Korea lähetti ihmisiä kilpailemaan vuoden 2018 talviparalympialaisiin Etelä-Korean Pyeongchangissa. Vaikka Pohjois-Korea ja Etelä-Korea kilpailevat vuoden 2018 talvikisoissa erillisinä valtioina, molemmat maat astuvat stadionille avajaisseremonioiden aikana yhden lipun alla. Nämä kaksi maata ovat edelleen virallisesti sodassa, sillä Korean sota ei koskaan virallisesti päättynyt. Ne ovat tulleet olympialaisiin saman lipun alla aiemminkin, muun muassa vuosien 2000 ja 2004 kesäolympialaisissa sekä vuoden 2006 talvikisoissa. Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen hallitusten elo- ja syyskuussa 2017 esittämät vastavuoroiset sotilaalliset uhkaukset tekivät tästä mahdollisuudesta vuoden 2018 kisoissa monimutkaisemman.
Tarkennus ja tausta: Etelä-Korea isännöi sekä talviolympialaiset (9.–25.2.2018) että talviparalympialaiset (9.–18.3.2018) Pyeongchangissa. Urheiludiplomatia oli näkyvä osa vuoden 2018 talvikisoja: esimerkiksi talviolympialaisten avajaisseremoniassa Pohjois-Korean ja Etelä-Korean edustajat marssivat yhteisen, niin sanotun yhdistymislipun alla. Tämä yhtenäinen marssi oli symbolinen ele, jolla pyrittiin lieventämään jännitteitä ja osoittamaan yhteistyöhalukkuutta.
Konkreettisella tasolla Pohjois- ja Etelä-Korea kuitenkin kilpailivat useimmissa lajeissa erillisinä maaedustuksina. On myös tärkeää huomata, että Pohjois-Korea ei osallistunut vuoden 2018 talviparalympialaisiin; sen osallistuminen rajoittui pääasiassa talviolympialaisiin ja diplomaattisiin tapaamisiin siihen yhteydessä. Yhteen marssi tai yhteisjoukkueet (kuten naisten jääkiekossa olympialaisissa) ovat ennen kaikkea poliittinen ja symbolinen viesti, eivät täydellinen yhdentyminen urheilukilpailujen tasolla.
Historiallisesti Pohjois- ja Etelä-Korea ovat marssineet yhdessä useissa kansainvälisissä kisoissa — mainittuja esimerkkejä ovat vuodet 2000 ja 2004 (kesäolympialaiset) sekä 2006 (talvikisat) — mutta maiden väliset suhteet ovat vaihdelleet voimakkaasti riippuen laajemmasta turvallisuus- ja politiikkatilanteesta. Erityisesti vuoden 2017 ydinkokeet, ohjuslaukaukset ja kireä retoriikka Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välillä lisäsivät epävarmuutta ja tekivät urheiluyhteistyön järjestämisestä poliittisesti herkempiä.
Pyeongchangin tapaus havainnollistaa, kuinka kansainvälinen urheilu voi toimia sekä jännitteen lieventäjänä että näyttämönä politiikalle: yhteinen lippu oli näkyvä symboli, mutta laajempi poliittinen ja turvallisuuspoliittinen erimielisyys säilyi. Urheiludiplomatia voi avata keskustelureittejä ja luoda hyviä kohtaamisia, mutta se ei yksin ratkaise pitkäaikaisia geopoliittisia ongelmia.
