Veri — määritelmä, koostumus ja tehtävät (punasolut, valkosolut, verihiutaleet)
Veri: koostumus ja tehtävät – tutustu punasoluihin, valkosoluihin ja verihiutaleisiin, hemoglobiiniin sekä veren rooliin hapen, ravinteiden ja suojan kuljettajana.
Veri on nestettä ihmisissä ja monissa eläimissä hyönteisiä lukuun ottamatta. Sydän työntää verta elimistön läpi, ja se kuljettaa ravintoaineita ja happea kudoksiin. Se myös poistaa kudoksista jätteitä ja hiilidioksidia.
Selkärankaisten veri koostuu veriplasmasta ja erilaisista soluista - punasoluista, valkosoluista ja verihiutaleista. Verihiutaleet auttavat verta hyytymään. Hemoglobiini on punasoluissa. Valkosolut auttavat torjumaan infektioita ja parantamaan haavoja.
Veriplasma
Veriplasma muodostaa noin 55 % kokoveren tilavuudesta. Se on pääasiassa vettä, mutta sisältää myös proteiineja (esim. albumiini, globuliinit, fibrinogeeni), elektrolyyttejä, hormoneja, ravinteita, aineenvaihduntatuotteita ja lämpöenergiaa. Plasma toimii liuottimena ja kuljettajana: se vie liukoisia aineita, ylläpitää osmoottista painetta ja auttaa veren hyytymisessä fibrinogeenin kautta.
Solukomponentit ja niiden tehtävät
- Punasolut (erytrosyytit): Kuljettavat happea keuhkoista kudoksiin ja osaavat myös siirtää hiilidioksidia takaisin keuhkoihin. Punasolujen punainen väri johtuu hemoglobiinista, rauta‑(Fe)‑pitoisesta proteiinista. Ne ovat muodoltaan kaksoiskuperia kiekkoja, jotka lisäävät pinta‑alaa ja joustavuutta. Punasolut syntyvät luuytimessä (erytropoieesi) ja niiden elinikä on noin 100–120 päivää.
- Valkosolut (leukosyytit): Osa immuunijärjestelmää. On eri tyyppejä, joilla on omat tehtävänsä:
- neutrofiilit – bakteeri‑infektioiden nopea torjunta;
- lymfosyytit – B‑ ja T‑solut, vasta‑aineiden tuotanto ja soluvälitteinen immuniteetti;
- monosyytit – kehittyvät kudoksissa makrofageiksi, jotka fagosytoivat vieraita aineita;
- eosinofiilit – osallistuvat loisia vastaan käytävään taisteluun ja allergisiin reaktioihin;
- basofiilit – vapauttavat histamiinia ja muita välittäjäaineita allergisissa reaktioissa.
- Verihiutaleet (trombosyytit): Pienet solun kaltaiset kappaleet (ei varsinaisia soluja), jotka syntyvät luuytimen megakaryosyyteistä. Ne käynnistävät hyytymisprosessin ja muodostavat aluksi tulpan verisuonivaurion kohdalle; myöhemmin hyytymisjärjestelmä muuttaa fibrinogeenin fibriiniksi, joka stabiloi hyytymän.
Hyytyminen ja veren pysäyttäminen
Verihiutaleet ja plasmassa olevat hyytymistekijät yhteistyössä varmistavat verenvuodon pysäyttämisen. Hyytymisessä erotetaan yleensä alfa‑ (verisuonivaurion aiheuttama verihiutaleiden aggregaatio) ja beeta‑vaiheet (kaskaadimainen proteiinien aktivaatio, jossa trombiini muuttaa fibrinogeenin fibriiniksi). Hyytymisjärjestelmä koostuu useista entsyymeistä ja kofaktoreista; häiriöt voivat johtaa liialliseen vuotamiseen (esim. hemofilia) tai liialliseen hyytymiseen (tromboosi).
Veren tehtävät elimistössä
- aineiden kuljetus: happi, hiilidioksidi, ravintoaineet, hormoneja ja metabolian jätemuodot;
- lämpötilan säätely: veri kuljettaa lämpöä eri kehonosiin;
- pH‑ ja elektrolyyttitasapainon ylläpito;
- suojelu: immuunisolut torjuvat taudinaiheuttajia ja hyytymisjärjestelmä estää liiallisen verenvuodon;
- nestetasapainon ja osmoottisen paineen ylläpito plasmaproteiinien avulla.
Veren muodostus ja säätely
Veren solut muodostuvat pääasiassa luuytimessä prosessissa, jota kutsutaan hematopoieesiksi. Erytropoieesiä (punasolujen tuotanto) säätelee munsojen tuottama erytropoietiini. Immuunivasteisiin ja solujen tuotantoon vaikuttavat myös hormonit ja tulehdusvälittäjät. Luuytimen tila, ravitsemus (erityisesti raudan, B12‑vitamiinin ja foolihapon saanti) sekä krooniset sairaudet vaikuttavat veren muodostumiseen.
