John Gould Veitch – viktoriaaninen kasvienkeräilijä ja kasvintuoja

John Gould Veitch (huhtikuu 1839 – 13. elokuuta 1870) oli viktoriaanisen ajan merkittävä kasvienkeräilijä ja kasvintuoja, joka toi Isoon-Britanniaan useita tuolloin uusia ja muodikkaita koristekasveja. Hän toimi Veitchin tunnetun kasvinviljelytalon perheen jäsenenä: suvun kasvihuoneyritys oli yksi 1800-luvun tärkeimmistä kasvikaupoista ja tutki aktiivisesti maailman eri kolkkia uusien kasvien löytämiseksi ja sopeuttamiseksi brittisiin oloihin. Hän teki laajoja matkoja Aasiaan ja Tyynenmeren alueelle etsiäkseen siemeniä, taimia ja eläviä näytteitä, joita viljeltiin ja myytiin Veitchin taimitarhassa.

Matkat ja kasvien tuonti

Veitch matkusti 1860-luvulla muun muassa Japaniin, Filippiineille, Australiaan, Fidžille ja muille Polynesian saarille. Japanin avautuessa länsimaisten yhteyksien piiriin 1850–1860-luvuilla monet brittiläiset kasvienkeräilijät suuntasivat sinne: Veitch oli yksi ensimmäisistä viktoriaanisista kasviasiantuntijoista, joka keräsi Japanista uusia lajeja. Matkoiltaan hän toi mukanaan muun muassa tuolloin suosittuja kasvihuonekasveja, kuten Acalyphas, Cordylines, Codiaeums (Crotons) sekä Dracaenas, joita alettiin viljellä Euroopassa koristekasveina.

Merkittäviä löytöjä ja nimiä

Yksi tunnetuimmista Veitchin löytämistä lajeista on Fidžiltä tuotu palmu, joka on nimetty hänen mukaansa Veitchia joannis — samoin Veitch-sukuun viittaavia nimeämisiä on runsaasti, ja Veitchien keräämät taimet ja siemenet vaikuttivat merkittävästi viktoriaanisen ajan kasvivalikoimaan. Keräily oli vaativaa: keräilijät toimittivat siemeniä, sipuleita ja eläviä taimia pitkien merimatkojen yli, ja menestys riippui usein oikeista pakkauksista, kuljetusolosuhteista ja taimien sopeuttamisesta brittilämpöön ja -valoisuuteen.

Kilpailu ja ristiriidat

Japanissa Veitch tapasi myös toisen kuuluisan keräilijän, Robert Fortune:n. Heidän kokoelmiensa palaaminen Englantiin samalla laivalla synnytti kiivasta vertailua ja jopa kiistoja siitä, kuka oli "löytänyt" tietyn kasvin ensin. Tällainen kilpailu oli tuon ajan kasvinkeräilijöiden keskuudessa yleistä; esimerkiksi kumpikin mies on maininnut löytäneensä Chamaecyparis pisifera -lajin (sypressilaji), ja löytöjen alkuperästä käytiin keskustelua.

Henkilökohtainen elämä ja perintö

Veitch meni naimisiin Jane Hodgenin kanssa pian Englantiin paluunsa jälkeen vuonna 1866. Pariskunnalla oli kaksi poikaa: James Herbert Veitch (1868–1907) ja John Gould Veitch, Jr. (1869–1914). James Herbert Veitch tuli myöhemmin tunnetuksi kasvialan piirissä ja liittyi perheyritykseen, mikä jatkoi Veitchien perinnettä kasvikaupan ja siemenkeräilyn saralla.

John Gould Veitch kuoli traagisesti nuorena, tuberkuloosiin 31-vuotiaana vuonna 1870. Vaikka hänen uransa jäi lyhyeksi, hänen tuomansa lajit ja keräämänsä näytteet vaikuttivat pitkään viktoriaanisen ajan puutarhakulttuuriin ja laajensivat eurooppalaisten saatavilla olevaa kasvilajistoa. Veitchin perheen toiminta ja heidän rahoittamansa retket muuttivat merkittävästi sitä, mitä koristekasveja Euroopassa voitiin viljellä ja kaupata.

Merkitys nykypäivänä

John Gould Veitchin ja muiden aikalaisten työ heijastaa 1800-luvun tieteellistä ja taloudellista intoa etsiä uusia luonnonresursseja, mutta se myös herättää nykykriittisyyttä: kasvien siirtäminen laajalle alueelle vaikutti joskus paikallisiin ekosysteemeihin ja on osa kolonialismin ja luonnonvarojen kansainvälisen vaihdon historiaa. Kasvitieteellisesti ja historiallisesti Veitchin matkat kuitenkin jättivät pysyvän jäljen puutarha- ja taimiviljelyn kehitykseen.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli John Gould Veitch?

K: Missä hän matkusti etsiäkseen uusia kasveja?

K: Millaisia kasveja hän toi matkoiltaan?

K: Kenet hän tapasi Japanissa ollessaan?

K: Kuinka monta lasta John Gould Veitchillä oli?

K: Kuinka vanha John Gould Veitch oli kuollessaan?

Hae kirjaimella