Lehtikuoriaiset (Chrysomelidae) – lajit, tuntomerkit ja vaikutus kasveihin
Lehtikuoriaiset – lajit, tunnistettavat tuntomerkit ja kasvien vahingot. Opas lajien eroihin, tuholaisiin ja torjuntaan sekä hyödyllisiin lajeihin.
Lehtikuoriaiset kuuluvat Chrysomelidae-heimoon. Lajeja on yli 35 000, ja ne on luokiteltu yli 2 500 suvussa, joten kyseessä on yksi kovakuoriaisten suurimmista ja monimuotoisimmista heimoista. Perheeseen kuuluu useita alahaaroja. Monet alaryhmät eroavat toisistaan niin ulkonäöltään kuin elämäntavoiltaankin.
Tunnistettavia piirteitä
Lehtikuoriaisten tuntomerkit vaihtelevat lajeittain, mutta yleisiä piirteitä ovat lyhyt- tai keskipitkä vartalo, selkeästi erottuvat kovat peitinsiivet (elytrat) sekä usein kirkkaat tai metallinhohtoiset väritykset. Ulkoisesti ne voidaan erottaa muista kovakuoriaisista muun muassa tarsusten kaavan perusteella: lehtikuoriaisten tervalevyjen kaava näyttää usein 4-4-4, mutta todellisuudessa se on 5-5-5 (eli tarsukset ovat kolmen parin muodostamia ja niiden lukumäärä laskiopiirteinen). Joitakin lehtikuoriaisia voi olla vaikea erottaa pitkäsarvisista kovakuoriaisista (Cerambycidae), koska muoto voi olla samankaltainen; erottaa voi kuitenkin esimerkiksi sillä, että antennit eivät nouse etukyhmyistä kuten pitkäsarvisilla.
Elinkaari ja ravinto
Aikuiset ja toukat syövät kasvikudosta, ja ravintotapojen perusteella lehtikuoriaisia on monenlaisia: muun muassa lehtisyöjiä, lehtikirppumaisia kaivajahahmoja, ruuansulatuskanavaltaan muokattuja juurisyöjiä ja lehtisolujen imejiä. Joillakin lajeilla toukat elävät kasvin sisällä (esimerkiksi lehtien sisäisesti tai varren sisällä), toiset taas syövät lehtiä avoimesti. Heimon monimuotoisuus on kehittynyt samansuuntaisesti kuin kukkakasvien (angiospermien), ja monet lajit ovat erikoistuneet tiettyihin kasvisukuihin.
Vaikutus kasveille ja maataloudelle
Monet lehtikuoriaislajit ovat merkittäviä kasvintuhoojia. Useat ovat viljelykasvien vakavia tuholaisia, esimerkiksi Leptinotarsa decemlineata (koloradonoperunakuoriainen), parsakuoriainen (Crioceris asparagi), viljanlehtikuoriainen (Oulema melanopus) sekä erilaiset kirppukuoriaiset. Osa lajeista voi vahingoittaa myös puutarhojen, nurmikoiden ja luonnonvaraisten kasvien lehtiä, versoja tai juuria.
Lisäksi muutamat lehtikuoriaiset toimivat kasvitautien vektoreina, eli ne välittävät taudinaiheuttajia kasvien välillä. Toisaalta joitakin lajeja käytetään tarkoituksellisesti vierasperäisten rikkakasvien biotorjuntaan, koska niiden ravintovietti on hyvin lajikohtainen ja ne voivat tehokkaasti rajoittaa vieraslajin leviämistä.
Ulkonäkö ja käyttäytyminen
Useimmat Chrysomelidae-kuoriaiset ovat silmiinpistävän värisiä: sävyt vaihtelevat kiiltävän keltaisesta punaiseen tai metallinhohtoisen sinivihreään. Joillakin alaryhmillä (esimerkiksi Cassidinae) on näyttäviä ja outoja ruumiinmuotoja, kuten leveitä kilpimäisiä peitinsiipiä tai erikoistuneita toukkakoteloita. Monien lajien väritys toimii sekä varoitusvärityksenä että naamioitumisena riippuen elinympäristöstä.
Levinneisyys ja ekologinen merkitys
Lehtikuoriaisia esiintyy lähes kaikkialla maailmassa, paitsi ehkä arktisimmissa alueissa. Niitä tavataan metsissä, niityillä, pelloilla, puutarhoissa ja kosteikkojen reunoilla—eli siellä missä isäntäkasveja on saatavilla. Niillä on tärkeä rooli ekosysteemeissä kasvien kuluttajina ja ravintona peto- ja loislajeille.
Torjunta ja hallinta
Taloudellisesti merkittäviä lajeja torjutaan integroidun kasvinsuojelun periaattein: viljelykierrolla, pöytäkirjoilla, mekaanisilla keinoilla (esim. keruulla ja loukkauksilla), biokontrollilla (luonnolliset viholliset ja taudinaiheuttajat) sekä tarvittaessa hyväksytyillä kemiallisilla torjunta-aineilla. Torjuntamenetelmä valitaan aina lajin, vahingonasteen ja ympäristövaikutusten perusteella.
