Laon kieli – Laosin virallinen tai-kieli, kirjoitus ja murteet

Tutustu Laon kieleen: Laosin virallinen tai-kieli, abugida-kirjoitus, murteet, Vientianen vakiomuoto ja sen läheinen ymmärrettävyys thain murteiden kanssa.

Lao tai laosin kieli on Laosin virallinen kieli. Sitä puhutaan myös Thaimaan koillisosassa (Isan-alueella), jossa paikallista puhuttelua kutsutaan usein Isaniksi tai thai-laoksi. Lao, kuten muutkin Laosin kielet, kirjoitetaan abugida-kirjoitusjärjestelmällä, joka kuuluu eteläiseen intialaiseen kirjaimiston perheeseen ja on kehittynyt kambodžalaisen (khmer) ja vanhempien eteläsuuntaisten kirjoitusperinteiden kautta. Kielessä on alueellista variaatiota, mutta Vientianen murretta pidetään käytännössä laosin vakiokirjoitus- ja standardimuotona, jota käytetään hallinnossa, kouluissa ja mediassa.

Lao ja thai ovat molemmat tai-kieliä, ja ne ovat rakenteellisesti ja sanastollisesti hyvin samankaltaisia keskenään. Itse asiassa pohjoisen thain ja laon murteiden puhujat väittävät, että he ymmärtävät toisiaan suurelta osin, joten murteet ovat keskenään ymmärrettäviä. Ymmärrettävyys vaihtelee kuitenkin alueittain: puhujat läheisiltä rajaseuduilta ja historiallisesti läheisistä kulttuuripiireistä ymmärtävät toisiaan paremmin kuin kauempana olevat murteet. Kirjoitusjärjestelmät ja virallinen ortografia erottavat laon ja thain toisistaan, vaikka puhuttu kieli on pitkälti samankaltaista.

Kirjoitusjärjestelmä

Laon kirjoitus perustuu laon aakkostoon (lao-alphabet), joka on konsonanttipainotteinen abugida: vokaalit merkitään konsonanttien ympärille sijoittuvilla merkeillä ja konsonanttien omat perusäänteet esitetään erillisillä kirjaimilla. Kirjoitus sisältää myös toonimerkkejä, jotka yhdessä konsonanttien luokan kanssa määräävät sävelkorkeuden (tonen). Lao-kirjoitus muistuttaa muotoilultaan thai-kirjoitusta, mutta laossa on vähemmän konsonanttikirjaimia ja ortografia on yleensä yksinkertaisempi.

Murteet ja alueellinen levinneisyys

• Vientiane: yleisesti pidetty standardimurreena ja hallinnollisena mallina.
• Luang Prabang ja pohjoiset murteet: ääntäminen ja sanasto voivat poiketa Vientianesta.
• Etelä-Laos (esim. Champasak): säilyttää omia paikallisia piirteitä.
• Thaimaan koillisosassa (Isan): laon sukulaismurteet ovat laajalti puhuttuja ja kulttuurisesti läheisiä laolle.

Kieliopillisia piirteitä

Lao on sävelkorkeuteen perustuva tonaalinen kieli ja rakenteeltaan analyyttinen: lauseessa sanajärjestys on yleensä subjekti–predikaatti–objekti (SVO). Kieli käyttää paljon partikkeleja ilmaisemaan modusta, kohteliaisuutta ja aspektia; verbimuodot eivät taivu kuten monissa indoeurooppalaisissa kielissä. Numerolaskuissa tarvitaan luonteeltaan luokittelijoita (classifiers) monien substantiivien kanssa.

Sanasto ja vaikutteet

Laon sanastoon on vaikuttanut historiallisesti pali-sanskritin uskonnollinen perintö sekä lähialueiden kielet kuten khmer. Ranskankielisiä lainasanoja on tullut kolonialismin ajalta, ja nykyisin lainoja tulee myös englannista ja muista kansainvälisistä kielistä. Vaikka laon ja thain perussanasto on paljon samaa, käytössä on myös alueellisia ja kansallisia eroavaisuuksia.

Laon asema virallisena kielenä, sen kirjoitusjärjestelmän käyttö kouluissa ja mediassa sekä jatkuva kirjallinen ja suullinen käyttö tukevat kielen elinvoimaisuutta. Samalla maantieteellinen jakauma ja historialliset vaikutteet tekevät siitä monimuotoisen ja kiinnostavan tutkittavan kieliyhteisön.

Hae kirjaimella