Väärä premissi: mitä se tarkoittaa — esimerkit ja loogiset seuraukset
Väärä premissi: opas esimerkein ja loogisin seurauksin — opi tunnistamaan virheelliset lähtökohdat, niiden vaikutus päätelmiin ja miten kumota argumentteja tehokkaasti.
Vääristä lähtökohdista lähtevä argumentti on päättelytapa, joka voi johtaa vääriin tai epävarmoihin tuloksiin. Väärä premissi on epätosi tai harhaanjohtava väite, joka toimii osana loogisen syllogismin perustaa. Jos jokin premisseistä ei pidä paikkaansa, siitä seuratut päätelmät voivat olla vääriä tai ainakin epäluotettavia.
Mitä tarkoittaa pätevyys ja miksi se ei riitä
On tärkeää erottaa toinen toisistaan kaksi käsitettä: argumentin pätevyys (validiteetti) ja argumentin pätevyyden lisäksi vaadittava premissien totuus (soundness). Argumentti on pätevä, jos johtopäätös seuraa loogisesti premisseistä — toisin sanoen, jos premissit olisivat tosia, johtopäätöksen pitäisi olla myös tosi. Tämä ei kuitenkaan takaa, että premissit ovat todellisuudessa tosia. Jos premissit ovat vääriä, on argumentti soundnessin kannalta puutteellinen vaikka se olisi muodollisesti pätevä.
Esimerkki: märät kadut
Mieti tätä syllogismia:
- Jos kadut ovat märkiä, on satanut hiljattain. (lähtökohta)
- Kadut ovat märkiä. (lähtökohta)
- Siksi viime aikoina on satanut. (johtopäätös)
Tämä päättely on loogisesti pätevä — johtopäätös seuraa premisseistä. Premissit eivät kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa. Esimerkiksi:
- Kadut voivat olla märkiä, koska joku on kastellut niitä, kadunpuhdistaja on käyttänyt vettä, putki on rikkoutunut tai lähialueelta on tullut tulvavettä.
- Ensimmäinen premissi voi olla yleistys tai säännönmuotoinen virhe: se olettaa yhden selityksen olevan ainoa mahdollinen.
Yksinkertainen looginen analyysi ei siis paljasta premissin totuudenmukaisuutta, koska analyysi usein olettaa premissien olevan tosia. Tästä syystä vääriin premisseihin perustuva argumentti voi olla vaikeampi kumota kuin argumentti, jossa on selvä looginen virhe: premissien totuus pitää kyseenalaistaa tai näyttää vääräksi hyväksyttävällä tavalla.
Miksi väärä premissi voi hämätä
- Johtopäätös voi olla sattumalta tosi — vaikka premissit olisivat vääriä, johtopäätös voi silti vastata todellisuutta, mikä tekee kumoamisesta hankalampaa.
- Premissit voivat olla epämääräisiä tai huonosti määriteltyjä, jolloin johtopäätös näyttää epävarmalta tai absurdilta, vaikka muoto onkin loogisesti pätevä.
- Vääriin olettamuksiin perustuvat argumentit voivat vaikuttaa vakuuttavilta, koska kuulostavat muodollisesti johdonmukaisilta tai perustuvat yleisiin uskomuksiin.
Esimerkki huonosti määritellystä premissistä — cowboy ja lesbo
"Vanha cowboy menee baariin ja tilaa drinkin. Kun hän istuu ja siemailee viskiä, nuori nainen istuu hänen viereensä. ... Hän sanoo: 'Olen lesbo. Vietän koko päiväni ajattelemalla naisia. ...'. Vähän myöhemmin eräs pariskunta istuu vanhan cowboyn viereen ja kysyy häneltä: 'Oletko sinä oikea cowboy?' Hän vastaa: 'Olen aina luullut olevani, mutta sain juuri selville, että olen lesbo'."
Tässä cowboy tekee virheen olettamalla, että sana 'lesbo' tarkoittaa vain henkilöä, joka ajattelee paljon naisia. Hän ei ota huomioon, että 'lesbo' tarkoittaa homoseksuaalia naista. Koska cowboy ei ole nainen eikä homoseksuaali, hänen johtopäätöksensä on väärä. Tässä on kyse premissien virheellisestä määrittelystä ja käsitteiden sekoittamisesta.
Tyypillisiä muotoja ja liittyviä loogisia virheitä
- Yksinkertainen virheellinen oletus: Premissi esittää faktan, joka ei pidä paikkaansa.
- Epätarkka määrittely: Käsitteet on määritelty huonosti tai monitulkintaisesti, mikä johtaa virheellisiin johtopäätöksiin.
- Väärä yleistys: Premissi yleistää yhden tapauksen koko luokkaan ilman riittävää näyttöä.
