Jive – energinen latinalainen tanssi: historia, tekniikka ja kilpailut
Jive on tanssi, joka on yksi viidestä kansainvälisestä latinalaisesta tanssilajista. Se sai alkunsa Yhdysvalloissa afroamerikkalaisilta 1940-luvun alussa ja kehittyi vilkkaasta swing-perinteestä, erityisesti Jitterbugista. Jive on tunnettu nopeasta rytmistään, energisestä pompahduksestaan ja ilmeikkäistä liikkeistään; se on usein leikillisen villi ja koreografialtaan rohkea.
Historia ja vaikutteet
Jive syntyi osana laajempaa swing- ja rock'n'roll-kulttuuria. Alkuvuosinaan tanssissa näkyivät afroamerikkalaiset rytmit ja improvisaatiokyky, jotka myöhemmin yhdistyivät eurooppalaiseen kilpailutanssiperinteeseen. Kansainvälisessä kilpailutanssissa jive standardisoitiin osaksi latinalaistanssien sarjaa ja sen tekniikkaa hiottiin kilpailuvaatimuksia vastaavaksi.
Tahdit, musiikki ja laskenta
Jiveä tanssitaan 4/4-tahdissa. Kilpailuissa tempo ilmoitetaan usein noin 44 tahtia minuutissa, mikä tarkoittaa erittäin nopeaa musiikkia (käytännössä usein yli 170 iskua minuutissa, kun lasketaan neljäsosatahdin iskut). Tavallinen laskutapa lajissa on rock step -chassé -kuvio, jonka voi laskea esimerkiksi "1-2-3-&-4" tai tiivistetymmin "1, 2, 3, 4", jossa 3 ja 4 muodostavat chassén (kolmiaskeleen liikkeen).
Perustekniikka
Jivessä korostuvat seuraavat tekniset piirteet:
- Rock step: peruskuvio alkaa usein rock stepillä laskuilla 1–2, jossa tanssija työntää painoa taakse tai eteen ja palaa takaisin.
- Chassé: kolmas ja neljäs askel ovat chassé, usein tahdissa 3-&-4, joka on sivusuuntainen kolmiaskeleen liike (side-close-side) ja muodostaa jiven tunnusomaisen pomppuisen liikkeen.
- Pomppu ja elastic action: polvien kevyt taivutus ja jousimainen liike tuovat tanssiin energisyyttä. Erot latinalaisissa tansseissa syntyvät siitä, että jivessä lantion korostus on vähäisempi kuin esim. rhumbassa.
- Asento: vartalo pysyy pääosin pystysuorassa, hartiat rentoina, kädet eloisasti mutta hallitusti.
Liikkeet ja koreografia
Jive-koreografiaan kuuluu runsaasti potkuja, flick- eli räpäytysliikkeitä, kierteitä ja nopeita vaihtoja. Tyypillisiä elementtejä ovat:
- basic jive (perusaskel)
- underarm turn (käännökset partnerin alta)
- chassé-variaatiot ja sivusiirtymät
- kick and flick -kombinaatiot
- linkit ja vaihtopaikat, joissa parit liikkuvat itsenäisesti mutta synkronoidusti
Kilpailut ja arvosteluperusteet
Jive on yksi latinalaistanssien osakilpailuista. Tuomarit arvioivat muun muassa:
- tekniikkaa: askelluksen puhtaus, kehon hallinta ja ajoitus
- rytmiä ja musiikillisuutta: ajoituksen tarkkuus ja kyky tulkita musiikkia
- koreografian vaikeusaste ja esityksen energia
- pari-ilme ja lavakarisma
Kilpailutason jive vaatii sekä kestävyyttä että tarkkaa tekniikkaa, sillä tempo on hyvin nopea ja liikkeet vaativat kontrollia.
