Vietnam | maa Kaakkois-Aasiassa
Vietnam (vietnamiksi: Cộng hòa Xã hội chủ nghĩa Việt Nam) on maa Kaakkois-Aasiassa. Maan pitkä nimi on Vietnamin sosialistinen tasavalta. Vietnamin naapurimaita ovat Kiina, Laos ja Kambodža. Vietnam on yksi viidestä maasta, joissa on edelleen kommunistinen hallitus. Vietnamin pääkaupunki on Hanoi. Suurin kaupunki on Ho Chi Minh City (entinen Saigon). Vietnamissa asuu noin 94 444 200 ihmistä.
Japanin miehityksen jälkeen 1940-luvulla vietnamilaiset taistelivat Ranskan siirtomaavallasta Vietminhin ja ranskalaisten välisessä ensimmäisessä Indokiinan sodassa 2. syyskuuta 1945. Hồ Chí Minh julisti Vietnamin itsenäiseksi Ranskasta uudella nimellä Vietnamin demokraattinen tasavalta, mutta ranskalaiset siirtomaaherrat yrittivät tukahduttaa itsenäisyysliikkeen. Vuonna 1954 vietnamilaiset julistivat voiton Dien Bien Phussa, joka tapahtui maalis-toukokuussa 1954 ja huipentui Ranskan suureen tappioon. Pian Vietnamin itsenäistymisen jälkeen Vietnam jaettiin kahteen poliittiseen valtioon, Pohjois-Vietnamiin (virallisesti Vietnamin demokraattinen tasavalta) ja Etelä-Vietnamiin (virallisesti Vietnamin tasavalta). Näiden kahden osapuolen väliset konfliktit kärjistyivät niin sanotussa Vietnamin sodassa, jossa Yhdysvallat vaikutti voimakkaasti Etelä-Vietnamiin. Sota päättyi vuonna 1975 Pohjois-Vietnamin voittoon.
Vietnam yhdistyi sitten kommunistisen hallituksen alaisuuteen. Vuonna 1986 hallitus teki monia taloudellisia ja poliittisia muutoksia, jotka aloittivat Vietnamin matkan kohti maailmantaloutta. Vuoteen 2000 mennessä se oli solminut diplomaattisuhteet kaikkien kansakuntien kanssa. Vuodesta 2000 lähtien Vietnamin talouskasvu on ollut maailman korkeimpia, ja vuonna 2011 sillä oli korkein globaali kasvupotentiaaliindeksi 11 suuren talouden joukossa. Sen onnistuneet talousuudistukset johtivat siihen, että siitä tuli Maailman kauppajärjestön jäsen vuonna 2007. Se on myös Aasian ja Tyynenmeren alueen taloudellisen yhteistyön sekä Kansainvälisen ranskankielisen järjestön jäsen.
Vietnamin nimet
- "Annam", joka sai alkunsa (tai alkoi) kiinalaisesta nimestä 7. vuosisadalla, oli maan yleinen nimi siirtomaa-aikana.
- Xích Quỷ (赤鬼)
- Văn Lang (文郎/Orang)
- Âu Lạc (甌雒/Anak)
- Nam Việt (南越)
- Giao Chỉ (交趾/交阯)
- Vạn Xuân (萬春)
- An Nam (安南)
- Tĩnh Hải (靜海)
- Đại Cồ Việt (大瞿越)
- Đại Việt (大越)
- Đại Ngu (大虞)
- Đại Nam (大南)
Väestö
Vietnamin arvioitu väkiluku on 97 094 658. Näistä 25,2 prosenttia on 0-14-vuotiaita, joista 11 954 354 on miehiä ja 10 868 610 naisia. Väestöstä 69,3 prosenttia on 15-64-vuotiaita. Miesten ja naisten välinen suhde on lähes tasan: 31 301 879 on miehiä ja 31 419 306 naisia. Yli 65-vuotiaita on 5,5 prosenttia, joista 1 921 652 on miehiä ja 3 092 589 naisia. Kahdessa vanhemmassa ryhmässä on siis enemmän naisia kuin miehiä.