- Syyn ja seurauksen sekoittaminen: Oletetaan, että A:n ja B:n yhtäaikaisuus tarkoittaa, että A aiheutti B:n.
Kuinka arvioida ja kumota argumentti, jossa on mahdollinen väärä premissi
- Pyydä täsmennystä: mikä premissi on tarkasti ottaen? Määrittelyjen selkeyttäminen paljastaa usein ongelmat.
- Tarkista premissien totuusarvo: etsi todisteita, tietoa tai tilastoa, jotka vahvistavat tai kumoavat premissin.
- Tarjoa vaihtoehtoisia selityksiä: näytä, että premissin esittämä selitys ei ole ainoa mahdollinen.
- Etsi vastaoletus tai kontradiktoiva esimerkki: yksi selkeä vastatapaus riittää osoittamaan premissin epätoden yleistyksen.
- Erottele muoto ja sisältö: osoita, että vaikka päättely olisi muodollisesti pätevä, se ei ole sound, jos premissit eivät pidä paikkaansa.
- Käytä kysymyksiä: kohtelias mutta kriittinen kysely voi paljastaa oletuksia, joita argumentin esittäjä pitää itsestäänselvyyksinä.
Yhteenveto
Väärä premissi ei välttämättä tee päättelystä muodollisesti epäpätevää, mutta se tekee johtopäätöksestä epäluotettavan. Erotus pätevyyden (validiteetin) ja premissien totuuden välillä auttaa ymmärtämään, miksi argumentteja kannattaa arvioida sekä loogisen rakenteen että tosiasiapohjan kannalta. Käytännössä tehokkain tapa käsitellä vääriä premissejä on täsmentää käsitteet, esittää todisteita ja tuoda esiin vaihtoehtoiset selitykset tai konkreettiset vastaesimerkit.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Predikaattilogiikka
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on argumentti vääristä lähtökohdista?
V: Vääristä lähtökohdista lähtevä argumentti on päättelylinja, joka voi johtaa vääriin tuloksiin. Se perustuu epätodellisiin väitteisiin, jotka muodostavat osan loogisen syllogismin perustasta, joten myös tehty johtopäätös voi olla väärä.
Kysymys: Riippuuko argumentin pätevyys siitä, ovatko sen premissiot tosia?
V: Ei, se ei riipu. Argumentin pätevyys riippuu siitä, seuraako johtopäätös niistä, toisin sanoen siitä, pitääkö johtopäätöksenkin olla tosi, jos oletetaan, että premissiot ovat totta.
K: Miten voit tunnistaa virheellisen argumentin, joka perustuu vääriin premisseihin?
V: Yksinkertainen looginen analyysi ei paljasta virheitä tämäntyyppisessä argumentissa, koska siinä oletetaan, että kaikki sen premissiot ovat totta. Jotta tämäntyyppisen argumentin virheet voidaan tunnistaa, on selvitettävä, ovatko sen premissi(t) todella totta vai ei.
Kysymys: Voiko vääristä premisseistä tehty johtopäätös silti olla tosi?
V: Kyllä, voi olla mahdollista, että vääristä premisseistä tehty johtopäätös on silti tosi. Jos esimerkiksi joku esittää väitteen, kuten "Jos sataa, kadut ovat märkiä", ja sitten havaitsee, että hiljattain on todellakin satanut, ja päättelee, että kadut ovat varmasti olleet märkiä - vaikka alkuperäinen lähtökohta olisikin väärä - hänen johtopäätöksensä voi silti osoittautua oikeaksi muiden tekijöiden vuoksi (esim. jos joku on suihkuttanut kadun).
K: Mitä tapahtuu, kun premissi on huonosti määritelty?
V: Kun lähtökohta on huonosti määritelty, johtopäätökset ovat kyseenalaisia, koska ne eivät välttämättä vastaa todellisuutta tai sitä, mitä lähtökohdan keksijä on tarkoittanut. Esimerkiksi Platon ja Platypus Walk Into A Bar -vitsi, jossa vanha cowboy olettaa olevansa lesbo vain siksi, että hän viettää koko päivänsä ajattelemalla naisia ottamatta huomioon muita tärkeitä näkökohtia, kuten homoseksuaalisuutta tai naiseutta - molemmat kriteerit, joita hän ei täytä, joten hän ei voi olla lesbo useimpien määritelmien/ymmärryksen mukaan.
Kysymys: Onko vääriä lähtökohtia sisältävien väitteiden kumoamisessa jotain erityistä verrattuna väitteisiin, joissa on tavanomaisia loogisia virheitä?
V: Kyllä; vääriin lähtökohtiin perustuvia väitteitä voi usein olla vaikeampi kumota kuin väitteitä, joissa on tavanomaisia loogisia virheitä, koska kaikkien osapuolten totuudenmukaisuus on varmistettava, ennen kuin kumoaminen voi tapahtua tehokkaasti.
Etsiä