Varusteet ja harjoittelu
Jivessä käytettävät kengät ovat yleensä kevytpohjaiset tanssikengät, joissa on liukuva (usein mokka) pohja ja naisilla yleensä matala tai keskikorkea korko, jotta nopeat käännökset ja pompahdukset onnistuvat. Harjoittelussa kannattaa keskittyä:
- perusaskelten ja rock stepin hiomiseen
- täsmälliseen ajoitukseen ja musiikin kuunteluun
- kestävyyskuntoon, hoputta liikekertoja ja lihaskestävyyttä varten
- parityöskentelyn kommunikaatioon ja johtamiseen/seuraamiseen
Vinkkejä aloittelijalle
- Aloita hitaasti: opettele perusrytmi ja tekniikka hitolla temmolla ennen kuin kiihdytät musiikkiin.
- Harjoittele akseliasentoa ja polvien käyttöä — jousimainen liike antaa jivelle sen tunnusomaisen energian.
- Katso ja analysoi kokeneempia pari- ja kilpailuesityksiä: liikkeet ja koreografiat lainaavat paljon klassisista jive-figuureista.
- Panosta kuntoharjoitteluun: jive vaatii paljon aerobista kapasitetta ja jalkojen kestävyyttä.
Jive on iloinen, nopea ja näyttävä tanssi, joka sopii niin kilpailulliseen harjoitteluun kuin vapaa-ajanhauskanpitoon. Sen oppiminen kehittää rytmitajua, ketteryyttä ja parityötaitoja.
Historia
Amerikkalaiset sotilaat toivat Lindy Hopin/Jitterbugin Eurooppaan noin vuonna 1942, jolloin tanssista tuli nopeasti suosittu nuorten keskuudessa. Yhdysvalloissa termistä "Swing" tuli yleisin tanssia kuvaava sana. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tekniikan vaihtelut johtivat Boogie-Woogien ja Swing Boogien kaltaisiin tyyleihin, ja "Jive" muodostui vähitellen yleistermiksi.
Sodan jälkeen boogiesta tuli populaarimusiikin hallitseva muoto. Se ei kuitenkaan koskaan ollut kaukana kritiikistä vieraana, vulgaarina tanssina. Kuuluisa tanssisaliguru Alex Moore sanoi, ettei ollut "koskaan nähnyt mitään rumempaa". Englantilaiset ohjaajat kehittivät tyylikkään ja eloisan tanssisali-Jiven, jota tanssitaan hieman hitaampaan musiikkiin. Vuonna 1968 se hyväksyttiin viidenneksi latinalaistanssiksi kansainvälisissä kilpailuissa. Ballroom jiven moderni muoto 1990-luvulla-nykypäivänä on hyvin iloinen ja terhakka tanssi, jossa esiintyy usein polvien nostamista ja lantion taivuttamista tai keinuttamista.
Perusvaihe
Perusaskel (Jive Basic) on kuuden tahdin kuvio, jossa on kahdeksan painonvaihtoa.
Johtaja: Normaalisti uros
- Laskut 1 2 - Rock step: vasen jalka astuu taaksepäin, oikea jalka astuu tilalle.
- Laskut 3 & 4 - Chassé vasemmalle päin
- Laskut 5 ja 6 - Chassé oikealle.
Seuraajan askeleet heijastuvat.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on jirga?
V: Jive on tanssi, yksi viidestä kansainvälisestä latinalaistanssista, joka sai alkunsa Yhdysvalloissa afroamerikkalaisilta 1940-luvun alussa.
K: Miten Jive eroaa aiemmista Swing-tanssin muodoista?
V: Jive on vilkas ja estoton muunnelma aiemmista Swing-tanssin muodoista, kuten Jitterbugista.
K: Mikä on Jiven tempo kilpailuissa?
V: Kilpailussa Jiveä tanssitaan 4/4-tahdissa ja nopeudella 44 tahtia minuutissa.
K: Mitä eroa on jiven ja rock 'n rollin välillä?
V: Jive eroaa Rock 'n Rollista siinä, että siinä on synkopoitu chassé.
K: Miten jiven askeleet lasketaan?
V: Jivessä askeleet lasketaan 1, 2, 3 ja 4, joista 3 ja 4 ovat chassé.
K: Mikä tekee jivestä vilkkaan tanssin?
V: Jive on eloisa tanssi nopean temponsa ja estottomien liikkeidensä vuoksi.
K: Kuka alun perin loi Jiven?
V: Jiven loivat afroamerikkalaiset Yhdysvalloissa 1940-luvun alussa.
