Koreat Pyeongchang 2018: yhteinen lippu ja osallistuminen paralympialaisissa
Pohjois- ja Etelä-Korea Pyeongchang 2018: yhteinen lippu, paralympialaiset, poliittinen jännite ja vaikuttavat hetket — taustat ja kisojen merkitys.
Korea lähetti ihmisiä kilpailemaan vuoden 2018 talviparalympialaisiin Etelä-Korean Pyeongchangissa. Vaikka Pohjois-Korea ja Etelä-Korea kilpailevat vuoden 2018 talvikisoissa erillisinä valtioina, molemmat maat astuvat stadionille avajaisseremonioiden aikana yhden lipun alla. Nämä kaksi maata ovat edelleen virallisesti sodassa, sillä Korean sota ei koskaan virallisesti päättynyt. Ne ovat tulleet olympialaisiin saman lipun alla aiemminkin, muun muassa vuosien 2000 ja 2004 kesäolympialaisissa sekä vuoden 2006 talvikisoissa. Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen hallitusten elo- ja syyskuussa 2017 esittämät vastavuoroiset sotilaalliset uhkaukset tekivät tästä mahdollisuudesta vuoden 2018 kisoissa monimutkaisemman.
Tarkennus ja tausta: Etelä-Korea isännöi sekä talviolympialaiset (9.–25.2.2018) että talviparalympialaiset (9.–18.3.2018) Pyeongchangissa. Urheiludiplomatia oli näkyvä osa vuoden 2018 talvikisoja: esimerkiksi talviolympialaisten avajaisseremoniassa Pohjois-Korean ja Etelä-Korean edustajat marssivat yhteisen, niin sanotun yhdistymislipun alla. Tämä yhtenäinen marssi oli symbolinen ele, jolla pyrittiin lieventämään jännitteitä ja osoittamaan yhteistyöhalukkuutta.
Konkreettisella tasolla Pohjois- ja Etelä-Korea kuitenkin kilpailivat useimmissa lajeissa erillisinä maaedustuksina. On myös tärkeää huomata, että Pohjois-Korea ei osallistunut vuoden 2018 talviparalympialaisiin; sen osallistuminen rajoittui pääasiassa talviolympialaisiin ja diplomaattisiin tapaamisiin siihen yhteydessä. Yhteen marssi tai yhteisjoukkueet (kuten naisten jääkiekossa olympialaisissa) ovat ennen kaikkea poliittinen ja symbolinen viesti, eivät täydellinen yhdentyminen urheilukilpailujen tasolla.
Historiallisesti Pohjois- ja Etelä-Korea ovat marssineet yhdessä useissa kansainvälisissä kisoissa — mainittuja esimerkkejä ovat vuodet 2000 ja 2004 (kesäolympialaiset) sekä 2006 (talvikisat) — mutta maiden väliset suhteet ovat vaihdelleet voimakkaasti riippuen laajemmasta turvallisuus- ja politiikkatilanteesta. Erityisesti vuoden 2017 ydinkokeet, ohjuslaukaukset ja kireä retoriikka Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välillä lisäsivät epävarmuutta ja tekivät urheiluyhteistyön järjestämisestä poliittisesti herkempiä.
Pyeongchangin tapaus havainnollistaa, kuinka kansainvälinen urheilu voi toimia sekä jännitteen lieventäjänä että näyttämönä politiikalle: yhteinen lippu oli näkyvä symboli, mutta laajempi poliittinen ja turvallisuuspoliittinen erimielisyys säilyi. Urheiludiplomatia voi avata keskustelureittejä ja luoda hyviä kohtaamisia, mutta se ei yksin ratkaise pitkäaikaisia geopoliittisia ongelmia.
Korean yhdentymisen lippu
Kilpailevat yhdessä
Kansainvälinen paralympiakomitea (IPC) ilmoitti, että Pohjois-Korea osallistuu ensimmäistä kertaa talvikisoihin. Pohjoiskorealaiset kilpailevat Korean yhdistymisen lipun alla, kuten heidän delegaationsa teki vuoden 2018 talviolympialaisissa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Pohjois-Korea lähtee talviparalympialaisiin. Maa oli käynyt vuoden 2012 kesäparalympialaisissa ja vuoden 2016 kesäparalympialaisissa. Kim Jong-un sanoi 1. tammikuuta 2018 haluavansa, että pohjoiskorealaiset kilpailevat vuoden 2018 talviolympialaisissa ja -paralympialaisissa. Pohjois-Korealaiset pitivät tapaamisen IPC:n kanssa Sveitsin Lusannessa 20. tammikuuta 2018. Kokouksessa Pohjois-Korea ja Etelä-Korea kysyivät IPC:ltä, voisivatko ne kilpailla yhtenä joukkueena. Maat tapasivat 27. helmikuuta pienessä kylässä Etelä-Korean rajalla. He keskustelivat siitä, miten maat kilpailisivat yhdessä talvikisoissa. Etelä-Korean hallitus pitää pohjoisen osallistumista kisoihin tärkeänä. Heidän mielestään se voi vähentää maiden välisiä jännitteitä.
Historia
Pohjois-Korea on edelleen virallisesti sodassa Etelä-Korean kanssa, sillä Korean sota päättyi vuonna 1953 aselepoon eikä rauhansopimukseen. Molemmat Koreat vaativat kumpikin toisensa aluetta, eivätkä ne tunnusta toisiaan laillisiksi suvereeneiksi valtioiksi. Pohjois-Korea oli kuitenkin pyytänyt oikeutta saada järjestää kesäolympialaiset yhdessä vuonna 1988, kun Soul teki kisoja koskevan hakemuksen. Kansainvälisen olympiakomitean kieltäytymisen vuoksi Pohjois-Korea boikotoi kisoja. Sen jälkeen Pohjois-Korea järjesti iskun, jossa Korean Airin lento 858 tuhoutui ja sataviisitoista ihmistä kuoli. Näistä ongelmista huolimatta vuosien 2000 ja 2004 kesäolympialaisissa sekä vuoden 2006 talvikisoissa Koreat marssivat yhdessä Korean yhdistymisen lipun alla avajaisseremoniassa sovinnon merkiksi.
Kysymystä Pohjois-Korean osallistumisesta vuoden 2018 kisoihin mutkistavat Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-unin johtaman Pohjois-Korean ja presidentti Donald Trumpin johtaman Yhdysvaltojen elo- ja syyskuussa 2017 esittämät vastavuoroiset sotilaalliset uhkaukset. Tähän sisältyi Pohjois-Korean ydinkoe 3. syyskuuta ja pohjoiskorealaisten ohjusten ampuminen Japanin alueen yli. Panmunjeomissa käytyjen keskustelujen jälkeen 17. tammikuuta vahvistettiin, että Pohjois-Korea osallistuu Pyeongchangin olympialaisiin ja paralympialaisiin.
Aiheeseen liittyvät sivut
Etsiä