Veren ryhmät ja verensiirrot
Veriryhmät (ABO ja Rh) perustuvat punasolujen pinnalla oleviin antigeeneihin. Sopimattomat verensiirrot voivat aiheuttaa vakavia reaktioita, joten veriryhmä ja Rh‑tekijä on otettava huomioon verensiirroissa. Lisäksi on olemassa muita vasta‑aineisiin perustuvia yhteensopivuustekijöitä.
Eliniän arvot, pH ja kliininen merkitys
Normaali veripH on kapealla alueella: noin 7,35–7,45. Veren osuus kokonaispainosta on aikuisella noin 7–8 %. Veren viskositeetti, lämpötila ja koostumus vaikuttavat verenkierron toimintaan. Tavallisia verestä mitattavia arvoja ovat hemoglobiini, punasolujen määrä, valkosolujen lukumäärä, trombosyytit sekä elektrolyytit ja verensokeri. Näiden mittaaminen kuuluu moniin lääkärin tutkimuksiin (esim. täydellinen verenkuva, CBC).
Yleisiä häiriöitä ja niiden seuraukset
- Anemia: liian vähän punasoluja tai hemoglobiinia — heikkous, väsymys ja hapen kuljetuksen heikentyminen;
- Leukopenia: valkosolujen väheneminen, altistaa infektioille;
- Trombosytopenia: verihiutaleiden vähyys, lisää verenvuotoriskiä;
- Leukemia ja muut verisyövät: epänormaali valkosolutuotanto ja toimintahäiriöt;
- Tromboosi ja embolia: liiallinen hyytyminen, joka voi johtaa verisuonitukoksiin.
Käytännön tiedot
Verestä otetaan näytteitä diagnostiikkaa varten ja verta voi luovuttaa verensiirtoihin. Hyvä ravitsemus, riittävä rauta‑ ja B‑vitamiinien saanti sekä kroonisten sairauksien hoito edistävät tervettä veren koostumusta. Veren tutkiminen antaa tärkeää tietoa elimistön yleisestä tilasta ja auttaa diagnoosissa ja hoidon seurannassa.
Plasma
Veriplasma on keltainen neste, jossa verisolut kelluvat. Plasma koostuu ravintoaineista, elektrolyyteistä (suoloista), kaasuista, muista kuin proteiinihormoneista, jätteistä, lipideistä ja proteiineista. Näitä proteiineja ovat albumiini, vasta-aineet (joita kutsutaan myös immunoglobuliineiksi), hyytymistekijät ja proteiinihormonit. Plasmaa, jossa ei ole fibrinogeeniproteiinia, kutsutaan seerumiksi, eikä se voi hyytyä. Aikuisilla on noin 3 litraa plasmaa. Plasma on nestettä, enimmäkseen vettä (90 %). Plasma vie 55 % tilavuudesta.
Punasolut
Toinen nimi punasolulle on erytrosyytti. Erytro tarkoittaa punaista ja cyte tarkoittaa solua. RBC on lyhenne sanoista punasolut.
Verisolut kuljettavat happea ja hiilidioksidia kehossamme. Kehomme solut tarvitsevat happea elääkseen. Solut tuottavat myös hiilidioksidia jätteenä. Verisolut tuovat happea elimistöön ja hiilidioksidia ulos.
Verisolut ovat täynnä hemoglobiinia. Tämä on proteiini. Se on tehty kuljettamaan suurta määrää happea. Hemoglobiinissa on rautaa. Rauta ja happi antavat hemoglobiinille sen punaisen värin. Tämän vuoksi veri on punaista. Erytropoietiini edistää punasolujen muodostumista. Punasolujen pinnalla on veriryhmäantigeenejä.
RBC:t auttavat myös veren pH:n pysymistä normaalina. Veren pH:n on oltava 7,4. Jos se on paljon yli tai alle 7,4, ihminen voi sairastua tai kuolla. Veren punasolut toimivat veren pH:n puskurina. Puskuri tarkoittaa, että se pysäyttää pH:n muutokset. RBC:n proteiinit ja hiilidioksidi ovat veren puskureita. Jos sinulla ei ole riittävästi RBC:tä, kuolet.
Punasolut
Valkosolut
Valkosolut ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää. Ne hyökkäävät sellaisten asioiden kimppuun, jotka eivät kuulu elimistöön. Ne tappavat bakteerien ja virusten kaltaisia pöpöjä. Ne tappavat syöpäsoluja. Valkosolut auttavat myös torjumaan muita myrkyllisiä aineita.
