Isaac Allerton (noin 1560 - 1659) syntyi Englannissa. Vuonna 1620 hän matkusti Mayflowerilla vaimonsa, kolmen lapsensa ja oppipoikansa John Hooken kanssa.

Allerton kuului uskontoon, joka ei ollut sallittua Englannissa. Vuonna 1614 hän muutti perheineen Alankomaihin Leideniin, jossa hän työskenteli räätälinä. Hän meni naimisiin ja sai kolme lasta.

Mayflower-matka ja varhaiset vuodet Plymouthissa

Mayflowerin matkalla Allerton oli yksi tunnetuimmista matkustajista ja hän oli mukana uuden siirtokunnan perustamisessa. Matkan jälkeen hän oli yksi niistä, jotka allekirjoittivat Mayflowerin sopimuksen ja osallistuivat siirtokunnan järjestelyihin. Allerton toimi aktiivisesti siirtokunnan hallinnossa ja otti vastaan erilaisia tehtäviä, kuten tavaroiden ja varainhoidon järjestämistä.

Edustajana Englannissa ja kaupallinen toiminta

Allerton sai siirtokunnalta toimeksiantoja hoitaa yhteyksiä ja velkoja Englantiin. Hän matkusti useita kertoja Englantiin hoitamaan hankintoja ja neuvottelemaan velkojen järjestelyistä Merchant Adventurers -yhteisön kanssa. Näihin tehtäviin liittyi myös yksityistä kaupankäyntiä, mikä ajan myötä aiheutti erimielisyyksiä hänen ja muiden johtohenkilöiden, erityisesti William Bradfordin, välille.

Kiistat ja siirtyminen muualle

Allertonin kaupallinen toiminta herätti epäluuloja: häntä syytettiin epätarkkuuksista kirjanpidossa ja etujen sekoittamisesta siirtokunnan ja oman liiketoimintansa välillä. Nämä riidat heikensivät hänen asemaansa Plymouthissa, ja lopulta hän muutti pois siirtokunnasta. Myöhemmin hän asui ja teki kauppaa myös muissa Uuden-Englannin paikoissa, ja hänen jälkielämänsä oli osin kauppiaana toimimista sekä perheen elättämistä.

Perhe ja perintö

Allertonin vaimo ja lapset seurasivat häntä Leidenistä Plymouthiin. Perheestä tunnetaan muun muassa tytär Remember Allerton, mutta sukuhaarojen ja jälkeläisten tarina jatkui laajemmin Uuden-Englannin alueella. Allertonin merkitys liittyy erityisesti varhaisen Plymouthin yhteisön toimintaan: hän oli keskeinen vaikuttaja siirtokunnan talousasioissa ja yhteyksissä Eurooppaan, vaikka hänen maineensa oli ristiriitainen.

Kuolemavuosi 1659 jää hänen elämänsä päätepisteeksi, ja historiankirjoissa hän on muistettu sekä aktiivisena siirtokunnan toimijana että kiistanalaisena liikemiehenä, jonka toimet vaikuttivat uuden siirtokunnan ensimmäisiin vuosikymmeniin.