Länsi‑Sulawesi (Sulawesi Barat) – indonesialainen maakunta, pääkaupunki Mamuju

Länsi-Sulawesi (Sulawesi Barat) – tutustu Indonesian maakuntaan Mamuju’n pääkaupungissa: historia, väestö, pinta-ala ja parhaat matkailuvinkit.

Länsi-Sulawesi (indonesian kielellä Sulawesi Barat) on Indonesian maakunta. Se sijaitsee Sulawesin saarella. Sen pääkaupunki on Mamuju. Väkiluku oli 1 158 651 vuoden 2010 väestönlaskennassa. Vuonna 2014 hallitus ilmoitti väkiluvuksi 1 284 620. Maakunnan pinta-ala on 16 796,19 km² . Maakunta perustettiin vuonna 2004. Se erosi Etelä-Sulawesista.

Yleiskuva

Länsi-Sulawesi on yksi nuoremmista Indonesian maakunnista; se muodostettiin hallinnollisen hajauttamisen ja paikallisen itsehallinnon vahvistamisen myötä vuonna 2004 erottamalla alue Etelä-Sulawesin hallinnosta. Maakunta kattaa sekä rannikkoalueita että sisämaan vuoristoisia seutuja, ja sen rannikko ulottuu länsirannikolle Tyynenmeren sijasta Makarssarin salmen suuntaan.

Maantiede ja ilmasto

Maakunta koostuu mantereisista osista ja pienemmistä saarista. Maasto on monimuotoista: rannikoilla on mangrovemetsiä, trooppisia rannikkoalueita ja koralliriuttoja, sisämaassa taas nousevia vuoristoalueita ja laaksoja. Ilmasto on trooppinen, ja alueella esiintyy selkeä kostean ja kuivan kauden vaihtelu. Merellisyys vaikuttaa paikalliseen ilmastoon ja tekee rannikon elinkeinoista, kuten kalastuksesta, tärkeitä.

Hallinto ja väestö

Maakunta jakautuu useisiin hallinnollisiin alueisiin (kabupaten eli regenttiläänit ja kaupunkeihin). Merkittäviä keskuksia ovat pääkaupunki Mamuju, sekä muun muassa Majene, Polewali-Mandar ja Mamasa. Väestö koostuu eri etnisistä ryhmistä; alueen alkuperäisiä väestöryhmiä ovat esimerkiksi mandar-kansa, joka on erityisen tunnettu merenkulku- ja veneenrakennusperinteistään.

Väkiluku: 1 158 651 (2010); virallinen hallituksen ilmoitus vuodelta 2014 oli 1 284 620. Tämä vastaa noin 76 asukasta/km² käyttäen vuoden 2014 lukuja ja maakunnan pinta-alaa (16 796,19 km²).

Kielet ja uskonto: Virallinen kieli on indonesian kieli, mutta paikallisesti puhutaan myös useita alueellisia kieliä, erityisesti mandar-kieltä. Suurin osa väestöstä on muslimeja, ja islam näkyy merkittävänä osana alueen kulttuuria ja arkea.

Talous

Talous perustuu pitkälti maatalouteen, kalastukseen ja paikalliseen kauppaan. Tärkeitä tuotteita ovat mm. riisi, kookos, kaakao ja muut trooppiset viljelykasvit sekä merituotteet. Kalastus ja meriekonomiat ovat elintärkeitä rannikkoalueille. Lisäksi pienimuotoista puunjalostusta, kaupankäyntiä ja julkisia palveluja on tärkeässä roolissa maakunnan elinkeinorakenteessa.

Kulttuuri ja perinteet

Alueella on rikas merellinen ja maatalousperinteinen kulttuuri. Mandar-kansan perinteisiin kuuluu mm. veneenrakennus ja perinteisten purjeveneiden (sandeq-tyyppisten veneiden) käyttö. Paikalliset juhlaperinteet, käsityöt ja keittiö ilmentävät saariston ja rannikon vaikutusta. Monissa kylissä järjestetään perinnefestivaaleja ja uskonnollisia tapahtumia, jotka tuovat esiin alueellista identiteettiä.

Liikenne ja saavutettavuus

Maakuntaan pääsee meriteitse, maanteitse ja lentoteitse. Pääkaupunki Mamuju toimii alueellisena keskuksena, josta on yhteyksiä muihin Sulawesin maakuntiin ja suurempiin kaupunkeihin. Rannikkokuljetus ja kalastussatamat ovat tärkeitä paikalliselle liikenteelle ja kaupalle.

Luonto, suojelu ja matkailu

Länsi-Sulawesi tarjoaa luonnon monimuotoisuutta: vuoristoja, trooppisia metsiä, mangrovealueita ja koralliriuttoja. Alueella on luontokohteita sukeltajille ja luontomatkailijoille, ja paikallinen meriluonto on tärkeä suojelukohde. Matkailu on vielä kehitysasteella verrattuna moniin muihin Indonesian suosittuihin kohteisiin, mikä antaa mahdollisuuksia vastuulliselle ekomatkailulle ja paikallistalouden kehittämiselle.

Historia

Länsi-Sulawesi on ollut osa laajempia historiallisia ja kulttuurisia piirejä Sulawesilla; alueella on sekä merellisiä että sisämaan perinteitä. Nykyinen maakunta perustettiin virallisesti vuonna 2004 osana Indonesian hallinnollista uudelleenjärjestelyä, jolloin se erotettiin Etelä-Sulawesista. Tämän jälkeen alue on kehittänyt omaa hallintoaan ja paikallisia instituutioitaan.

Yhteenvetona Länsi-Sulawesi on trooppinen, kulttuurisesti monipuolinen ja luonnoltaan rikas maakunta, jossa merenkulku ja maatalous muodostavat elämän perusrungon. Alueella on potentiaalia kehittää matkailua ja kestävää luonnonvarojen käyttöä, samalla säilyttäen perinteiset elinkeinot ja kulttuuriperintö.

Talous

Maakunnan tärkeimmät teollisuudenalat ovat kaivostoiminta, maatalous ja kalastus.

 
Kolme naista ja kaksi poikaa Länsi-Sulawesista myyvät puuhiiltä. Siirtomaakausi, 1937.  

Hae kirjaimella