Arapaima (pirarucu, paiche) – Amazonin jättikalat: elintavat ja levinneisyys
Arapaima (pirarucu, paiche) — Amazonin jättikalat: elintavat, levinneisyys, lajimonimuoto ja suojelutilanne. Löydä uudet tutkimustiedot, havainnot ja käytännöt niiden suojeluun.
Arapaima, pirarucu tai paiche ovat useita suuria luuttokielisiä kalalajeja, jotka kuuluvat Arapaima-sukuun.
Ne ovat kotoisin Etelä-Amerikan Amazonin ja Essequibon altailta. Nämä kalat ovat levittäytyneet laajalle, eivätkä ne vaella. Tämä saa tutkijat uskomaan, että arapaimassa on muitakin lajeja, joita he eivät ole vielä löytäneet.
Arapaima-sukuun kuuluvat kalat ovat tunnettuja erittäin suuresta koosta: yksilöt voivat kasvaa yli 2–3 metriä pitkiksi ja painaa satoja kiloja. Ne ovat luuttokielisten (Osteoglossiformes) näköisiä suurikokoisia makean veden petokaloja, joilla on kova, suomuton tai hyvin niukasti suomuja sisältävä iho ja voimakkaat leukalihakset.
Morfologia ja hengittäminen
Arapaimat eroavat monista muista kaloista siten, että ne pystyvät ottamaan happea suun kautta ilmatilasta. Niillä on erikoistunut keuhkomainen rakenne, joka täydentää kidusten toimintaa ja mahdollistaa selviytymisen alhaisen hapen tilanteissa, esimerkiksi kuiva-aikoina tai hitaasti virtaavissa sivujoissa. Tämän vuoksi ne nousevat pintaan hakemaan ilmaa säännöllisin välein.
Elintavat ja lisääntyminen
Arapaimat ovat pääasiassa yksin tai pienissä ryhmissä elävä petokala. Ne ovat opportunistisia saalistajia: nuoret yksilöt syövät pääosin selkärangattomia ja pieniä kaloja, suurikokoiset aikuiset pystyvät saalistamaan myös isompia kaloja ja joskus vesilintuja tai pieniä nisäkkäitä rannalta.
Lisääntyminen tapahtuu sadekauden aikana, kun vesialueet laajenevat. Monet lajit rakentavat pesäkuoppia tai käyttävät tulvivien alueiden kasvillisuutta munien suojaamiseen. Vanhemmat, erityisesti koiraat, osallistuvat usein poikasten hoitoon ja suojelevat niitä varhaisessa vaiheessa.
Levinneisyys ja elinympäristö
Arapaimat ovat syntyperäisiä Etelä-Amerikan tropiikin jokijärjestelmiin, erityisesti Amazonin sekä Essequibon alueille. Ne suosivat hitaasti virtaavia jokia, laajoja tulvatasankoalueita, sivujokia ja selkävesiä, joissa on runsaasti pehmeäpohjaista ja kasvillisuutta sisältävää elinympäristöä. Vaikka ne liikkuvat laajalla alueella, ne eivät tee pitkiä vaelluksia kuten monet merikalat; kuitenkin niiden paikallinen liike riippuu voimakkaasti veden korkeuden vaihteluista.
Ravinto ja ekologinen rooli
Arapaimat ovat huippupetoja omissa elinympäristöissään ja vaikuttavat pienten ja keskikokoisten kalakantojen rakenteeseen. Niiden saalistus voi säädellä lajiyhdyskuntien rakennetta ja vaikuttaa ravintoverkkoihin. Samalla ne ovat myös ihmisen kalastuksen kohteena ja tärkeä proteiinin lähde paikallisille yhteisöille.
Uhat ja suojelu
Arapaimia uhkaavat liikakalastus, elinympäristöjen heikkeneminen (esim. jokien ruoppaukset, vesivoimalaitoshankkeet ja sedimentin muutokset) sekä vesien saasteet. Monissa maissa ne ovat suojelutoimien kohteena rajoitetun pyyntikauden, minimikokovaatimusten ja suojelualueiden avulla. Luokitus vaihtelee lajeittain; paikallisesti kannat voivat olla heikentyneitä, vaikka lajiryhmä kokonaisuutena on edelleen laajalti levinnyt.
Kasvatus ja taloudellinen merkitys
Arapaiman suurta kokoa ja nopeaa kasvua on hyödynnetty akvakulttuurissa ja tutkimuksessa. Kalanliha on rasvatonta, valkuaispitoista ja hyvin arvostettua markkinoilla, erityisesti Etelä-Amerikassa ja joissain vientimarkkinoissa. Kestävä kalastus- ja kasvatustapa sekä rekisteröinti- ja valvontajärjestelmät ovat tärkeitä kannan pitkäaikaisen säilymisen kannalta.
Tutkimus ja taksonomia
Arapaiman lajijako on ollut tieteellisen tutkimuksen kohteena, ja uusia lajeja tai populaari-eroja saatetaan edelleen tunnistaa. Perinteisesti arapaimaa on pidetty yhtenä lajiryhmänä, mutta molekyyligenetiikka ja morfologiset tutkimukset viittaavat siihen, että suvussa voi olla useampia erillisiä lajeja kuin aiemmin on tunnistettu.
Yhteenvetona arapaima on merkittävä, suuren kokonsa ja erikoisen hengitysjärjestelmänsä vuoksi kiinnostava makean veden laji. Sen suojelu vaatii yhdistelmää kalastuksen hallinnasta, elinympäristöjen suojelusta ja tieteellisestä seurannasta, jotta nämä Amazonin jättikalat säilyvät myös tuleville sukupolville.
Galleria
· 
Arapaima Sheddin akvaariossa
· 
Arapaima Manilan Ocean Parkissa
· 
Arapaima Kölnin eläintarhassa
· 
Arapaima leptosoma Sevastopolin eläintarhassa (meriakvaario).
· 
Arapaima kuvattuna vuoden 1954 Brittiläisen Guyanan postimerkissä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on arapaima?
V: Arapaima on Etelä-Amerikan Amazonin ja Essequibon altailla kotoisin oleva suuri luuttokielinen kalalaji.
K: Onko arapaimaa eri lajeja vai vain yksi?
V: Tutkijat uskovat, että arapaimalla saattaa olla muitakin lajeja, joita ei ole löydetty, mutta tällä hetkellä arapaima-suvussa on useita suuria lajeja.
K: Missä arapaimakaloja esiintyy?
V: Arapaima-kaloja tavataan Etelä-Amerikan Amazonin ja Essequibon altailla.
K: Vaeltavatko arapaimakalat?
V: Arapaimakalat eivät vaella, ja ne ovat levittäytyneet laajalti koko alueelleen.
K: Mikä on arapaimakalan toinen nimi?
V: Arapaimakalasta voidaan käyttää myös nimitystä pirarucu tai paiche.
K: Miksi tutkijat uskovat, että arapaimakaloja saattaa olla vielä löytämättä?
V: Se, että arapaimakalat ovat laajalle levittäytyneitä eivätkä vaella, viittaa siihen, että näillä alueilla saattaa olla löytämättömiä lajeja.
Kysymys: Mihin sukuun arapaimat kuuluvat?
V: Arapaimat kuuluvat Arapaima-sukuun.
Etsiä