Mamasa (Kabupaten Mamasa) – hallintoalue Länsi-Sulawesissa, Indonesiassa

Mamasa, Länsi-Sulawesin kabupaten Indonesiassa: Mamasa-kaupunki, n. 140 000 asukasta (2010), toraja-kulttuuri, jylhät maisemat ja perinteet — matkakohde kulttuuri- ja luontomatkailijoille.

Mamasa hallintoalue (indonesian kielellä Kabupaten Mamasa) on hallintoalue Länsi-Sulawesin maakunnassa Indonesiassa. Se sijaitsee Sulawesin saarella. Sen pääkaupunki on Mamasa. Väkiluku oli 139 962 vuoden 2010 väestönlaskennassa. Yleisin etninen ryhmä ovat torajat.

Sijainti ja maasto

Mamasa sijaitsee Sulawesin länsiosissa vuoristoisella alueella, jossa maasto vaihtelee jyrkistä laaksoista ja vuorenrinteistä laajoihin ylängöihin. Alueen korkeus merenpinnasta tekee ilmastosta usein viileämmän kuin rannikkoalueilla, ja maisemat koostuvat terrassiviljelmistä, metsistä sekä jokilaaksoista. Luonto tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia vaellukseen ja luontomatkailuun.

Hallinto ja väestö

Mamasa on jaettu paikallishallinnon alaisiin osiin (kecamatan-ein), jotka huolehtivat kunnallispalveluista ja kehityksestä. Alueen väestöön kuuluu pääasiassa toraja-kansaan kuuluvia ryhmiä, ja paikallisessa kulttuurissa näkyvät vahvasti torajat-perinteet. Indonesian kieli toimii virallisena kommunikaatiokielenä, mutta paikalliset kielet ja murteet ovat arkipäivässä yleisiä. Uskontokentässä kristinusko ja islam ovat molemmat edustettuina; lisäksi perinteiset uskomukset vaikuttavat edelleen moniin paikallisiin tapoihin ja rituaaleihin.

Talous

Mamasan talous perustuu pitkälti maatalouteen ja karjankasvatukseen. Pääasiallisia elinkeinoja ovat riisin, viljan, vihannesten ja muiden pientuotteiden viljely, ja joillakin alueilla harjoitetaan myös kahvin ja mausteiden tuotantoa. Paikallistalous on pääosin pienyritys- ja kotitalousluonteista, ja markkinat sekä paikalliset käsi- ja taideteollisuuden tuotteet tukevat alueellista toimeentuloa.

Kulttuuri ja nähtävyydet

Mamasan kulttuuri muistuttaa monin tavoin laajempaa toraja-kulttuuria: perinteiset seremonialliset rituaalit, puukaiverrukset ja perinteiset rakennustyylit näkyvät edelleen arjessa. Alueella järjestetään juhlia ja seremonioita, jotka kiinnostavat myös matkailijoita. Luonnon nähtävyyksiä ovat mm. laaksot, vesiputoukset ja perinteiset riisiterassit, jotka tarjoavat vierailijoille maisemia, valokuvausmahdollisuuksia ja kulttuurielämyksiä.

Liikenne ja palvelut

Infrastruktuuri on kehittymässä mutta paikoin haastava vuoristoisen maaston vuoksi; pääteiden kunto vaihtelee ja monille syrjäisemmille kyliin kuljetaan kapeita vuoristoteitä pitkin. Julkinen liikenne koostuu paikallisista bussiyhteyksistä ja yksityisestä kuljetuksesta. Peruspalveluiden tarjonta keskittyy kaupunkikeskuksiin, ja terveydenhuollon sekä koulutuksen palvelut ovat jatkuvassa kehityksessä.

Historia lyhyesti

Alueella on pitkä asutushistoria ja tiiviit kulttuuriset yhteydet muihin toraja-alueisiin. 2000-luvun alussa alue on kokenut hallinnollisia muutoksia, joiden myötä paikallinen hallintorakenne on vahvistunut ja kehitys- sekä palveluorganisaatioita on rakennettu vastaamaan alueen tarpeita.

Ilmasto

Mamasan ilmasto on verrattain viileämpi kuin Sulawesin rannikkoalueilla johtuen korkeammasta sijainnista. Sadekausia esiintyy sään rytmien mukaisesti, mikä vaikuttaa viljelykausiin ja maatalouden ajoitukseen.

Mamasa tarjoaa matkailijoille ja tutkijoille kiinnostavan yhdistelmän jokapäiväisiä perinteitä, jylhiä maisemia ja mahdollisuuksia kokea eteläisen Sulawesin kulttuuria omassa ympäristössään.

Hallinto

Regentiossa on seitsemäntoista piirikuntaa (indonesian kielellä: kecamatan).

Nimi	Väestölaskenta 2010
Sumarorong	9,580
Messawa	7,090
Pana	8,552
Nosu	4,276
Tabang	5,890
Mamasa	22,541
Tanduk Kuala	9,984
Balla	6,017
Sesenapadang	7,709
Tawalian	6,210
Mambi	9,295
Bambang	10,312
Rantebulahan Timur	5,682
Mehalaan	3,857
Aralle	6,584
Buntu Malangka	6,691
Tabulahan	9,812

 
Eurooppalainen seisoo rottinkisillalla Mamasassa, Toradja Landissa, Celebesissa.  

Hae kirjaimella