Kim Seong‑Su – Etelä‑Korean varapresidentti, kasvatustieteilijä ja lehtimies

Kim Seong‑Su — Etelä‑Korean varapresidentti, kasvatustieteilijä, lehtimies ja koulutuksen vaikuttaja; elämä, ura ja perintö Kyung‑Sungin, Dong‑A Ilbon ja Korea Universityn perustajana.

Kim Seong‑Su (koreaksi: 김성수; Hanja 金性洙, 11. lokakuuta 1881 – 18. helmikuuta 1955) oli merkittävä eteläkorealainen poliitikko, kasvatustieteilijä, lehtimies ja teollisuuden edelläkävijä. Hän oli Korean tasavallan toinen varapresidentti ja tunnetaan myös kirjailijanimellä Inchon (인촌; 仁村). Kim perusti muun muassa Kyung‑Sung‑tekstiiliyhtiön (경성방직회사; 京城紡織會社), osallistui sanomalehti Dong‑A Ilbo (동아일보; 東亞日報) perustamiseen ja oli yksi Korea University (고려대학교; 高麗大學校) kehittäjistä.

Varhaiselämä ja koulutus

Kim Seong‑Su syntyi vuonna 1881. Hän sai alkukoulutuksensa Koreassa ja suuntautui myöhemmin koulutus‑ ja kansalaisvaikuttamisen tehtäviin. Nuoruudessaan hän kiinnostui modernista koulutuksesta, lehdistöstä ja teollisesta kehityksestä, mikä muokkasi hänen myöhempää uraansa sekä yhteiskunnallisena toimijana että yrittäjänä.

Ura lehdistössä ja teollisuudessa

Kim oli keskeisessä roolissa modernin korealaisen journalismin kehittämisessä. Hän oli mukana perustamassa ja tukemassa sanomalehti Dong‑A Ilbo, joka nousi yhdeksi Korean vaikutusvaltaisimmista julkaisuista ja vaikutti voimakkaasti kansallisesta heräämisestä ja julkisesta keskustelusta. Lisäksi hän perusti teollisuusyrityksen Kyung‑Sung tekstiiliyhtiön (경성방직회사; 京城紡織會社), joka edisti kotimaista tekstiilituotantoa ja työllisyyttä vaikeina kolmenkymmenluvun ja sodanjälkeisinä vuosina.

Koulutusvaikuttaja ja yliopistotoiminta

Kim Seong‑Su oli merkittävä vaikuttaja korealaisessa korkeakoulutuksessa. Hän oli yksi Korea Universityn kehittäjistä ja toimi aktiivisesti koulun organisaatiossa ja rahoituksessa. Hänen panoksensa auttoi muodostamaan modernin yliopistojärjestelmän perustaa, joka painotti sekä akateemista laatua että kansallista identiteettiä. Kim korosti koulutuksen merkitystä kansakunnan itsenäisyydelle ja taloudelliselle kehitykselle.

Poliittinen toiminta ja virat

Kim osallistui myös kansallispoliittiseen toimintaan itsenäisyyden ja sodanjälkeisen jälleenrakennuksen aikana. Häntä muistetaan sekä poliittisena johtajana että valtionhallinnon toimijana; hän toimi muun muassa Korean tasavallan varapresidenttinä. Kimin rooli kattoi ajan, jolloin maa kohtasi suuria haasteita koulutuksen, median vapauden ja talouden rakentamisen saralla.

Kuolema ja tunnustukset

Kim Seong‑Su kuoli 18. helmikuuta 1955. Kuoleman jälkeen hänelle myönnettiin maan korkea kunniamerkki, kansallisen säätiön ansiomerkki (건국훈장; 建國勳章), tunnustuksena hänen panoksestaan Korean koulutukselle, lehdistölle ja kansalliselle kehitykselle.

Perintö

• Kimin työ lehdistön ja korkeakoulutuksen rakentamisessa vaikutti merkittävästi modernin Etelä‑Korean kehitykseen.
• Hänen perustamansa yritykset ja julkaisutoiminta auttoivat luomaan kotimaisia instituutioita, jotka toimivat vielä sukupolvien jälkeen.
• Kim Seong‑Su tunnetaan edelleen yhtenä keskeisistä hahmoista Korean 1900‑luvun poliittisessa, kulttuurisessa ja koulutuksellisessa uudistumisessa.

Life

Varhainen elämä

Kim Seong-Su syntyi 11. lokakuuta 1891 Gochangissa(고창; 高昌), Jeollabuk-do(전라북도; 全羅北道), Etelä-Korea. Hän valmistui Wasedan yliopistosta Japanissa vuonna 1914 pääaineenaan valtio-oppi ja taloustiede. Kotiin palattuaan hän otti talousvaikeuksissa olleen Jung-Angin lukion haltuunsa ja aloitti sen johtajana vuonna 1917. Lisäksi hän perusti vuonna 1919 Kyung-Sung textile Co. -yrityksen, jonka tarkoituksena oli toteuttaa Korean taloudellinen riippumattomuus Japanista ja edistää sen kansallista pääomaa. Hän perusti Dong-A Ilbo -lehden vuonna 1920 ja otti vastuulleen Boseong Collegen (보성전문학교; 普成專門學校), nykyisen Korean yliopiston edeltäjän.

Pro-Japani

Vuonna 1938 hän oli yksi Japania kannattavista ryhmistä, Federation for National Mobilization of Korean (국민정신총동원조선연맹; 國民精神總動員朝鮮聯盟) -järjestön tukija. Hän osallistui myös useisiin japanilaismyönteisiin toimiin ja kirjoitti artikkeleita, joissa ihailtiin opiskelijasotilaita ja Japanin kutsuntajärjestelmää. Näiden toimien vuoksi hänet sisällytettiin 3 090 Japanin-myönteisen yhteistyökumppanin luetteloon, jonka Institute for Research in Collaborationist Activities(민족문제연구소; 民族問題硏究所) julkaisi vuonna 2008.

Korean vapautumisen jälkeen

Japanin miehityksestä itsenäistymisen jälkeen 15. elokuuta 1945 hänestä tuli vuonna 1946 Korean demokraattisen puolueen (한국민주당; 韓國民主黨) kuvernööri ja Dong-A Ilbon yhdeksäs puheenjohtaja. Hän vastusti Yhdysvaltain edunvalvontaa Etelä-Koreassa ja aloitti vuonna 1949 demokraattisen kansallispuolueen(민주국민당; 民主國民黨) korkeimman neuvoston jäsenenä. Hänet nimitettiin Etelä-Korean toiseksi varapresidentiksi vuonna 1951, mutta hän erosi seuraavana vuonna, koska hän vastusti presidentti Rhee Syng-manin (이승만; 李承晩) diktatorisia valtuuksia. Samana vuonna hänestä tuli Demokraattisen kansallisen puolueen neuvonantaja, ja sen jälkeen hän jatkoi osallistumistaan hallituksen ulkopuoliseen puolueeseen. Hänelle myönnettiin postuumisti Korean tasavallan kansallisen säätiön ansiomitali vuonna 1962.

 
Kim Seong-su  

Hae kirjaimella