaisena kokeiluna niin sanotusta salamasodasta (Blitzkrieg), vaikka elementtejä oli nähty aiemminkin. Saksan hyökkäys oli suuri yllätys (yllätyshyökkäys) ja perustui panssari- ja jalka‑armeijoiden nopeaan yhteistoimintaan sekä Saksan ilmavoimien hyökkäyksiin. Puolan armeija oli monin paikoin huonosti varusteltu: panssarikalustoa ja lentokoneita oli vähän ja ne olivat enimmäkseen vanhempia malleja. Tämä aseellinen epätasapaino teki pitkän aikavälin puolustuksesta vaikeaa, vaikka puolalainen jalkaväki ja osat armeijasta taistelivat urheasti.

Alkuvaiheessa puolalaiset kuitenkin torjuivat paikoin saksalaisten etenemistä odotettua tehokkaammin. Esimerkiksi Mokran taistelussa 2. syyskuuta puolalaiset onnistuivat pysäyttämään saksalaisen panssaridivisioonan ja pakottivat sen tilapäiseen vetäytymiseen. Toisaalta Saksan ylivoima ilmassa ja maalla alkoi näkyä nopeasti: Luftwaffe sai ilmaherruuden noin 5–6 päivässä, mikä teki saksalaisten liikkuvista joukkoista entistä vaarallisempia ja vaikeutti puolalaisten joukkojen liikkumista ja huoltoa.

Keskeiset taistelut ja vetäytyminen

Puola oli saksalaisten alueiden pohjois-, länsi- ja eteläpuolella, joten puolalaisilla oli rajallisesti tilaa taktiseen vetäytymiseen ja uudelleenjärjestelyihin. Saksalaiset etenivät kohti Varsovaa; kaupunkiin kohdistunut hyökkäys alkoi syyskuun alussa ja eteni kovaotteisesti. Varsova joutui piiritykseen ja antautui lopulta loppukuun lähestyessä.

Yksi sodan merkittävimmistä puolalaisista hyökkäyksistä oli Bzuran taistelu, joka alkoi 9. syyskuuta. Aluksi puolalaiset onnistuivat aiheuttamaan saksalaisille raskaita tappioita, tuhota kaksi divisioonaa ja ottaa arviolta noin 3 500 vangiksi. Puolalaisten sotilasrohkeus ja etenkin jalkaväen taisteluote näkyivät selvästi, mutta saksalaisten suuret vahvistukset ja ylivoima mursivat puolalaisen hyökkäyksen 19. syyskuuta mennessä.

Neuvostoliiton hyökkäys ja maan jako

Tilanne muuttui ratkaisevasti, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Puolan itärajan yli 17. syyskuuta 1939. Hyökkäys tuli puolalaisille järkytteenä ja merkitsi käytännössä kahden suunnan hyökkäystä maata vastaan. Tämän seurauksena Puolan sotilaallinen mahdollisuus torjua hyökkääjät loppui nopeasti. Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat alueet aiemmin solmitun sopimuksen ja sen salaisen lisäpöytäkirjan mukaisesti.

Vastarinta, pako ja maanpako

Kun kävi selvemmäksi, ettei Ison-Britannian ja Ranskan julistuksilla ollut välitöntä vaikutusta taistelukentälle (ns. valesota tai "Phony War"), ja kun Neuvostoliitto hyökkäsi idästä, Puolan korkein johto määräsi suuren osan joukoista ja kalustosta pyrkimään Romaniaan avoväylän kautta. Tarkoituksena oli siirtää mahdollisimman paljon joukkoja Ranskaan jatkamaan vastarintaa länsirintamalla. Suurin osa Puolan laivastosta oli myös tarkoitus evakuoida, ja osa sen aluksista purjehti Britanniaan.

Puolalaiset salakirjoittajat, jotka olivat onnistuneet murtamaan saksalaisen Enigma-koneen, siirtyivät Ranskaan ja myöhemmin Britanniaan jatkamaan salakirjoitus‑ ja tiedustelutyötä yhdessä liittolaisten kanssa. Myös monet puolalaiset sotilaat ja upseerit jatkoivat taistelua liittoutuneiden riveissä myöhemmin sodan aikana; Puolan armeija oli sodan edetessä merkittävä osa liittoutuneiden voimia ja vuonna 1945 se oli yksi suurimmista vapauttajiin osallistuneista maista.

Seuraukset

• Puolan valtio menetti nopeasti tehokkaan suvereniteettinsa ja suuri osa maasta joutui Saksan ja Neuvostoliiton miehityksen alle.
• Puolan hallitus pakeni maanpaossa ja perusti maanpaossa toimivan hallituksen Ranskaan ja myöhemmin Britanniaan.
• Monet puolan asevoimien yksiköt, merivoimat ja lentäjät liittyivät myöhemmin taisteluihin Ranskassa ja erityisesti Britannian ilmataisteluissa, joissa puolalaisilla lentäjillä oli merkittävä rooli.
• Miehitys johti pitkiin ja raa’isiin seuraamuksiin siviiliväestölle: laajamittaisiin sorron, pakkosiirtojen ja myöhemmin myös kansanmurhan muotoihin, kun sota laajeni.

Puolan syyskampanja on tärkeä esimerkki siitä, miten nopea sotatekniikan ja taktiikan muutos, strategiset liittosopimukset ja alueellinen politiikka yhdessä voivat päättää kansakunnan kohtalon hyvin lyhyessä ajassa. Vaikka Puola koki murskatappion syksyllä 1939, puolalainen vastarinta ja siirtomaajoukot jatkoivat taistelua koko sodan ajan liittoutuneiden riveissä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitkä maat hyökkäsivät Puolaan vuonna 1939?

K: Milloin hyökkäys Puolaan tapahtui?

K: Mikä oli hyökkäyksen tulos?

K: Kuinka tehokas salamasota oli puolalaisia joukkoja vastaan?

K: Miten Iso-Britannia ja Ranska reagoivat Saksan hyökkäykseen Puolaan?

Kysymys: Mitä tapahtui Mokran taistelussa 2. syyskuuta?

K: Mitä tapahtui suurimmalle osalle Puolan laivastosta Saksan hyökkäyksen jälkeen?

Hae kirjaimella