Italian rutto 1629-1631
Italian rutto 1629-1631 oli sarja paiseruttoepidemioita vuosina 1629-1631 Pohjois-Italiassa. Tähän epidemiaan, jota usein kutsutaan Milanon suureksi ruttoon, kuoli noin 280 000 ihmistä. Lombardian kaupungeissa kuolleiden määrä oli erityisen suuri. Tätä episodia pidetään yhtenä viimeisistä puhkeamisista vuosisatoja kestäneessä paiseruttopandemiassa, joka alkoi mustasta surmasta.
Saksalaiset ja ranskalaiset joukot toivat ruttoa Mantovan kaupunkiin vuonna 1629 kolmikymmenvuotiseen sotaan (1618-1648) liittyvien joukkoliikkeiden seurauksena. Tautiin sairastuneet venetsialaiset joukot vetäytyivät Pohjois- ja Keski-Italiaan ja levittivät tartuntaa.
Lokakuussa 1629 rutto saavutti Milanon, Lombardian kauppakeskuksen. Paavillinen Bolognan kaupunki menetti arviolta 15 000 asukasta ruttoon, ja myös pienemmät naapurikaupungit Modena ja Parma kärsivät pahoin. Rutto levisi myös pohjoiseen Tiroliin, Länsi-Itävallan ja Pohjois-Italian alppialueelle.
Myöhemmin Italiassa puhkesi paiserutto muun muassa Firenzen kaupungissa vuosina 1630-1633 ja Napolin, Rooman ja Genovan ympäristössä vuosina 1656-1657.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli Italian rutto vuosina 1629-1631?
V: Italian rutto 1629-1631 oli ryhmä aikoja, jolloin monet ihmiset Pohjois-Italiassa sairastuivat paiseruttoon vuosina 1629-1631. Tähän epidemiaan, jota usein kutsutaan Milanon suureksi ruttoon, kuoli noin 280 000 ihmistä.
Kysymys: Miten se levisi?
V: Saksalaiset ja ranskalaiset sotilaat kuljettivat ruttoa Mantovan kaupunkiin vuonna 1629 kolmikymmenvuotisen sodan (1618-1648) vuoksi. Taudin tartuttamat venetsialaiset joukot vetäytyivät Pohjois- ja Keski-Italiaan, mikä levitti tautia useampiin ihmisiin. Lokakuussa 1629 rutto saavutti Milanon, Lombardian kauppakeskuksen.
Kysymys: Kuinka monta ihmistä kuoli Milanossa?
V: Milanon kaupungissa se tappoi noin 64 000 ihmistä, mikä oli 25 prosenttia Milanon väestöstä. Se tappoi 12-60 prosenttia kaikista Italian ihmisistä.
Kysymys: Mihin muihin kaupunkeihin tämä epidemia vaikutti?
V: Paavillinen Bolognan kaupunki menetti arviolta 15 000 asukasta ruttoon, ja myös pienemmät naapurikaupungit, kuten Modena ja Parma, kärsivät pahoin. Epidemia levisi myös pohjoiseen Tiroliin, joka on Länsi-Itävallassa ja Pohjois-Italiassa sijaitseva alppialue.
Kysymys: Esiintyikö Italiassa myöhempiä taudinpurkauksia?
V: Kyllä, myöhempiä taudinpurkauksia esiintyi, muun muassa Firenzessä vuosina 1630-1633 ja Napolin, Rooman ja Genovan lähialueilla vuosina 1656-1657.
K: Mistä pandemiasta tämä taudinpurkaus johtui?
V: Tämä taudinpurkaus johtui pandemiasta, joka tunnetaan nimellä musta surma tai paiserutto ja joka alkoi keskiajalla.
