Khas-kansa (Parbatiya, Gorkhali): Nepalin indoarjalainen etninen ryhmä
Khas-kansa (Parbatiya, Gorkhali) — Nepalin indoarjalainen etninen ryhmä, nepali äidinkielenä. Hallitseva ryhmä (~31% väestöstä) ja merkittävä valtion hallinnon toimija.
Khas-kansa (nepaliksi: खस जाति) on indoarjalaisen etnokielisen ryhmän kansa, joka on historiallisesti asuttanut Nepalin länsi- ja keskiylänköjä sekä Himalajan ympäröimiä alueita. He puhuvat äidinkielenään nepalin kieltä (kansankielessä khas kura, translit. khas puhe), joka kuuluu indoarjalaisiin kieliin ja on muodostunut useiden Khas-dialektien pohjalta. Nepalin kieli kirjoitetaan pääasiassa devanagari-kirjoituksella ja siitä on kehittynyt maan yleiskieli ja virallinen kieli.
Khas-kansaa on kutsuttu eri nimillä, kuten Parbatiya, Pahari ja Gorkhali. Khasit ovat olleet pitkäaikaisesti yksi Nepalin vaikutusvaltaisimmista ryhmistä; he muodostavat arviolta noin 30–31 prosenttia maan väestöstä ja ovat olleet yliedustettuina valtion hallinnossa ja armeijassa — aiemmin jopa lähes kaksi kolmasosaa valtion virkamiehistä. Tällainen yliedustus heijastaa pitkäaikaista sosiaalista ja poliittista vaikutusvaltaa, joka juontuu osittain Khas-ryhmien asemasta feodaalisessa ja kansallisessa vallankäytössä.
Ryhmän sisäinen rakenne ja sosiaaliset asemat
Khas-yhteisö ei ole homogeeninen; se jakaantuu useisiin kastiperusteisiin alaryhmiin ja ammattikasteihin. Monet Khasit käyttävät ryhmänimiä, kuten Bahun (Khas-brahminit) ja Kshetri (Chhetri, perinteinen soturi- ja hallintoluokka). Muita tunnistettuja yhteisöjä ovat esimerkiksi Sanyasi/Sannesi, sekä ammattikastit kuten Kami (seppä), Damai (tailori ja perinteinen muusikko), Sarki (nahkuri) ja muita alisteisemmassa asemassa olleita ryhmiä.
- Bahun – Khas-brahminit, perinteisesti pappeja, oppineita ja virkamiehiä.
- Kshetri/Chhetri – perinteinen soturi- ja hallintoluokka, josta on tullut merkittävä osa armeijaa ja paikallista hallintoa.
- Kami, Damai, Sarki – ammattikastit, joilla on ollut rajoitetumpi sosiaalinen asema kastijärjestelmän vaikutuksesta.
Kulttuuri, uskonto ja kieli
Suurin osa Khas-kansasta on hindulaisia, ja hindulaisuuden rituaalit, seremonialliset käytännöt ja juhlapyhät kuten Dashain ja Tihar ovat keskeisiä kulttuurin ilmentymiä. Paikalliset tavat sisältävät myös alueellisia tapoja, perinteisiä lauluja ja soitinperinteitä, joista monet liittyvät erityisesti vuoristo- ja ylänköelämään.
Nepalin kieli (khas kura → nepali) on kehittynyt Khas-dialektien pohjalta ja siitä on tullut lingua franca monille etnisille ryhmille Nepalissa. Kielen aseman vahvistuminen valtion kielenä on osaltaan edistänyt Khas-ryhmien kulttuurista vaikutusvaltaa koko maassa.
Historiallinen rooli ja nykytilanne
Khas-ryhmät liittyvät tiiviisti Nepalin historiallisiiin valtakuntiin, erityisesti Gorkha-kuningaskunnan nousuun 1700-luvulla, jonka myötä nykyinen Nepalin monarkia ja kansallinen identiteetti muotoutuivat. Gorkha-soturit (jotka monesti rekrytoitiin Khas- ja Chhetri-ryhmistä) ovat tunnettuja sotilasperinteestään ja heitä palkattiin myös brittiläisiin armeijoihin (Gurkha-regimentit).
Viime vuosisatoina yhteiskunnalliset muutokset, koulutus ja kaupungistuminen ovat osaltaan muuttaneet Khas-yhteisöjen rakennetta. Kastijärjestelmän vaikutus vähenee laillisesti ja osin käytännössä, mutta perinteiset eriarvoisuudet ja sosioekonomiset erot ovat edelleen nähtävissä etenkin syrjäisemmillä alueilla. Myös poliittinen murros, maaseudun muuttoliike ja kansallinen kehitys vaikuttavat Khas-yhteisöjen asemaan ja identiteettiin.
Sanaa "Khas" käytetään nykyään yleiskielessä vain vähän, ja monet ihmiset identifioituvat ennemmin alaryhmänsä tai kastinsa nimellä (kuten Bahun, Kshetri, Sanyasi/Sannesi, Kami, Damai jne.). Tämä heijastaa sekä terminologian muutosta että pyrkimyksiä korostaa omia kulttuurisia ja uskonnollisia perinteitä osana laajempaa nepaliaista identiteettiä.
Yhteenvetona: Khas-kansa on keskeinen etnolingvistinen ryhmä Nepalissa, jonka kieli, historia ja sosiaalinen asema ovat merkittävästi muokanneet maan kulttuuria ja poliittista kehitystä. Vaikka perinteiset rakenteet ovat muuttumassa, Khas-ryhmien vaikutus Nepalin yhteiskunnassa on edelleen huomattava.

