Khitanit – 400-luvun paimentolaiskansa Mongoliassa ja Koillis-Kiinassa

Tutustu Khitaneihin — 400-luvun paimentolaiskansa Mongoliassa ja Koillis-Kiinassa: kulttuuri, kieli ja vaikutus Koillis-Aasian historiaan.

Khitanit tai khitainit olivat Koillis-Aasian neljännen vuosisadan paimentolaiskansa, joka asui Mongolian, Koillis-Kiinan ja Venäjän Kaukoidän alueella. Khitaanit puhuivat khitanin kieltä, joka on lähellä mongolisten kielten kieliä.

Alkuperä ja elinkeinot

Khitanit olivat alun perin paimentolaisyhteisöjä, joiden elinkeino perustui hevosten, lampaiden ja lehmien hoitoon sekä metsästykseen ja karavaaniliikenteeseen. Ajan myötä osa khitaneista muuttui osittain maanviljelijöiksi ja kauppiaiksi erityisesti Koillis-Kiinan aroilla ja jokilaaksoissa. Heidän yhteiskuntansa oli etnisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen, ja siihen vaikutti sekä pohjoisen steppikulttuuri että Kiinan ja muiden naapurikansojen vaikutteet.

Poliittinen historia

Khitanit nousivat merkittävään valtaan 800–900-luvuilla ja perustivat 900–1100-luvuilla tunnetun Liao-dynastian (tai Khitan Liao) pohjoisille ja Koillis-Kiinan alueille. Liao-dynastian valtakaudella khitaneista tuli alueellinen hallitsijaluokka, joka kehitti osin kaksijakoisen hallintojärjestelmän: pohjoisessa säilytettiin perinteiset khitanin tapaiset rakenteet ja etelässä hallittiin kiinalaistuneempien instituutioiden kautta. Liao-valtion romahtamisen jälkeen osa khitaneista siirtyi länteen ja perusti niin kutsutun Qara Khitai (Länsi-Liao) -valtion Keski-Aasiaan, joka vaikutti alueen politiikkaan ennen mongolivalloittajien aikaa.

Kieli ja kirjoitus

Khitanin kielestä tunnetaan erityisesti kaksi erilaista kirjoitusjärjestelmää: niin kutsuttu khitanin suuri kirjoitus ja khitanin pieni kirjoitus. Ne kehitettiin 900–1000-luvuilla ja niitä käytettiin virallisissa dokumenteissa, hautamonumenteissa ja kivisiä foneettisia tekstejä sisältävissä muistomerkeissä. Kummankin järjestelmän täydellinen decipherointi on ollut arkielämän ja tutkijoiden haasteena, mutta viime vuosikymmeninä on saavutettu merkittävää edistystä. Khitanin kieli luokitellaan yleensä para-mongoliseksi ja sillä on läheisiä suhteita mongolisiin kieliin, vaikka tarkat sukulaisuussuhteet ovat osin kiistanalaisia.

Kulttuuri ja uskonto

Khitanien kulttuuri yhdisti perinteisiä pohjoisen paimentolaistapoja ja kiinalaisia vaikutteita. Heidän arkkitehtuurissaan, hautakäytännöissään ja käsityöperinteissään näkyy sekä steppien perinteiden että Kiinan taidevaikutteiden sekoitus. Uskonnollisesti khitaneilla oli vahvoja shamanistisia piirteitä, mutta buddhalaisuus levisi myös alueelle ja sai jalansijaa hallitsevassa eliitissä ja kaupungeissa.

Arkeologia ja lähteet

Khitanien historiaa tutkitaan sekä kiinalaisten kronikoiden että arkeologisten löytöjen avulla. Liao-kauden hautahautomat, kivimonumentit ja hautamaalaukset Koillis-Kiinassa, Mongoliassa ja Venäjän Kaukoidässä antavat tietoa khitanien elämästä, pukeutumisesta ja uskonnosta. Khitanin kirjoitukset, vaakunat ja ·pienet artefaktit ovat auttaneet selventämään heidän hallinnollista järjestelmäänsä ja kielellisiä piirteitään.

Perintö

Khitanit ovat jättäneet pysyvän jäljen Koillis-Aasian historiaan. Heidän perustamansa Liao-dynastia vaikutti alueen poliittiseen karttaan ja kulttuuriseen kehitykseen useiden vuosisatojen ajan. Sana "Khitan" (tai kiinalaisittain "Khitai") levisi kaukaisiin kieliin ja antoi nimen esimerkiksi keskiajalla Euroopassa käytetylle sanalle "Cathay", joka tarkoitti Kiinaa. Nykyinen kiinnostus khitaneja kohtaan koskee sekä heidän rooliaan pohjoisessa Aasian historian vaiheissa että heidän kielellistä ja kirjallista perintöään.

Nykyajan tutkimus jatkaa khitanien kielten, kirjoitusten ja kulttuurin selvittämistä, ja arkeologiset löydöt laajentavat jatkuvasti ymmärrystämme tästä monimuotoisesta paimentolaiskansasta ja sen roolista alueellisessa historiassa.

Hae kirjaimella