Asunto (huoneisto) – määritelmä, tyypit, omistus ja vuokra

Huoneisto (engl. apartment — yhdysvaltalainen englanti) tai asunto (engl. flat — brittiläinen englanti) on asuinpaikka, joka muodostaa vain osan suuremmasta rakennuksesta. Usein huoneisto on ryhmä huoneita saman rakennuksen yhdessä kerroksessa. Tämä asumismuoto on yleinen erityisesti kaupungeissa, joissa tontit ovat arvokkaita ja erillisten talojen rakentaminen olisi kallista. Asuntoa, jonka ihmiset omistavat itse, kutsutaan usein condominiumiksi tai lyhyesti "condoksi". Suomessa vastaavana omistusmuotona toimii yleensä asunto-osakeyhtiö. Muita omistus- tai käyttömuotoja ovat mm. asunto-osuuskunta, asumisoikeusasunto ja vuokra-asuminen. Vuokra-asunnoissa on omistaja, jota kutsutaan vuokranantajaksi, ja joka perii rahaa vuokralaisilta ("vuokrarahaa" tai "vuokraa").

Tyyppiesimerkkejä ja huoneistokoot

Huoneistot voivat vaihdella kooltaan ja pohjaratkaisuiltaan. Tavallisia termejä ovat esimerkiksi:

• yksiö (studio) — yksi päähuone, usein yhdistetty oleskelu- ja makuutila;
• kaksio, kolmio jne. — tarkoittavat huoneiden määrää (esim. kaksio = olohuone + makuuhuone);
• läpitalon huoneisto — huoneisto, josta on ikkunat kahteen eri ilmansuuntaan;
• pohjaratkaisultaan erillinen huoneisto, paritalohuoneisto tai rivitaloasunto — rinnakkaisia vaihtoehtoja, joissa on oma uloskäynti.

Kerrostalot ja yhteiset tilat

Kerrostalossa tai kerrostalossa voi olla vain muutama tai hyvin monta huoneistoa. Kukin huoneisto on erillinen tila tai huoneiden sarja, jossa asutaan. Joissakin huoneistoissa on vain yksi pieni huone, jolloin asukkaat voivat joutua jakamaan yhteisiä tiloja, kuten kylpyhuoneen ja keittiön. Toisinaan huoneistot jakavat ainoastaan yhteisen eteisen, josta on erilliset ovet kuhunkin asuntoon. Tällaisia yhteisiä alueita ylläpitää usein vahtimestari tai talonmies.

Laajemmissa kerrostalokokonaisuuksissa tai asuntoalueissa rakennukset on tyypillisesti suunniteltu samankaltaisiksi ja alueella voi olla yhteisiä palveluja ja piha-alueita. Kerrostalokompleksit voivat sisältää mm. pesutupia, pyörä- ja varastotiloja sekä lasten leikkipaikkoja.

Palvelut ja ylläpito

Monissa asunnoissa vuokralainen maksaa vain asunnon vuokran, ja sähkön, veden ja lämmön kaltaiset palvelut laskutetaan erikseen tai sisältyvät osin vuokraan. Joissakin vuokra- ja omistuskohteissa taloyhtiö perii erillisen vastikkeen, jolla katetaan rakennuksen ylläpito, lämmitys ja vesikulut.

Erityisesti moderneissa kerrostaloissa vuokralaisille tai osakkaille voidaan tarjota lisäpalveluja, kuten:

• pesutupa (paikka, jossa voi pestä vaatteita);
• kuntosali ja saunatilat;
• pysäköintipaikat polkupyörille (polkupyörille), moottoripyörille ja autoille;
• turvallisuus- ja vastaanottopalvelut;
• viihde- ja virkistysmahdollisuudet kuten uima-allas, minigolf, elokuvateatteri tai keilarata.

