Vietnam (vietnamiksi: Cộng hòa Xã hội chủ nghĩa Việt Nam) on maa Kaakkois-Aasiassa. Maan pitkä nimi on Vietnamin sosialistinen tasavalta. Vietnamin naapurimaita ovat Kiina, Laos ja Kambodža. Vietnam on yksi viidestä maasta, joissa on edelleen kommunistinen hallitus. Vietnamin pääkaupunki on Hanoi. Suurin kaupunki on Ho Chi Minh City (entinen Saigon). Vietnamissa asuu noin 94 444 200 ihmistä; väkiluku on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä ja nykyarviot liikkuvat lähellä 97–98 miljoonaa.

Maantiede ja ilmasto

Vietnamin muoto on pitkänomainen, ulottuen etelästä Mekongin suistoalueelta pohjoiseen Kiinan rajalle. Maa on monimuotoinen: rannikko on pitkä ja alavaa, idässä avautuu Etelä-Kiinan meri, sisämaassa on vuoristoja ja jokilaaksoja. Tärkeimpiä vesistöjä ovat Mekong-joen suisto Etelä-Vietnamissa ja Punainen joki (Red River) Pohjois-Vietnamissa. Ilmasto vaihtelee trooppisesta subtrooppiseen; etelässä säät ovat kuumia ja kosteita ympäri vuoden, pohjoisessa esiintyy selkeämpiä vuodenaikoja talvineen.

Lyhyt historiallinen tausta

Japanin miehityksen jälkeen 1940-luvulla vietnamilaiset taistelivat Ranskan siirtomaavallasta Vietminhin ja ranskalaisten välisessä ensimmäisessä Indokiinan sodassa 2. syyskuuta 1945. Hồ Chí Minh julisti Vietnamin itsenäiseksi Ranskasta uudella nimellä Vietnamin demokraattinen tasavalta, mutta ranskalaiset siirtomaaherrat yrittivät tukahduttaa itsenäisyysliikkeen. Vuonna 1954 vietnamilaiset julistivat voiton Dien Bien Phussa, joka tapahtui maalis-toukokuussa 1954 ja huipentui Ranskan suureen tappioon. Pian Vietnamin itsenäistymisen jälkeen Vietnam jaettiin kahteen poliittiseen valtioon, Pohjois-Vietnamiin (virallisesti Vietnamin demokraattinen tasavalta) ja Etelä-Vietnamiin (virallisesti Vietnamin tasavalta). Näiden kahden osapuolen väliset konfliktit kärjistyivät niin sanotussa Vietnamin sodassa, jossa Yhdysvallat vaikutti voimakkaasti Etelä-Vietnamiin. Sota päättyi vuonna 1975 Pohjois-Vietnamin voittoon.

Vietnam yhdistyi sitten kommunistisen hallituksen alaisuuteen. Vuonna 1986 hallitus käynnisti laajan talous- ja yhteiskuntauudistusten sarjan (ns. Doi Moi), jotka avasivat maan asteittain maailmanmarkkinoille ja sisäiselle markkinataloudelliselle toiminnalle. Vuoteen 2000 mennessä se oli solminut diplomaattisuhteet useimpien maiden kanssa. Sen onnistuneet talousuudistukset johtivat siihen, että Vietnamista tuli Maailman kauppajärjestön jäsen vuonna 2007.

Väestö, kielet ja uskonto

Väestö koostuu monista etnisistä ryhmistä; suurin ryhmä on Kinh-majoriteetti, mutta maassa tunnustetaan yli 50 kansanryhmää, kuten Hmongit, Tayt ja Khmerit. Virallinen kieli on vietnam, mutta alueilla puhutaan myös monia paikallisia kieliä ja murteita. Uskonnollisesti Vietnam on monimuotoinen: buddhalaisuus on laajalle levinnyt, kristinuskon katolinen suunta on merkittävä, ja maa tunnetaan myös perinteisistä uskonnoista kuten Cao Dai ja Hòa Hảo sekä kansanuskon elementoista. Monet vietnamilaiset harjoittavatkin synkretististä uskonnollisuutta sekä esi-isien palvontaa.

