Hirvieläimet | ryhmä sorkka- ja kavioeläimiin kuuluvia nisäkkäitä

Antlers

Lähes kaikilla aikuisilla peuroilla on sarvet, paitsi yhdellä, vesikauriilla, jolla on syöksyhampaat. Vain uroshirvillä on sarvet, paitsi poroilla (karibuilla), joilla molemmilla sukupuolilla on sarvet. Sarvet ovat lehtimäiset, ja ne putoavat pois parittelukauden jälkeen. Niiden pääasiallinen käyttötarkoitus on se, että urokset taistelevat naaraspuolisista naaraspuolisista eläimistä kiima-aikana (paritteluaikana).

Muskihirvieläimillä (Moschidae-suku) ja sarvikuonoilla (Tragulidae) ei ole sarvia, eivätkä ne ole hirviä. Ne ovat märehtijöitä (Ruminantia). Ne eivät ole läheisempää sukua hirvieläimille kuin muutkaan sorkka- ja kavioeläimet. Niiden evoluutiohistoriaa ei tunneta hyvin, ja niitä kuvaillaan usein "muiksi kuin hirvieläimiksi".

 

Behaviour

Hirvet eivät tee pesiä tai koloja. Ne löytävät turvallisen ja mukavan lepopaikan matalalla roikkuvien ikivihreiden oksien alta. Ne pysyttelevät lähellä paikkoja, joista ne voivat löytää ruokaa. Kesällä ne syövät ruohoja, kasveja ja rikkaruohoja. Syksyllä ne pitävät sienistä ja pienistä oksista. Ne eivät säilytä ruokaa talven varalle. Jos lumi ei ole syvää, ne käyttävät kavioitaan sammaleen ja lehtien paljastamiseen. Jos lumi on syvää, ne syövät oksia ja risuja.

Keväällä emällä on yleensä yksi tai kaksi vasaa. Tamma on esiyksilöllinen, ja se pystyy seisomaan heti syntymän jälkeen, mutta on heikko. Emo kätkee jokaisen jälkeläisen eri paikkaan. Ne naamioidaan selässä olevilla pilkuilla.

Peuroilla on monia saalistajia. Sudet, puumat, koirat ja ihmiset syövät peuroja. Ne etsivät, kuuntelevat ja haistavat aina vaaraa.

Ryhmän käyttäytyminen

Yleisesti ottaen peurat suosivat metsä- ja niittyalueita. Aikaisemmin sudet olivat peurojen ykkösvihollinen. Vaikka peurojen on nykyään harvoin puolustautua hyökkäystä vastaan, niiden käyttäytyminen on sopeutunut parittelun onnistumiseen ja itsensä ja sukulaistensa suojelemiseen saalistajilta.

Rutin aikana määräytyy, mitkä urokset ovat hallitsevia, ja jokaisella menestyneellä uroksella on oma naarasryhmänsä. Ryhmä pysyy yhdessä, kunnes vasat syntyvät, noin neljä tai viisi kuukautta. Hirvet ovat luonteeltaan gregarius (sosiaalisia) ja haluavat elää yhdessä. Tämä auttaa niitä puolustautumaan saalistajia vastaan. Yksityiskohdat vaihtelevat lajeittain. Varsinaisesta puolustautumisesta hyökkäystä vastaan päättää hallitseva uros. Se päättää, seisooko se ja tarvittaessa taisteleeko se. Urokset säilyttävät sarviaan puoli vuotta. Juostessaan hirvet ovat erinomaisia juoksijoita. Jos ne seisovat, ne voivat potkia. Ne eivät hyökkää ihmisen kimppuun, ellei uros aisti vaaraa. Ne varoittavat asentonsa ja äänensä avulla. Hirvieläimillä on taipumus liittyä urosryhmiin keskinäistä puolustautumista varten, kun niiden sarvet on karistettu. Myös naaraat liittyvät suuriin laumoihin, jotka pystyvät puolustautumaan melko hyvin. Hirvet pysyvät näissä yksisukupuolisissa ryhmissä suurimman osan vuodesta.