Esimerkkikuva Khas-miehestä Intian kirjaston tieteellisessä teoksessa.

Esimerkkikuva Khas-naisten tieteellisestä työstä Intian kirjastossa.

Khas-ihmisiä kutsutaan myös nimellä Paharis (keltainen), joita esiintyy laajalti kaikkialla Nepalissa.

Khas-kansat ovat alkuperäiskansoja, jotka puhuvat äidinkielenään yhtä pohjoisen arjalaisen kielen (pahari-kielet violetissa), jota kutsutaan nepaliksi (Khas Kura).
Historia
Khas-kansan on kuvailtu olevan indoarjalaisperäistä. Khas-kansa koostuu Bahunista (khas-brahminit), Chhetristä ja Thakurista (khas-kšatrijat), Sanyasista, Kamista, Damaista, Gandharbhasta/Gainesta, Badista ja Sarkista. Monet historioitsijat kutsuivat Thakuria ja Chhetriä hallitsevia Khas Rajputsiksi.
Nykyaika
Khas-kansa jatkaa hindulaisuutta, jossa on joitakin esi-isien jumalia, joita kutsutaan Masto-jumaliksi.

Khas Jhakri (shamaani)
Khas-sukunimet
Bahun, Chhetri & Thakuri
Acharya, Adhikari, Aryal, Bam, Baral, Basnet/Basnyat, Bhandari, Bhattarai, Bista/Bisht, Budathoki, Chand, Chauhan, Chhetri, Dahal, Devkota, Dhakal, Gautam, Ghimire, Karki, Kattel, Katuwal, Khand, Khadka, Khanal, Khatri/K.C., Koirala, Kunwar, Lohani, Oli, Mainali, Pathak, Panta, Pandey, Hamal, Malla, Poudel/Paudyal, Pokharel, Rana, Rijal, Regmi, Sitoula, Sapkota, Shah, Sen, Shahi, Silwal, Singh, Thakuri, Thapa, Upadhyay, Wagle, Wasti jne.
Sanyasi (Dasnami)
Bharati, Giri, Puri, Yogi jne.
Khas-dalitit
Badi, Bishwakarma/B.K., Damai, Dholi, Gandharbha, Kami, Nagarchi, Pariyar, Ranapaheli, Sarki, Sundas jne.
Etsiä