Louse
Täitä (yksikkö: louse) ovat hiuksissa eläviä siivettömiä hyönteisiä. Ne ovat kaikkien lintulajien ja useimpien nisäkäslajien ulkoisia loisia. Niitä ei esiinny monotremes-eläimillä eikä muutamalla sorkkaeläinlajilla, nimittäin lepakoilla (Chiroptera), valailla, delfiineillä ja pyöriäisillä (Cetacea) ja pangoliineilla (Pholidota). Erilaisia lajeja on yli 3 000; kolme lajia luokitellaan ihmisen täiksi.
Kuvaus
Täit viettävät koko elämänsä isännässä. Ne ovat sopeutuneet pitämään läheistä yhteyttä isäntään. Nämä sopeutumiset näkyvät niiden koossa (0,5-8 mm), jykevissä jaloissa ja kynsissä, jotka ovat sopeutuneet tarttumaan tiukasti hiuksiin, turkkiin ja höyheniin. Ne ovat myös siivettömiä ja litteitä.
Täit syövät ihon (epidermiksen) jätteitä, höyhenen osia, talineritystä ja verta. Täiden väri vaihtelee vaalean beigestä tummanharmaaseen; jos ne kuitenkin syövät verta, ne voivat muuttua huomattavasti tummemmiksi.
Lieron munaa kutsutaan yleisesti nivustyöksi. Täit kiinnittävät munansa isännän hiuksiin erikoistuneella syljellä, joka muodostaa sidoksen, jota on hyvin vaikea irrottaa ilman erikoistuotteita. Elävien täiden munat ovat yleensä vaaleanvalkoisia. Kuolleiden täiden munat ovat keltaisempia. Täit ovat erittäin ärsyttäviä ja niitä on vaikea poistaa, mutta ei mahdotonta. Prosessia kutsutaan nipistelyksi, ja se tehdään usein lähihampaisella metallikammalla. Ihmisille on saatavilla hyönteisten torjunta-ainetta sisältäviä shampoita.
Luokitus
Järjestys on perinteisesti jaettu kahteen alaluokkaan: imeviin täihin (Anoplura) ja pureskeleviin täihin (Mallophaga). Nykyään tunnetaan neljä alaluokkaa:
- Anoplura: imevät täit, mukaan luettuina pää- ja häpyluiden täit.
- Rhyncophthirina: elefanttien ja warthogien loiset.
- Ischnocera: lintujen täit
- Amblycera: pureskelijatäitä, alkeellinen täiden järjestys.
- Amblycera: hyppytäillä on erittäin vahvat takajalat ja ne voivat hypätä kolmen jalan matkan päähän.
On ehdotettu, että tämä järjestys sisältyy Psocoptera-suvun Troctomorpha-alalajiin. Tämä tarkoittaa sitä, että täit ovat saattaneet kehittyä kyseisen ryhmän vapaasti elävistä lajeista.
Täit ja ihmiset
Ihmiset ovat ainutlaatuisia siinä mielessä, että he isännöivät kolmea eri täilajia: päätäitä, vartalotäitä (jotka elävät pääasiassa vaatteissa) ja häpyläitä. Päätäiden ja vartalotäiden DNA-erot vahvistavat todisteena, että ihmiset alkoivat käyttää vaatteita noin 70 000 vuotta eaa. sitten.
Viimeaikaiset DNA-todisteet viittaavat siihen, että häpyläitä levisi ihmisten esi-isille noin 3,3 miljoonaa vuotta sitten gorillojen esi-isiltä jakamalla niiden kanssa samaa sänkyä tai muita yhteisiä tiloja, ja ne ovat läheisempää sukua gorilloilla esiintyville täille kuin muille ihmisillä esiintyville täilajeille.
Galleria
· 
Angoravuohilla esiintyy Damalinia limbata -nimistä purulasta. Uroskuoriainen (oikealla) on tyypillisesti pienempi kuin naaraskuoriainen (vasemmalla), jonka vatsan takareuna on pyöreämpi kuin uroskuoriaisilla.
· 
Robert Hooken laatima kaavio loisesta, 1667.
· 
Trichodectes canis, pureva koiranlutee.
