Magellanin pilvet — kaksi kääpiögalaksia, jotka kiertävät Linnunrataa

Magellanin pilvet: kaksi epäsäännöllistä kääpiögalaksia, nähtävissä eteläisellä taivaalla, kiertävät Linnunrataa ja kuuluvat Paikalliseen galaksiryhmään.

Magellanin pilvet ovat kaksi epäsäännöllistä kääpiögalaksia. Niillä ei ole säännöllistä muotoa, ja niissä on vain muutama miljardi tähteä. Magellanin pilvet voi nähdä vain eteläiseltä pallonpuoliskolta. Ne kiertävät Linnunratagalaksia. Ne kuuluvat Linnunradan ja Andromedan galaksin ohella yli 50 galaksin muodostamaan Paikalliseen ryhmään. Nämä kaksi pilveä tunnetaan nimellä:

• Suuri Magellanin pilvi (Large Magellanic Cloud, LMC) — näkyvä, laaja epäsäännöllinen galaksi, joka on noin 160 000 valovuoden etäisyydellä (noin 50 kiloparsekia). Se sisältää useita miljardeja tähtiä ja laajoja tähtien syntymisalueita, joista tunnetuin on Tarantulan sumu (30 Doradus).
• Pieni Magellanin pilvi (Small Magellanic Cloud, SMC) — pienempi ja raskaammin muodoiltaan rikottu kääpiögalaksi, etäisyydeltään noin 200 000 valovuotta (noin 60 kiloparsekia). Myös SMC:ssä näkyy monia nuoria tähtijoukkoja ja kaasupilviä.

Sijainti ja näkyvyys

Magellanin pilvet näkyvät parhaiten eteläiseltä taivaalta ja matalalta eteläisiltä leveysasteilta. Joissakin eteläisen pallonpuoliskon osissa ne näkyvät paljain silmin himmeinä, laajoina pilvinä. Eurooppalaiset havaitsivat ne laajemmin ensimmäisenä tunnettuna dokumentoituna retkikuntana, josta nimi tulee Ferdinand Magellanin mukaan.

Rakenne ja ominaisuudet

Suuri Magellanin pilvi on kookkaampi ja kirkkaampi, ja siinä on runsaasti kaasua ja pölyä sekä aktiivisia tähtien syntymisalueita. Pieni Magellanin pilvi on pienempi ja epäsäännöllisemmän rakenteen omaava, ja sen eri osat on usein erotettavissa "palkkiin" ja "siivekkeeseen". Molemmissa galakseissa on sekä vanhoja että nuoria tähtipopulaatioita.

Vuorovaikutus Linnunradan kanssa

Magellanin pilvet ovat voimakkaasti vuorovaikutuksessa keskenään ja myös Linnunradan kanssa. Niitä yhdistävät kaasusta koostuvat rakenteet, kuten Magellanin silta (Magellanic Bridge), ja niiden takana on pitkä, alkuaan galakseista lähtöisin oleva kaasujono, Magellanic Stream, joka ulottuu halki taivaan. Vuorovaikutukset ovat muokanneet pilvien muotoa ja saattaneet laukaista tähtien syntyä.

Tieteellinen merkitys

Magellanin pilvet ovat tärkeä tutkimuskohde tähtitieteessä: niiden läsnäolo lähellä Linnunrataa mahdollistaa tähtien muodostumisen, tähtien elinkaaren ja galaksienvälisen vuorovaikutuksen tutkimisen yksityiskohtaisesti. Lisäksi LMC on ollut keskeinen etäisyysasteikon kalibroinnissa, koska siellä tavattavia Cepheid-muuttuvia tähtiä ja muita etäisyysmittareita voidaan tutkia hyvin. LMC:ssa havaittiin myös kuuluisasti supernova SN 1987A, joka tarjosi arvokasta tietoa supernovien prosesseista.

Tulevaisuus

Nykyiset havaintojen ja mallinnusten tulokset viittaavat siihen, että Magellanin pilvet saattavat olla vasta lähestymässä Linnunrataa, eivätkä välttämättä ole olleet sen pitkäaikaisia kiertolaisia. Jatkossa niiden vuorovaikutukset Linnunradan kanssa voivat muuttaa sekä galaksien radoja että rakenteita entisestään.

Magellanin pilvet tarjoavat sekä näyttävän näky- että tieteellisen tutkimuskohteen, ja niiden läheisyys tekee niistä avainasemassa galaktisen evoluution ymmärtämisessä.

Ominaisuudet

Pilvet voi nähdä helposti ilman kaukoputkea. Ne näyttävät Linnunradan erillisiltä palasilta. Niiden välinen etäisyys yötaivaalla on noin 21°, mutta todellinen etäisyys on noin 75 000 valovuotta. Niitä pidettiin pitkään Linnunrataa lähimpänä olevina galakseina. Vuonna 2003 löydetyn Canis Major -galaksin uskotaan nyt olevan lähin galaksimme.

LMC on noin 160 000 valovuoden päässä, kun taas SMC on noin 200 000 valovuoden päässä. LMC:n halkaisija on noin 14 000 valovuotta ja SMC:n noin 7 000 valovuotta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Linnunradan läpimitta on noin 100 000 valovuotta.

Tutkijat uskovat, että Magellanin pilvien muoto johtuu vuorovesivuorovaikutuksesta Linnunradan kanssa, kun ne liikkuvat sen lähellä. Neutraalin vedyn virrat yhdistävät ne Linnunrataan ja toisiinsa. Molemmat pilvet näyttävät siltä, että ne olivat aikoinaan spiraalin muotoisia. Niiden painovoima on vaikuttanut myös Linnunrataan vääristämällä galaksin kiekkomaisen muodon uloimpia osia.

Niiden rakenne on erilainen ja niiden massa on pienempi kuin meidän galaksimme. On myös kaksi muuta suurta eroa. Ensinnäkin ne ovat kaasurikkaita; niissä on enemmän vetyä ja heliumia kuin Linnunradassa. Ne ovat myös köyhempiä metalleista kuin Linnunrata. LMC:n ja SMC:n nuorimmissa tähdissä on alle puolet vähemmän muita alkuaineita. Molemmat ovat tunnettuja tähtisumuistaan ja suuremmasta nuorten tähtien määrästä. Kuten omassa galaksissamme, niiden tähdet vaihtelevat hyvin nuorista hyvin vanhoihin, mikä osoittaa, että pilvillä on pitkä historia.

Suuressa Magellanin pilvessä tapahtunut supernova SN 1987A oli kirkkain Maasta nähty kohde yli neljään vuosisataan.

Vuonna 2010 eräs ranskalainen tutkija sanoi, että pilvet ovat saattaneet syntyä törmäyksessä, joka muodosti Andromedan galaksin kuusi miljardia vuotta sitten. Useimmat tähtitieteilijät kuitenkin uskovat, että Magellanin pilvet ovat syntyneet samassa prosessissa, joka muodosti Linnunratagalaksimme.

 
Suuri Magellanin pilvi (LMC)  


Pieni Magellanin pilvi (SMC)  

Hae kirjaimella