Ruokavalio

Peurat syövät pääasiassa lehtiä. Hirvet valitsevat helposti sulavia versoja, nuoria lehtiä, tuoreita ruohoja, pehmeitä oksia, hedelmiä, sieniä ja jäkäliä. Tämä on enimmäkseen vähäkuituista ravintoa. Urospeurat tarvitsevat kivennäisaineita, kuten kalsiumia ja fosfaattia, sarviensa kasvattamiseen.

 

Evoluutio

Peurat ovat monofyleettinen ryhmä. Ne ovat peräisin pohjoiselta pallonpuoliskolta ja saapuivat joihinkin Gondwanan mantereisiin paljon myöhemmin. Punahirviä tavataan Pohjois-Afrikan Atlasvuorilla, ja osa hirvistä saapui Etelä-Amerikkaan Suuren Amerikan-vaihdon kautta.

Pohjois-Afrikan alapuolella ei ole peuroja. Niiden paikan ekosysteemeissä ovat ottaneet antiloopit, joilla on samanlainen asema kuin peuroilla. Antiloopit eivät ole monofyleettinen ryhmä. Antilooppityypit ovat kehittyneet useista nautaryhmistä, ja ne ovat esimerkki konvergentista evoluutiosta.

 

Taksonomia

Hirvieläinten heimoon kuuluu noin 62 lajia.

• Cervidae-suku
• Hydropotinae-alkuperä: Vesihirvet
• Hydropotes-suku
• Vesihirvi, Hydropotes inermis
• Muntiacinae-suvun alaheimo: Muntjacs
• Muntiacus-suku: Muntjakit
• Elaphodus-suku
• Tukkihirvi, Elaphodus cephalophus
• Capreolinae-suvun alaheimo: Uuden maailman peurat
• Capreolus-suku
• Metsäkauris, Capreolus capreolus
• Siperiankauris, Capreolus pygargus.
• Odocoileus-suku
• Valkohäntäpeura, Odocoileus virginianus
• Muulipeura, Odocoileus hemionus
• Ozotoceros-suku
• Pampashirvi, Ozotoceros bezoarticus
• Blastocerus-suku
• suohirvi, Blastocerus dichotomus
• Mazama-suku: Brocket-kauris
• Pudu-suku: Pudú
• Rangifer-suku
• Poro, Rangifer tarandus
• Hippocamelus-suku: Andien peura
• Alces-suku
• Hirvi, Alces alces
• Cervinae-suvun alaheimo: Vanhan maailman hirvet
• Suku Akseli
• Chital, akseliakseli
• Metsäkauris, Axis porcinus
• Bawean peura, Axis kuhlii
• Kalamianpeura, Axis calamianensis
• Elaphurus-suku
• Père Davidin peura, Elaphurus davidianus.
• Cervus-suku
• Punahirvi, Cervus elaphus
• Wapiti (hirvi) Cervus canadensis
• Valkohuulinen peura, Cervus albirostris
• Sikahirvi, Cervus nippon
• Barasingha, Cervus duvaucelii
• Schomburgk's deer, Cervus schomburgki †
• Thamin, Cervus eldii
• Sambarhirvi, Cervus unicolor
• Rusa-hirvi, Cervus timorensis
• Filippiinihirvi, Cervus mariannus
• Filippiinien täplikäs peura, Cervus alfredi
• Dama-suku
• Metsäkauris, Dama dama

 
Varjostetuilla alueilla niitä ei ole niin helppo nähdä.  


Metsäkaurisnaaras  


Valkohäntäpeuraemo ja sen poikanen  


Metsäkauriinpoikanen, joka piileskelee  


Sonnihirvi Seedskadee National Wildlife Refuge -suojelualueella.  

Miscellaneous

Kuuluisin kuvitteellinen peura on Bambi.