Veri

Plasma

Veriplasma on keltainen neste, jossa verisolut kelluvat. Plasma koostuu ravintoaineista, elektrolyyteistä (suoloista), kaasuista, muista kuin proteiinihormoneista, jätteistä, lipideistä ja proteiineista. Näitä proteiineja ovat albumiini, vasta-aineet (joita kutsutaan myös immunoglobuliineiksi), hyytymistekijät ja proteiinihormonit. Plasmaa, jossa ei ole fibrinogeeniproteiinia, kutsutaan seerumiksi, eikä se voi hyytyä. Aikuisilla on noin 3 litraa plasmaa. Plasma on nestettä, enimmäkseen vettä (90 %). Plasma vie 55 % tilavuudesta.

Punasolut

Toinen nimi punasolulle on erytrosyytti. Erytro tarkoittaa punaista ja cyte tarkoittaa solua. RBC on lyhenne sanoista punasolut.

Verisolut kuljettavat happea ja hiilidioksidia kehossamme. Kehomme solut tarvitsevat happea elääkseen. Solut tuottavat myös hiilidioksidia jätteenä. Verisolut tuovat happea elimistöön ja hiilidioksidia ulos.

Verisolut ovat täynnä hemoglobiinia. Tämä on proteiini. Se on tehty kuljettamaan suurta määrää happea. Hemoglobiinissa on rautaa. Rauta ja happi antavat hemoglobiinille sen punaisen värin. Tämän vuoksi veri on punaista. Erytropoietiini edistää punasolujen muodostumista. Punasolujen pinnalla on veriryhmäantigeenejä.

RBC:t auttavat myös veren pH:n pysymistä normaalina. Veren pH:n on oltava 7,4. Jos se on paljon yli tai alle 7,4, ihminen voi sairastua tai kuolla. Veren punasolut toimivat veren pH:n puskurina. Puskuri tarkoittaa, että se pysäyttää pH:n muutokset. RBC:n proteiinit ja hiilidioksidi ovat veren puskureita. Jos sinulla ei ole riittävästi RBC:tä, kuolet.

Punasolut

Valkosolut

Valkosolut ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää. Ne hyökkäävät sellaisten asioiden kimppuun, jotka eivät kuulu elimistöön. Ne tappavat bakteerien ja virusten kaltaisia pöpöjä. Ne tappavat syöpäsoluja. Valkosolut auttavat myös torjumaan muita myrkyllisiä aineita.

Valkosolut löytävät pöpöt ja alkavat tuhota niitä. Valkosolut saapuvat vereen. Ne myös lähtevät verestä pois paikoissa, joissa on infektio. Verisolut tekevät näin taistellakseen infektion aiheuttavia bakteereja vastaan. Jos ne lähtevät verestä torjumaan infektiota, ne voivat palata takaisin imusuonistossa. WBC:t ovat siis imusolmukkeissa.

Toinen nimi valkosolulle on leukosyytti. Leuko tarkoittaa valkoista. -cyte tarkoittaa solua. WBC on lyhenne sanoista white blood cell (valkosolu). WBC:tä on kolmea pääasiallista tyyppiä. Ne ovat lymfosyytit, granulosyytit ja monosyytit. Osa WBC-soluista kypsyy soluiksi, jotka tekevät samanlaista työtä kudoksissa.

Eri WBC:t toimivat eri tavoin. Jotkin WBC:t tappavat ja syövät pöpöjä ja syöpäsoluja. Jotkin WBC:t tuottavat vasta-aineita, jotka merkitsevät solun, jotta muut WBC:t tappavat sen. Jotkin WBC:t tuottavat kemikaaleja. Ne vapauttavat näitä kemikaaleja torjuakseen asioita, jotka eivät kuulu elimistöön. Nämä kemikaalit aiheuttavat tulehduksen jossakin kehon osassa. Kun bakteeri sairastuttaa jonkun, keho osoittaa sen. Jos bakteeri pääsee jonkun ihon alle ja aiheuttaa tulehduksen, iho muuttuu punaiseksi, kuumaksi ja kivuliaaksi. Tämä punoitus, kuumuus ja kipu ovat merkkejä tulehduksesta. Tämä osoittaa, että verisolut taistelevat infektiota vastaan ja tappavat bakteerit.

Verihiutaleet

Verihiutaleet auttavat veren hyytymisessä. Hyytymä syntyy, kun nestemäinen veri muuttuu kiinteäksi. Elimistö tekee verihyytymän, kun ihoa leikataan. Tämä estää veren liiallisen ulosvirtauksen ihosta.

Veren hyytyminen on välttämätöntä. Mutta harvoin jotkut verihyytymät ovat pahoja. Jos verihyytymä syntyy aivoihin johtavassa verisuonessa, se voi aiheuttaa aivohalvauksen. Jos se tapahtuu sydämeen johtavassa verisuonessa, se voi aiheuttaa sydänkohtauksen. Näin ei yleensä tapahdu nuorille, terveille ihmisille.

Verihiutaleet eivät ole ainoita asioita, jotka muodostavat hyytymiä. Veressä on proteiineja, jotka auttavat hyytymien muodostumisessa. Hyvien hyytymien muodostumiseen tarvitaan sekä verihiutaleita että hyytymisproteiineja.

Mistä veri tulee?

Veri on mesodermistä alkuperää. Verisolut muodostuvat luuytimessä ja pernassa. Luuydin on pehmeää materiaalia luiden keskellä. Luuytimen erityissolut valmistavat suurimman osan elimistön verisoluista.

Plasman proteiinit valmistetaan pääasiassa maksassa. Plasman vesi ja elektrolyytit ovat peräisin syömästäsi ruoasta ja vedestä.

Vaikka veri on nestettä, se on joiltakin osin eräänlainen sidekudos. Sen solut ovat peräisin luuytimestä ja pernasta, ja veressä on mahdollisia molekyylikuituja fibrinogeenin muodossa. Nämä aktivoituvat, kun verihyytymä muodostuu.

Luuydinsolujen kuva Grayn anatomiasta.