Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan 1939: invaasio, miehitys ja karkotukset
Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan 1939: perusteellinen katsaus invaasioon, miehitykseen ja massakarkotuksiin — taustat, salaiset sopimukset ja inhimilliset seuraukset.
Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan vuonna 1939 oli Neuvostoliiton sotilasoperaatio, joka alkoi ilman virallista sodanjulistusta 17. syyskuuta 1939. Se tapahtui toisen maailmansodan alkuvaiheessa. Kuusitoista päivää sen jälkeen, kun natsi-Saksa oli hyökännyt Puolaan lännestä, Neuvostoliitto teki sen idästä. Hyökkäys päättyi 6. lokakuuta 1939. Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat koko Puolan toisen tasavallan.
Tausta ja sopimukset
Vuoden 1939 alussa Neuvostoliitto pyysi Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa, Puolaa ja Romaniaa liittoutumaan natsi-Saksaa vastaan. Neuvostoliitto halusi Puolan ja Romanian päästävän neuvostojoukot kulkemaan alueensa läpi. Puola ja Romania kieltäytyivät molemmat. Neuvostoliitto teki salaisen sopimuksen natsi-Saksan kanssa 23. elokuuta. He suunnittelivat Pohjois- ja Itä-Euroopan jakamista Saksan ja Neuvostoliiton alueisiin. Viikkoa myöhemmin saksalaiset joukot hyökkäsivät Puolaan pohjoisesta, etelästä ja lännestä. Puolan joukot vetäytyivät sen jälkeen kaakkoon odottamaan Ranskan ja Britannian tukea.
Hyökkäys ja miehitys
Neuvostoliiton puna-armeija tunkeutui Kresiin 17. syyskuuta. Neuvostohallitus kertoi toimivansa suojellakseen ukrainalaisia ja valkovenäläisiä, jotka heidän mukaansa asuivat Puolan itäosassa. Käytännössä hyökkäys oli osa etukäteen sovittua alueiden jakoa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen ja sen salaisen pöytäkirjan pohjalta.
Neuvostoliitto järjesti miehitysalueilla nopeasti hallinnon uudelleenjärjestelyjä: puolalainen viranomaisrakenne purettiin, sotavangit ja hallinnon edustajat pidätettiin, paikallista elämää ja taloutta alettiin sopeuttaa Neuvostoliiton järjestelmään. Syksyllä 1939 Neuvostoliitto perusti tyypillisiä miehityshallintoja ja järjesti lokakuussa 1939 näennäisvaalit, joissa muodostuneet kansankomissaaristot ilmoittivat haluavansa liittää alueet Neuvostoliittoon.
Poliittiset ja väestölliset seuraukset
Neuvostohallitus lisäsi voittamansa maa-alueet. Marraskuussa 1939 he tekivät 13,5 miljoonasta entisestä Puolan kansalaisesta Neuvostoliiton kansalaisia. Alueiden liittäminen tapahtui muodollisesti pian miehityksen jälkeen. Monet julkiset instituutiot suljettiin tai asetettiin uuden ideologisen valvonnan alaisuuteen: koulut, kirkot ja puolalaiset järjestöt sulautettiin tai kiellettiin, kieli- ja kulttuurioloja rajoitettiin.
Karkotukset, vangitsemiset ja vainot
Tältä alueelta lähetettiin satojatuhansia ihmisiä Siperiaan ja muihin syrjäisiin osiin Neuvostoliittoa. Deportoinnit tapahtuivat useina aallokkoina talven ja kevään 1940 aikana: maanviljelijöitä, virkamiehiä, sotavankeja, poliittisia johtajia, intellektuelleja, poliiseja sekä muita epäiltyjä pidätettiin ja lähetettiin pakkotyöhön ja vangiksi kaukaisille alueille. Arviot karkotettujen määrästä vaihtelevat, mutta kyse oli sadoista tuhansista ihmisistä.
Selkeänä esimerkkinä neuvostojen poliittisesta väkivallasta on keväällä 1940 toteutettu Katynin joukkomurha, jossa NKVD teloitti arviolta noin 22 000 puolalaista sotilasupseeria, poliisimiestä ja älymystön edustajaa. Tapaus paljasti neuvostovallan raa’at kasvot ja vaikutti pitkään Puolan–Neuvostoliiton suhteisiin.