Väestö ei ole yhtä syntyperää. Vietnamin historiassa on kehittynyt monia etnisiä heimoja. Tämä tekee Vietnamin historiasta ja kulttuurista hyvin monimuotoisen. Se ei ole sama kuin maa, jossa jokainen suku rantautui maan rannoille samalla vuosisadalla. Ranskalainen ja kiinalainen siirtomaavaltaus ei merkinnyt liiallista muuttoliikettä Vietnamiin.
Nykyään kulttuurien sekoittuminen on lisääntynyt globalisaation ja maailman kiinnostuksen vaikutuksesta. Monia ulkomailla asuneita vietnamilaisia kuvataan nimellä Viet Kieu. Väestöllä on useita yhteisöjä monissa maissa ympäri maailmaa.
Maantiede
Maan pituus pohjoisesta etelään on 1 650 kilometriä. "Kapeimmillaan Vietnam on vain 48 kilometriä leveä". Vietnamin pitkän ja kapean muodon vuoksi maan sää vaihtelee huomattavasti pohjoisesta etelään. Pohjois-Vietnamissa vallitsee kostea subtrooppinen ilmasto, jossa on neljä vuodenaikaa (talvi, kevät, kesä ja syksy), kun taas Etelä-Vietnamissa on kuuma ympäri vuoden.
Maata peittävät sademetsät, jotka tällä hetkellä häviävät nopeasti. Se rajoittuu idässä Etelä-Kiinan mereen, lännessä Laosiin ja Kambodžaan ja pohjoisessa Kiinaan. Maa on hieman Malesiaa suurempi ja Japania pienempi.
Historia
Vietnamin historiaa on pitkään leimannut Kiinan naapuruus pohjoisessa. Noin 1 000 vuoden ajan Pohjois-Vietnam kuului Kiinaan, mutta vuodesta 938 lähtien maa itsenäistyi ja laajeni myöhemmin etelään Champan kuningaskunnan kustannuksella. 1800-luvulla maa joutui Ranskan siirtomaaksi, ja toisen maailmansodan aikana Japani miehitti maan. Tämän sodan jälkeen siirtomaavallalla ei ollut resursseja palauttaa hallintoa, ja se hävisi sotilaallisen taistelun vapautusjoukkoja vastaan. Tämä johti maan jakautumiseen, mikä puolestaan johti Vietnamin sotaan, jossa maa kärsi suuria inhimillisiä ja aineellisia tappioita. Sota päättyi 30. huhtikuuta 1975 siihen, että Pohjois-Vietnam valtasi maan eteläosan. 1970- ja 1980-luvuilla tehtyjen suunnittelukokeilujen jälkeen taloutta uudistettiin markkinatalouden suuntaan.
Viet
Noin 5000 vuotta sitten kaksi etnistä heimoa, Lac Viet ja Au Viet, asuivat monilla alueilla yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Tulvien hallinnan, hyökkääjiä vastaan käytyjen taistelujen sekä kulttuuri- ja kauppavaihdon vuoksi nämä lähellä toisiaan asuvat heimot pyrkivät kokoontumaan yhteen ja yhdentymään suuremmaksi sekaryhmäksi.
Näiden Lac Viet -heimojen joukossa oli Van Lang, joka oli voimakkain heimo. Tämän heimon johtaja yhdisti myöhemmin kaikki heimot perustamaan Van Langin kansakunnan vuonna 2897 eaa. ja kutsui itseään kuningas Hungiksi. Seuraavat sukupolvet seurasivat isänsä jalanjälkiä ja säilyttivät tämän nimityksen. Historiallisten asiakirjojen perusteella tutkijat ovat määritelleet Van Langin kansakunnan sijainnin korrelatiivisesti nykyisille alueille Pohjois- ja Pohjois-Vietnamin keskiosassa sekä nykyisen Kwangsin (Kiina) eteläpuolella. Van Langin kansa kesti 3. vuosisadalle eaa. saakka.
Óc Eo on saattanut olla Funanin kuningaskunnan vilkas satama 1.-7. vuosisadan välisenä aikana.