Tutkimus ja harrastusarvo
Lehtikuoriaiset ovat sekä tärkeitä tutkimuskohteita että suosittuja hyönteiskeräilijöiden keskuudessa niiden värien ja muotojen takia. Tutkimuksessa keskitytään muun muassa lajirakenteeseen, ravintospesifisyyteen, evoluutioon ja torjuntamenetelmien kehittämiseen.
Yhteenvetona: lehtikuoriaiset ovat laaja ja ecologisesti monimuotoinen ryhmä, jolla on sekä haitallisia että hyödyllisiä vaikutuksia ihmisen toimintaan ja luonnon ekosysteemeihin. Niiden tunnistus ja ymmärtäminen auttavat sekä suojelussa että tehokkaassa torjunnassa.
Monocesta coryli -toukka Ulmus americana, amerikanjalavalla.
Luokitus
Valikoima merkittäviä alaperheitä:
- Bruchinae-alkuperhe - sisältää pavunkärsäkkäät eli siemenkuoriaiset. Ne syövät siemeniä, jotkut jopa myrkyllisiä siemeniä.
- Cassidinae-alaperhe - sisältää kilpikonnakuoriaiset ja piikkiset lehtikuoriaiset. Hispanae-heimon hiljattain syntynyt haara.
- Chrysomelinae-alkuperhe - sisältää leveärunkoiset lehtikuoriaiset. "Ne puolustautuvat myrkkyjä sisältävällä myrkkyjen potpurilla".
- Criocerinae-alatyyppi - sisältää parsakuoriaiset ja liljakuoriaiset.
- Cryptocephalinae-alatyyppi - sisältää sylinterimäiset lehtikuoriaiset ja syylämäiset lehtikuoriaiset. "Toukat syövät kuolleita lehtiä ja kantavat uloste- ja roskahiukkasista koostuvaa suojakoteloa".
- Donaciinae-alkuperhe - sisältää pitkäkorvaiset lehtikuoriaiset.
- Eumolpinae-alatyyppi - sisältää soikeat lehtikuoriaiset.
- Galerucinae-alkuperhe - sisältää kirppukuoriaiset. Sisältää entisen Altricinae-alatyypin.
- Hispanae-suvun alaheimo - monet ovat lehtikaivajia.
- Sagrinae-alkuperhe - sammakkojalkaiset kovakuoriaiset tai kengurukuoriaiset, joita esiintyy runsaasti Australiassa. "Niillä on pähkinänsärkijöiden tapaan rakennetut piikkiset takajalat, jotka tarttuvat hyökkääjiin ja puukottavat niitä."
Phylogeny
Liitukaudelta on vain vähän merkintöjä: tiedossa on vain kolme merkintää. Grimaldi ja Engel ovat ehdottaneet, että laji olisi peräisin varhaiselta liitukaudelta jostakin yleisemmästä muodosta. Tämän jälkeen krysolmelidien alaryhmät erosivat toisistaan ylemmän liitukauden aikana, ja sopeutumisradiatio liittyi kukkivien kasvien säteilyyn.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat lehtikuoriaiset?
V: Lehtikuoriaiset kuuluvat kuoriaisten heimoon, joka tunnetaan nimellä Chrysomelidae, ja niitä on yli 35 000 lajia yli 2 500 suvussa.
K: Kuinka yleisiä lehtikuoriaiset ovat?
V: Lehtikuoriaiset ovat yksi suurimmista ja yleisimmistä kuoriaissuvuista.
K: Onko lehtikuoriaisilla mitään alasukuja?
V: Kyllä, Chrysomelidae-heimon sisällä on monia alahaaroja.
K: Mikä on lehtikuoriaisten tarsaalikaava?
V: Lehtikuoriaisten tarsalin kaava näyttää olevan 4-4-4, mutta todellisuudessa se on 5-5-5.
K: Millä aikuiset ja toukat lehtikuoriaiset ruokailevat?
V: Sekä aikuiset että toukat syövät kaikenlaista kasvikudosta.
K: Pidetäänkö lehtikuoriaisia tuholaisina?
V: Kyllä, monia lehtikuoriaisia pidetään vakavina viljelykasvien tuholaisina, kuten koloradon-perunakuoriaista, parsakuoriaista, viljalehtikuoriaista ja erilaisia kirppukuoriaisia.
K: Ovatko lehtikuoriaiset suosittuja hyönteisten keräilijöiden keskuudessa?
V: Kyllä, lehtikuoriaiset ovat erittäin suosittuja hyönteiskeräilijöiden keskuudessa, erityisesti ne lajit, joilla on kiiltävän keltaisesta punaiseen tai metallisen sinivihreän sävyjä ja ainutlaatuinen muoto, kuten Cassidinae.
Etsiä