Argumentti tietämättömyydestä (lat. argumentum ad ignorantiam) eli vetoaminen tietämättömyyteen ("tietämättömyys" tarkoittaa "päinvastaisten todisteiden puutetta") on epävirallisen logiikan virhe. Muodossaan se kuuluu yleensä kahteen muotoon: väite on tosi, koska sitä ei ole todistettu vääräksi, tai väite on väärä, koska sitä ei ole todistettu to-deksi. Tätä virhettä kutsutaan myös negatiiviseksi todistusvirheeksi.

Argumentti tietämättömyydestä perustuu usein väärään oletukseen, että on vain kaksi mahdollista tilannetta (tosi tai epätosi). Todellisuudessa voi olla useita tiloja, esimerkiksi:

  1. tosi
  2. epätosi
  3. tuntematon (riittämättömät tai puuttuvat todisteet)
  4. epäselvä tai määrittelemätön (väite on huonosti muotoiltu tai käsitteet epäselvät)

Usein tietämättömyyteen vetoamalla yritetään siirtää vastapuolelle vaatimusta esittää vasta-argumentit. Logiikan ja argumentoinnin periaatteiden mukaan todistustaakan kantaa yleensä väitteen esittäjä: se, joka väitteen esittää, on vastuussa sen perustelemisesta.

Miksi se on harhauttava

Argumentti tietämättömyydestä on loogisesti heikko, koska se tekee liian vahvan johtopäätöksen puuttuvien todisteiden perusteella. Puuttuvat todisteet eivät ole positiivista näyttöä väitteen puolesta. Tämä ei tarkoita, että väite välttämättä olisi väärä — tarkoittaa vain, että puuttuvien todisteiden perusteella ei voi tehdä varmaa johtopäätöstä.

Esimerkkejä

  • "Ei ole olemassa näyttöä muista planeetoista tietyllä alueella, joten elämä muualla ei ole mahdollista." — puuttuvia havaintoja käytetään todistuksena negatiivisesta väitteestä.
  • "Et voi osoittaa, etteivät salamapelit ole totta, joten ne varmasti ovat totta." — väite siirtää todistustaakan kuulevalle osapuolelle.
  • "Koska mikään tutkimus ei ole osoittanut, että tämä lisäravinne on haitallinen, se on turvallinen." — turvallisuudesta ei voi päätellä pelkästään haitan puuttumisen perusteella ilman riittäviä turvallisuustutkimuksia.

Poikkeukset ja oikea käyttö

Joskus puuttuvien todisteiden perusteella voidaan tehdä järkeviä käytännön päätöksiä tai todennäköisyysarvioita: esimerkiksi, jos on tehty systemaattinen ja riittävän kattava haku tietystä ilmiöstä eikä mitään löydy, voidaan pitää sen esiintymistä epätodennäköisenä. Tällaiset päätelmät ovat kuitenkin induktiivisia ja perustuvat oletuksiin hakujen kattavuudesta ja menetelmien luotettavuudesta — ne eivät ole loogista varmuutta.

Toinen huomio: oikeudellisessa käytännössä todistustaakan asettelu voi olla eri (esim. syyttömyysolettama), mutta tämä on normatiivinen ja menettelyllinen sääntö, ei looginen todistus siitä, että jokin väite on tosi tai epätosi.

Miten vastata argumenttiin tietämättömyydestä

  • Pyydä positiivisia todisteita väitteen puolesta sen sijaan, että hyväksyisit puuttuvien todisteiden argumentin.
  • Tarkista, onko haku tai tutkimus ollut riittävän kattava: poissaolo näyttönä on valideja vain, jos haku/koe olisi varmasti paljastanut ilmiön, jos se olisi olemassa.
  • Korosta, että puuttuvat todisteet eivät ole itsessään näyttöä — erottele tuntemattomuus ja varmuus.
  • Ehdota falsifioitavaa muotoilua väitteelle: jos väite ei salli mitään mahdollista havaintoa, joka sen kumoaisi, se on tieteellisesti heikko tai merkityksetön.

Käyttö politiikassa, mediassa ja arkikeskusteluissa

Looginen harhaluulo on yksinkertaisesti huono argumentti. Huonon logiikan käyttäminen ei välttämättä tarkoita, että väite on väärä (tai tosi); se on pohjimmiltaan hätiköity johtopäätös, johon on päädytty virheellisesti. Se voi silti olla vakuuttava joidenkin yleisöjen mielestä. Siksi sitä käytetään politiikassa ja mainonnassa, missä päämääränä ei aina ole totuuden etsiminen vaan mielipiteen muokkaus tai pelkojen herättäminen.

Yhteenveto

Argumentti tietämättömyydestä on harhaargumentti: se perustaa vahvan väitteen puuttuvan tiedon varaan. Loogisesti pätevässä keskustelussa vaatimuksen esittäjä kantaa vastuuta esittää positiiviset todisteet. Puuttuvien todisteiden esittämiselle voidaan ajoittain antaa merkitystä käytännön päätöksissä tai todennäköisyyksien punninnassa, mutta se ei ole sama kuin looginen tai tieteellinen todistus.