Valkosolut löytävät pöpöt ja alkavat tuhota niitä. Valkosolut saapuvat vereen. Ne myös lähtevät verestä pois paikoissa, joissa on infektio. Verisolut tekevät näin taistellakseen infektion aiheuttavia bakteereja vastaan. Jos ne lähtevät verestä torjumaan infektiota, ne voivat palata takaisin imusuonistossa. WBC:t ovat siis imusolmukkeissa.
Toinen nimi valkosolulle on leukosyytti. Leuko tarkoittaa valkoista. -cyte tarkoittaa solua. WBC on lyhenne sanoista white blood cell (valkosolu). WBC:tä on kolmea pääasiallista tyyppiä. Ne ovat lymfosyytit, granulosyytit ja monosyytit. Osa WBC-soluista kypsyy soluiksi, jotka tekevät samanlaista työtä kudoksissa.
Eri WBC:t toimivat eri tavoin. Jotkin WBC:t tappavat ja syövät pöpöjä ja syöpäsoluja. Jotkin WBC:t tuottavat vasta-aineita, jotka merkitsevät solun, jotta muut WBC:t tappavat sen. Jotkin WBC:t tuottavat kemikaaleja. Ne vapauttavat näitä kemikaaleja torjuakseen asioita, jotka eivät kuulu elimistöön. Nämä kemikaalit aiheuttavat tulehduksen jossakin kehon osassa. Kun bakteeri sairastuttaa jonkun, keho osoittaa sen. Jos bakteeri pääsee jonkun ihon alle ja aiheuttaa tulehduksen, iho muuttuu punaiseksi, kuumaksi ja kivuliaaksi. Tämä punoitus, kuumuus ja kipu ovat merkkejä tulehduksesta. Tämä osoittaa, että verisolut taistelevat infektiota vastaan ja tappavat bakteerit.
Verihiutaleet
Verihiutaleet auttavat veren hyytymisessä. Hyytymä syntyy, kun nestemäinen veri muuttuu kiinteäksi. Elimistö tekee verihyytymän, kun ihoa leikataan. Tämä estää veren liiallisen ulosvirtauksen ihosta.
Veren hyytyminen on välttämätöntä. Mutta harvoin jotkut verihyytymät ovat pahoja. Jos verihyytymä syntyy aivoihin johtavassa verisuonessa, se voi aiheuttaa aivohalvauksen. Jos se tapahtuu sydämeen johtavassa verisuonessa, se voi aiheuttaa sydänkohtauksen. Näin ei yleensä tapahdu nuorille, terveille ihmisille.
Verihiutaleet eivät ole ainoita asioita, jotka muodostavat hyytymiä. Veressä on proteiineja, jotka auttavat hyytymien muodostumisessa. Hyvien hyytymien muodostumiseen tarvitaan sekä verihiutaleita että hyytymisproteiineja.
Mistä veri tulee?
Veri on mesodermistä alkuperää. Verisolut muodostuvat luuytimessä ja pernassa. Luuydin on pehmeää materiaalia luiden keskellä. Luuytimen erityissolut valmistavat suurimman osan elimistön verisoluista.
Plasman proteiinit valmistetaan pääasiassa maksassa. Plasman vesi ja elektrolyytit ovat peräisin syömästäsi ruoasta ja vedestä.
Vaikka veri on nestettä, se on joiltakin osin eräänlainen sidekudos. Sen solut ovat peräisin luuytimestä ja pernasta, ja veressä on mahdollisia molekyylikuituja fibrinogeenin muodossa. Nämä aktivoituvat, kun verihyytymä muodostuu.
Luuydinsolujen kuva Grayn anatomiasta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä veri on?
V: Veri on neste, jota esiintyy ihmisissä ja monissa eläimissä.
K: Mikä on veren tehtävä elimistössä?
V: Veri tuo kudoksillemme ravinteita ja happea sekä poistaa kudoksista jätteitä ja hiilidioksidia.
K: Mistä veri koostuu?
V: Veri koostuu veriplasmasta ja erilaisista soluista, kuten punasoluista, valkosoluista ja verihiutaleista.
K: Mikä on verihiutaleiden tehtävä veressä?
V: Verihiutaleet auttavat verta hyytymään.
K: Mitä on hemoglobiini?
V: Hemoglobiini on punasolujen proteiini, joka kuljettaa happea kudoksiin.
K: Mikä on veren valkosolujen tehtävä?
V: Valkosolut auttavat torjumaan infektioita ja parantamaan haavoja.
K: Miten veri kulkee elimistössä?
V: Sydän työntää verta kehon läpi.
Etsiä