Omistusmuodot ja taloyhtiö

Asunnon omistusmuodoilla on vaikutusta vastuu- ja kustannusrakenteeseen:

• Omistusasunto (asunto-osakeyhtiö): Suomessa yleisin omistusmuoto. Omistaja omistaa osakkeet, jotka oikeuttavat tiettyyn huoneistoon, ja vastikkeella katetaan taloyhtiön kulut.
• Asunto-osuuskunta: Asukkaat omistavat osuuksia, jotka oikeuttavat asumiseen; päätöksenteko tehdään osuuskunnan säännöillä.
• Asumisoikeusasunto: käyttöoikeus ilman täyttä omistusta; kustannukset ja oikeudet määräytyvät asumisoikeussopimuksen mukaan.
• Vuokra-asunto: asuminen vuokrasopimuksen perusteella; pitkät ja lyhyet sopimukset ovat mahdollisia.
• Condominium / cond-oikeus: kansainvälisissä yhteyksissä käytetty termi omistusmuodosta, jossa yksityisomistus yhdistyy yhteisiin tiloihin ja ylläpitovastikkeeseen.

Vuokraaminen — oikeudet ja velvollisuudet

Vuokrasuhteessa sekä vuokranantajalla että vuokralaisella on oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka määritellään vuokrasopimuksessa ja kansallisessa lainsäädännössä. Tavanomaisia seikkoja ovat:

• vuokran määrä, maksupäivä ja mahdollinen takuuvuokra;
• kestävyys- ja korjausvastuut (esim. pieni huolto vuokralaiselle, suuremmat rakenteelliset korjaukset omistajalle/taloyhtiölle);
• alamaiset säännöt ja kiellot (esim. lemmikit, tupakointi tai alakerran häiriöt);
• irtisanomisaika ja perusteet sopimuksen päättämiselle; Suomessa vuokralaisen suojaa säädetään muun muassa irtisanomismenettelyissä.

Sijainti, kaupunkirakenne ja energiatehokkuus

Kerrostalot ovat yleisempiä kaupungeissa kuin pientalot, koska kaupungeissa maa on rajallisempaa ja rakennusoikeus kallista. Yksi talo yhdelle perheelle tiiviissä kaupunkimiljöössä maksaisi huomattavasti enemmän kuin kerrostalohuoneisto. Kaupunkiympäristössä asumisessa korostuvat myös julkisen liikenteen, palveluiden ja vapaa-ajan tarjonnan läheisyys.

Nykyään asunnoissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota energiatehokkuuteen, lämmöneristykseen ja ilmanvaihtoon. Energiatehokkuus vaikuttaa sekä asumiskustannuksiin että asumismukavuuteen ja ympäristövaikutuksiin.

Turvallisuus ja esteettömyys

Kerrostaloissa on usein yhteisiä turvallisuusvaatimuksia, kuten paloturvallisuus, hälytysjärjestelmät ja poistumistiet. Monissa uusissa taloissa huomioidaan myös esteettömyys — hissit, leveät oviaukot ja esteetön kulku ovat tärkeitä erityisesti ikääntyville tai liikuntarajoitteisille asukkaille.

Asuinpaikan valinnassa kannattaa huomioida myös palveluiden saavutettavuus, melutaso, naapurusto ja taloyhtiön taloudellinen tilanne (esim. suuret remontit voivat vaikuttaa vastikkeisiin tai vuokriin).

Kaiken kaikkiaan huoneisto tarjoaa asumismuodon, joka yhdistää yksityisyyden ja yhteisöllisyyden hyötyjä — riippuen omistusmuodosta, taloyhtiön palveluista ja sijainnista asumisen käytännöt ja kustannukset voivat vaihdella paljon.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on asunto?

K: Millaisia kahdenlaisia omistusrakenteita asunnoilla on?

K: Kuka on vuokrahuoneiston omistaja?

K: Mitä vuokralaisen on maksettava vuokranantajalle, kun hän vuokraa asunnon?

K: Sisältävätkö kaikki asunnot yleishyödylliset palvelut, kuten sähkön ja lämmön?

Hae kirjaimella