Argumentum ad ignorantiam

Argumentti tietämättömyydestä (lat. argumentum ad ignorantiam) eli vetoaminen tietämättömyyteen ("tietämättömyys" tarkoittaa "päinvastaisten todisteiden puutetta") on epävirallisen logiikan virhe. Sen mukaan jokin asia on totta, koska sitä ei ole vielä todistettu vääräksi. Tai, että jokin asia on väärä, jos sitä ei ole vielä todistettu todeksi. Tätä kutsutaan myös negatiiviseksi todistusvirheeksi. Siihen kuuluu myös (väärä) oletus, että on vain kaksi vaihtoehtoa (tosi tai epätosi). Vaihtoehtoja voi olla jopa neljä:

true
väärä
tuntematon
tuntematon.

Tietämättömyyteen vetoamalla annetaan usein ymmärtää, että vastapuolen on tehtävä todisteet. Logiikan säännöt asettavat todistustaakan väitteen esittäjälle.

Looginen harhaluulo on yksinkertaisesti huono argumentti. Huonon logiikan käyttäminen ei välttämättä tarkoita, että väite on väärä (tai tosi). Se on pohjimmiltaan hätiköity johtopäätös, johon on päädytty virheellisesti. Se voi silti olla vakuuttava joidenkin yleisöjen mielestä. Siksi sitä käytetään politiikassa ja mainonnassa.

Esimerkkejä

"Tämä lääke on turvallinen, koska kukaan ei ole havainnut sillä olevan myrkyllisiä vaikutuksia." Tämä tarkoittaa vain sitä, että täydelliset testit on tehty. Se ei sano, että se on testattu täydellisesti.
"Ehdokas Smith ei ole koskaan puhunut aborttia koskevista näkemyksistään. Voimme varmasti päätellä, että hänen on oltava aborttimyönteinen". Argumentti tietämättömyydestä -harhaluuloa voidaan käyttää aiheen hylkäämiseen tai väittämään, että se tarkoittaa päinvastaista.
"Totta kai taudit johtuvat noituudesta. Miten muuten se voisi tapahtua?" (Argumentti tietämättömyydestä on usein muotoa "miten muuten X voisi tapahtua", mikä tarkoittaa, että koska muuta selitystä ei vielä tiedetä, tarjottu selitys on oikea.)

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on tietämättömyyteen perustuva argumentti?

V: Argumentti tietämättömyydestä, joka tunnetaan myös nimellä tietämättömyyteen vetoaminen, on epävirallinen logiikan virhe. Siinä väitetään, että jokin asia on totta tai epätotta, koska sitä ei ole vielä todistettu toisin.

K: Kuinka monta vaihtoehtoa on olemassa, kun pohditaan väitteen totuutta?

V: Väitteen totuutta pohdittaessa voi olla enintään neljä vaihtoehtoa: tosi, epätosi, tuntematon ja tuntematon.

K: Kenellä on todistustaakka väitteen esittämisessä?

V: Logiikan säännöt asettavat todistustaakan väitteen esittäjälle.

K: Onko huonon logiikan käyttäminen aina osoitus väärästä väitteestä?

V: Ei, huonon logiikan käyttäminen ei välttämättä tarkoita, että väite on väärä (tai tosi). Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että se on päätetty väärin.

K: Miksi politiikassa ja mainonnassa käytetään tietämättömyyteen perustuvia argumentteja?

V: Politiikassa ja mainonnassa käytetään tietämättömyyteen perustuvia argumentteja, koska ne voivat olla vakuuttavia joidenkin yleisöjen mielestä, vaikka ne ovat loogisesti virheellisiä.

K: Mikä muu nimi tietämättömyyteen vetoamiselle annetaan?

V: Tietämättömyyteen vetoamista kutsutaan myös negatiiviseksi todistusharhaksi.