Sotavaiheen jatko ja sodan jälkeiset rajamuutokset
Neuvostoliiton joukot pysyivät Itä-Puolassa kesään 1941 asti. Hyökkäävä Saksan armeija siirsi ne operaatio Barbarossan aikana, jolloin Saksa vei alueet omaan hallintaansa ja jatkoi paikallista sortotoimintaa. Alue oli natsien miehittämä, kunnes puna-armeija valtasi sen takaisin kesällä 1944.
Jaltan konferenssissa tehdyn sopimuksen mukaan Neuvostoliitto sai liittää lähes koko osuutensa Puolan toiseen tasavaltaan. Sodan jälkeen Puolan valtiolliset rajat siirtyivät länteen: Puolan kansantasavalta sai Itä-Preussin eteläisen puoliskon ja Oder–Neisse-linjan itäpuoliset maat, kun taas itäiset alueet liitettiin Neuvostoliittoon. Neuvostoliitto liitti maat Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan ja Valko-Venäjän sosialistiseen neuvostotasavaltaan, mikä muutti alueen etnistä ja hallinnollista koostumusta pysyvästi.
Merkitys ja perintö
Neuvostoliiton syyskuun 1939 hyökkäys ja sitä seurannut miehitys ja suurrerogaatio jättivät laajat inhimilliset, taloudelliset ja kulttuuriset arvet. Karkotukset, pakkoluovutukset ja poliittinen vaino hajottivat yhteisöjä, ja monet perheet kokivat menetyksiä ja pitkän etsimisen ajan. Tapahtumat ovat keskeinen osa Itä-Euroopan toisen maailmansodan historiaa ja niillä oli suora vaikutus sotaa ja rauhanjärjestelyjä seuranneisiin rajalinjauksiin sekä myöhempään kylmän sodan geopoliittiseen asetelmaan.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan vuonna 1939?
A: Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan vuonna 1939 oli Neuvostoliiton sotilasoperaatio, joka alkoi ilman virallista sodanjulistusta 17. syyskuuta 1939. Se tapahtui toisen maailmansodan alkuvaiheessa sen jälkeen, kun natsi-Saksa oli hyökännyt Puolaan lännestä 1. syyskuuta.
Kysymys: Milloin Neuvostoliitto hyökkäsi?
V: Neuvostoliitto hyökkäsi idästä ja lopetti hyökkäyksen 6. lokakuuta 1939.
K: Mitä tapahtui Puolan toiselle tasavallalle?
V: Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat koko Puolan toisen tasavallan.
K: Mitä Neuvostoliitto pyysi muita maita tekemään vuoden 1939 alussa?
V: Vuoden 1939 alussa Neuvostoliitto pyysi Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa, Puolaa ja Romaniaa liittoutumaan natsi-Saksaa vastaan. Ne halusivat myös, että Puola ja Romania päästäisivät ne kulkemaan alueensa läpi, mutta ne kieltäytyivät.
K: Miten natsi-Saksa vastasi?
V: Natsi-Saksa vastasi hyökkäämällä Puolaan kolmesta suunnasta viikkoa myöhemmin.
Kysymys: Miten Itä-Puolassa asuvista ihmisistä tuli Venäjän kansalaisia?
V: Neuvostoliitto otti tämän alueen haltuunsa ja teki kaikista 13,5 miljoonasta entisestä Puolan kansalaisesta Venäjän kansalaisia marraskuussa 1939. He lähettivät myös satojatuhansia ihmisiä tältä alueelta Siperiaan tai muihin Venäjän syrjäisiin osiin.
K: Milloin nämä alueet olivat natsien miehityksen alaisina?
V: Nämä alueet olivat natsimiehityksen alaisina, kunnes puna-armeija valtasi ne takaisin kesällä 1944.
Kysymys: Mikä Jaltan konferenssissa tehty sopimus mahdollisti sen, että lähes kaikki miehitetyt alueet jäivät Neuvostoliitolle ?
V: Jaltan konferenssin sopimuksen mukaan Neuvostoliitto sai pitää lähes kaikki miehitetyt alueet, joihin kuuluivat Itä-Preussin eteläpuoli ja Oder-Neisse-linjan itäpuoliset alueet. Nämä alueet liitettiin sitten Ukrainan ja Valko-Venäjän sosialistisiin tasavaltoihin.
Etsiä