Dong Son -sivilisaatio, joka kattoi suuren osan Kaakkois-Aasiaa, oli myös Vietnamin historian alku. Vuonna 221 eaa. qinit tunkeutuivat vietnamilaisten heimojen maahan. Au-Viet-heimojen liiton johtaja Thuc Phan onnistui karkottamaan viholliset ja julistautui kuninkaaksi An Duong Vuong ja alueekseen Au Lac Nation (257-207 eaa.). Vuonna 208 eaa. Qin-dynastian kenraali nimeltä Triệu Đà hyökkäsi Au Laciin. An Duong Vuong epäonnistui tällä kertaa. Tämän seurauksena pohjoiset feodalistit hallitsivat maata vuorotellen seuraavien yhdentoista vuosisadan aikana, vakiinnuttivat maahan ankaran hallintonsa ja jakoivat maan hallinnollisiin alueisiin ja piirikuntiin, joilla oli tuntemattomia nimiä. Maan nimeä Au Lac ei kuitenkaan voitu pyyhkiä pois ihmisten mielistä heidän jokapäiväisessä elämässään.
Vuonna 207 eaa. Triệu Đà perusti Nam Việt -nimisen valtion, joka käsitti Etelä-Kiinan ja Punaisen joen suiston. Alkuperäisen Nam Việtin historiallinen merkitys on edelleen kiistanalainen, sillä jotkut historioitsijat pitävät sitä Kiinan miehityksenä, kun taas toiset uskovat sen olleen itsenäinen aikakausi. Suurimman osan ajasta 111 eaa. ja 10. vuosisadan alun välillä Vietnam oli peräkkäisten kiinalaisten dynastioiden hallinnassa. Satunnaisia itsenäisyysliikkeitä yritettiin järjestää, mutta kiinalaiset joukot tukahduttivat ne nopeasti.
Champan (vietnamiksi Chiêm Thành) kuninkaat aloittivat hindutemppeleiden rakentamisen Mỹ Sơniin 4. vuosisadalla jKr.
Hội Anin perusti kauppasatamaksi Nguyễn-lordi Nguyễn Hoàng joskus vuoden 1595 tienoilla.
Huếin keisarillisen kaupungin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1804.
IndoChina
Syyskuussa 1858 Ranska miehitti Đà Nẵngin. Cochinchina oli Ranskan siirtomaa vuodesta 1862 vuoteen 1948.
Vuonna 1930 Nguyễn Ái Quốc perusti Vietnamin itsenäisyysliiton (Việt Nam Ðộc Lập Ðồng Minh Hội), joka tunnetaan myös nimellä Việt Minh.
Japanilaiset valtasivat Vietnamin toisessa maailmansodassa. Việt Minh taisteli sekä japanilaisia että Vichyn ranskalaisia vastaan.
Kun japanilaiset kukistettiin, Vietnamin kansa aloitti Việt Minhin johdolla elokuun vallankumouksen.
Syyskuun 2. päivänä 1945 Nguyễn Ái Quốc (joka nyt kutsui itseään Hồ Chí Minhiksi, joka tarkoitti "Hồ (yleinen sukunimi), jolla on valon tahto") luki Vietnamin demokraattisen tasavallan itsenäisyysjulistuksen Ba Ðìnhin aukiolla Hànộissa. Se perustui Yhdysvaltain itsenäisyysjulistukseen.
Hồ Chí Minh johti Việt Minhin itsenäisyyssotaa Ranskasta.
"Cochinchinan autonominen tasavalta" (République Autonome de Cochinchine) julistettiin 1. kesäkuuta 1946 estääkseen Việt Minhin pyrkimyksen hallita koko Vietnamia.
Ranskan ja Việt Minhin välinen sota kesti vuodesta 1946 vuoteen 1954. Ranskalaiset hävisivät vuonna 1954 Dien Bien Phun taistelun jälkeen.
Pohjois- ja Etelä-Vietnam
Tämän jälkeen maa jaettiin Pohjois-Vietnamiin ja Etelä-Vietnamiin. Itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen ranskalaiset luovuttivat Etelä-Vietnamille Mekongin suistoalueen, joka oli osa Kambodžaa. Kommunisminvastaisella Yhdysvalloilla oli paljon vaikutusvaltaa etelässä, ja kommunistinen ja kansallismielinen Việt Minh hallitsi pohjoista. Hồ Chí Minh oli erittäin suosittu koko maassa, sillä hän oli ainoa jäljellä oleva johtaja vuosien taistelujen jälkeen, joten hänestä tuli (Pohjois)Việtnamin demokraattisen tasavallan presidentti. Sovittiin, että kansakunta yhdistettäisiin uudelleen vuoden 1956 vaaleilla. Mutta amerikkalaiset ja etelän hallitus estivät vaalien järjestämisen, koska he odottivat Hồ Chí Minhin voittavan, koska kommunistinen Pohjois-Vietnam kieltäytyi järjestämästä vapaita vaaleja. Dwight Eisenhower sanoi uskovansa, että Hồ voittaisi noin 80 prosenttia äänistä, jos vaalit järjestettäisiin, koska väestön enemmistö oli pohjoisessa ja Ho:n kannattajia oli vain vähän etelässä.