Politiikka ja hallinto

Vietnam on yksipuolueinen sosialistinen tasavalta, jossa kommunistinen hallitus Suomen kaltainen monipuoluejärjestelmä puuttuu. Kansallinen valtaa käyttävät keskeisesti Vietnamin kommunistinen puolue, valtion presidentti (valtionpäämies), pääministeri (hallinnon johtaja) ja kansalliskokous (yksikamarinen lainsäädäntöelin). Hallintojärjestelmä on keskitetty, mutta käytännössä paikallishallinnolla (provinssit ja suurseudut) on oma roolinsa.

Hallinnollisesti maa on jaettu lukuisaan määrään alueyksiköitä: 58 maakuntaa (provinssi) sekä 5 keskushallinnon alaisena olevaa kaupunkia, kuten Hanoi ja Ho Chi Minh City.

Talous

Vuodesta 1986 alkanut Doi Moi -uudistus muutti Vietnamin talouden hitaasti kohti markkinapohjaista mallia yhdistettynä valtion ohjaukseen. Talouskasvu on ollut nopeaa: ulkomaalaiset suorat sijoitukset ovat kasvaneet, vientiteollisuus on kehittynyt ja maa on tullut merkittäväksi elektroniikan, tekstiilien, kenkien sekä maataloustuotteiden viejäksi (mm. riisi, kahvi, cashewpähkinät). Vietnam on liittynyt useisiin kansainvälisiin kauppasopimuksiin ja talousjärjestöihin, kuten Aasian ja Tyynenmeren yhteistyöfoorumeihin ja Maailman kauppajärjestöön.

Talouden haasteita ovat infrastruktuurin kehittämistarpeet, tulonjakoon liittyvät erot, riippuvuus viennistä ja globaaleista toimitusketjuista sekä ympäristöongelmat. Viime vuosina maassa on panostettu digitalisaatioon, teollisuuden modernisointiin ja matkailun kehittämiseen.

Kulttuuri ja matkailu

Vietnamin kulttuuri on pitkästä historiastaan ja useista vaikutteista muodostunut rikas sekoitus perinteitä, ruokia, musiikkia ja käsitöitä. Vietnamin keittiö on maailmankuulu; pho-keitto, bahn mi -leivät ja tuoreet kevätkääryleet ovat tunnettuja esimerkkejä. Museot, arkkitehtuuri ja paikalliset markkinat tarjoavat monipuolisia kokemuksia.

Suosittuja matkailukohteita ovat muun muassa Ha Long Bayin karstisaaret, historialliset kaupungit kuten Hue ja Hoi An, Mekongin delta sekä pohjoisen vuoristokyliä ja terrassiviljelmiä tarjoavat alueet kuten Sapa. Matkailu on tärkeä tulonlähde, mutta ala on haavoittuvainen globaaleille häiriöille ja ympäristöpaineille.

Ympäristö ja haasteet

Vietnam on herkkä ilmastonmuutoksen vaikutuksille: merenpinnan nousu ja muuttuvat sademallit uhkaavat erityisesti Mekongin suistoa ja maan maataloutta. Myös metsien suojelu, jokien vesitalous ja kaupunkien ilmanlaatu kuuluvat kansallisiin prioriteetteihin. Hallitus ja kansainvälinen yhteisö tekevät yhteistyötä ympäristöhaittojen hillitsemiseksi.

Kansainväliset suhteet

Vietnam on aktiivinen alueellinen toimija: se kuuluu ASEANiin, APECiin ja osallistuu eri monenkeskisiin järjestöihin sekä pitkiin kahdenkeskisiin suhteisiin suuren osan maailmaa kanssa. Kauppasopimukset, ulkomaisten investointien houkuttelu ja alueellinen turvallisuuspolitiikka ovat keskeisiä ulkopoliittisia painopisteitä.

Tulevaisuuden näkymät

Vietnamin lyhyen ja keskipitkän aikavälin haasteita ovat talouden tasapainoinen kasvu, infrastruktuurin parantaminen, koulutuksen ja terveydenhuollon kehittäminen sekä ympäristönsuojelu. Mahdollisuuksia tarjoavat nuori työvoima, digitalisaation eteneminen, kilpailukykyinen vientiteollisuus ja strateginen sijainti Kaakkois-Aasian toimitusketjuissa.