Pian Yhdysvallat oli sodassa Vietnamin kanssa. Tämä sota tunnettiin nimellä Amerikan sota, Vietnamin sota tai toinen Indokiinan sota. Pian Etelä-Vietnamista tuli sotilasdiktatuuri, jossa oli joitakin perusvapauksia. Etelän armeija syrjäytti kiistellyn Ngo Dinh Diemin vallasta ja tappoi hänet.
Itsenäisyyspäivänä 2. syyskuuta 1969 presidentti Hồ Chí Minh kuoli sydämen vajaatoimintaan.
Yhdistyminen
Huhtikuun 30. päivänä 1975 Kansallinen vapautusrintama valtasi Etelä-Vietnamin pääkaupungin Sàigònin ja nimesi sen nopeasti Hồ Chí Minh Cityksi. Kaupunkia kutsutaan edelleen puhekielessä Saigoniksi. Kansakunta yhdistyi täysin uudelleen Vietnamin sosialistiseksi tasavallaksi 2. heinäkuuta 1976.
Vietnamin alueet
Chochina näkyy itärannikolla tässä Indokiinan kartassa vuodelta 1886.
Maakunnat
Vietnam on jaettu 58 maakuntaan. Lisäksi on viisi kaupunkikuntaa, joilla on maakuntavaltaa.
| Punaisen joen suisto Bac Ninh | Pohjoinen keskirannikko Ha Tinh | Koillis Bac Giang | Luoteinen Dien Bien |
| Central Highlands Dak Lak | Eteläinen keskirannikko Binh Dinh | Kaakkois Ba Ria-Vung Tau | Mekongjoen suisto An Giang |
Vietnamin maakunnat on jaettu (hallituksen toimesta) maakuntakaupunkeihin ja maakuntiin.
Tiede ja teknologia
Tiedotusvälineet kertoivat vuonna 2011, että investoinnit tieteeseen ja teknologiaan olivat 2 prosenttia BKT:stä.
"Vietnam ei tarjoa opiskelijoille kannustimia palata Vietnamiin ulkomaisista jatko-ohjelmista", oli ranskalaisen fyysikon Pierre Darriulatin mielipide (vuonna 2011).
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo Vietnamin joista
- Vietnam olympialaisissa
- Vietnamin jalkapallomaajoukkue
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Vietnamin koko nimi?
V: Vietnamin koko nimi on Vietnamin sosialistinen tasavalta.
K: Mitkä maat rajoittuvat Vietnamiin?
V: Vietnamin naapurimaita ovat Kiina, Laos ja Kambodža.
K: Onko Vietnamissa kommunistinen hallitus?
V: Kyllä, Vietnam on yksi viidestä maasta, joissa on edelleen kommunistinen hallitus.
K: Mikä on Vietnamin pääkaupunki?
V: Vietnamin pääkaupunki on Hanoi.
K: Milloin Vietnam itsenäistyi?
V: Vietnamin itsenäisyys tapahtui 2. syyskuuta 1945, kun Hồ Chي Minh julisti sen uudeksi nimeksi Vietnamin demokraattinen tasavalta.
K: Miten maa jaettiin itsenäistymisen jälkeen?
V: Vietnamin itsenäistymisen jälkeen se jaettiin kahteen poliittiseen valtioon - Pohjois-Vietnamiin (virallisesti Vietnamin demokraattinen tasavalta) ja Etelä-Vietnamiin (virallisesti Vienamin tasavalta).
K: Milloin talousuudistukset alkoivat Vietmanissa?
V: Talousuudistukset alkoivat vuonna 1986, kun hallitus teki monia taloudellisia ja poliittisia muutoksia tullakseen osaksi maailmantaloutta.
