Kartta: määritelmä, tyypit, karttaprojektiot ja kartografia
Kartta: määritelmä, tyypit, karttaprojektiot ja kartografia — selkeä opas kartoista, projektioista, GIS-järjestelmistä ja kartografian perusteista.
Kartta on kuva alueesta, yleensä maapallosta tai sen osasta. Kartta eroaa ilmakuvasta siinä, että karttaan sisältyy aina tietoinen tulkinta ja abstraktio: kartta valitsee, korostaa ja yksinkertaistaa tiettyjä ilmiöitä käyttöä varten. Esimerkkejä erityyppisistä kartoista ovat esimerkiksi tähtikarttoja ja merikarttoja, jotka palvelevat eri tarkoituksia ja käyttäjäryhmiä.
Sanaa "kartta" käytetään myös kuvaannollisesti, kun tarkoitetaan taulukkoa tai piirrosta, joka osoittaa ideoiden, ihmisten, tapahtumien tai muiden asioiden väliset suhteet. Tästä syystä web-kehittäjät puhuvat sivuston rakenteen luettelosta eli sivustokartasta: verkkosivuston tai verkkosivujen luettelosta käytetään usein termiä sitemap.
Karttoja laativat ja suunnittelevat ammattilaiset, joita kutsutaan kartografeiksi. Kartografia yhdistää tieteen ja taiteen: se vaatii havaintoaineiston tuntemusta, tilastollista ja paikkatietomenetelmien osaamista sekä visuaalista ilmaisukykyä.
Karttojen tekeminen ja paikkatietojärjestelmät
Nykyään monet kartat tuotetaan tietokoneilla käyttäen GIS-ohjelmistoja (Geographic Information Systems). Nämä järjestelmät tallentavat ja käsittelevät paikkatietoa kerroksina, joissa tieto on järjestetty sijainnin mukaan eikä pelkkinä nimettyinä tietueina. GIS mahdollistaa muun muassa paikkahakuja, verkostoanalyysiä, muuttujien visualisointia eri väreillä sekä yhdistelyjä rasteri- ja vektoridatan välillä.
Karttatyyppejä
- Topografiset kartat: näyttävät maastonmuodot, korkeuskäyrät, vesistöt ja infrastruktuurin.
- Fyysiset kartat: korostavat luonnonolosuhteita kuten vuoria, jokia ja metsiä.
- Poliittiset kartat: esittävät valtioiden, kuntien tai muiden hallinnollisten alueiden rajat ja nimet.
- Teemakartat: kuvaavat yhtä ilmiötä, esimerkiksi väestötiheyttä, ilmastoa tai maankäyttöä.
- Merikartat ja tähtikartat: erityiskäyttöön suunniteltuja karttoja, joita käytetään navigointiin merellä tai tähtitaivaan havainnointiin.
- Interaktiiviset ja verkkokartat: tarjoavat zoomauksen, kerrosten valinnan ja reaaliaikaisen tiedon, kuten liikenteen tai säätiedot.
Karttaelementit
Hyvässä kartassa näkyy yleensä ainakin seuraavat elementit: selite (legend), joka selittää symbolit ja värit; mittakaava, joka kertoo etäisyyksien suhteen todellisuuteen; pohjoissuunta tai koordinaatisto; sekä tekijän tiedot ja julkaisupäivämäärä. Lisäksi monet kartat sisältävät ruudukon tai koordinaatiston (esim. latitudi/longitudi tai UTM), korkeustiedot ja lähdeviitteet.
Karttaprojektio ja virheet
Kun kolmiulotteinen maapallo esitetään tasolla (paperilla tai ruudulla), syntyy väistämättä vääristymiä. Siksi kartat on projisoitava käyttämällä erilaisia matemaattisia menetelmiä. Karttaprojektioiden tekemiseen käytetään matematiikkaa, ja eri projektioilla pyritään säilyttämään eri ominaisuuksia:
- Konforminen (muotosäilyttävä): pienet muodot säilyvät paikallisesti (esim. Mercator, Lambert), mutta pinta-alat voivat vääristyä.
- Pinta-alasäilyttävä (equal-area): säilyttää alueiden suhteet (esim. Albers, Mollweide).
- Etäisyyssäilyttävä (equidistant): säilyttää etäisyyksiä joihinkin pisteisiin tai pitkin tiettyjä suuntia.
- Suuntasäilyttävä (azimuthal): säilyttää suunnat yhdestä pisteestä muihin suuntiin, käytetään usein lentonavigaatiossa.
Jokainen projektio aiheuttaa kompromisseja: ei ole olemassa yhtä ainoaa "oikeaa" projektioa kaikkeen käyttöön. Ainoa kartta, jota ei projisoida, on pallolle piirretty kartta eli suora esitys pallosta.
Digitaaliset kartat ja tulevaisuus
Ennen 1900-luvun loppua lähes kaikki kartat olivat paperilla, mutta nykyään karttoja käytetään yhä enemmän puhelimissa ja tietokoneissa. Kartat voivat olla dynaamisia ja interaktiivisia: niissä voidaan hakea reittejä, näyttää reaaliaikaista dataa (esim. liikenne, sää) ja muuttaa näkymiä eri mittakaavoissa. Paikannuslaitteet (GPS) ja mobiilisovellukset ovat tuoneet kartat osaksi arkipäivää.
Kartografia on yhä laaja-alaista ja moniulotteista: se sisältää datankeruun, mittakaavan valinnan, yleistämisen, symbolisaation ja visuaalisen suunnittelun sekä tekniset ratkaisut projisoinneissa ja paikkatietojärjestelmissä. Hyvä kartta välittää tietoa selkeästi, luotettavasti ja käyttötarkoitukseen sopivalla tavalla.
Vuonna 1655 tehty kartta maapallosta
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on kartta?
A: Kartta on kuva jostakin alueesta, yleensä maapallosta tai maapallon osasta. Se sisältää tulkinnan, ja se voidaan nähdä paperilla, älypuhelimissa, tietokoneissa tai muissa digitaalisissa laitteissa.
Q: Mitä eroa on kartalla ja ilmakuvalla?
V: Kartta sisältää tulkinnan, mutta ilmakuva ei.
K: Mitkä ovat esimerkkejä kartoista?
V: Esimerkkejä kartoista ovat tähtikartat ja merikartat.
K: Kuka tekee karttoja?
V: Kartografit tekevät karttoja. Monet kartat tehdään nykyään GIS-tietokonejärjestelmillä, jotka ovat tietokantajärjestelmiä, jotka on järjestetty sijainnin mukaan nimitietojen sijasta.
K: Miten kartta projisoidaan paperille tai tietokoneen näytölle?
V: Kartan heijastaminen paperille tai tietokoneen näytölle edellyttää matematiikkaa, koska maapallo on pyöreä ja paperi ja näytöt ovat litteitä.
K: Onko olemassa sellaista karttaa, jota ei tarvitse projisoida?
V: Kyllä, maapalloksi kutsutulle pallolle piirrettyä karttaa ei tarvitse projisoida.
K: Miksi web-kehittäjät kutsuvat verkkosivujen luetteloita verkkosivustoilla?
V: Verkkokehittäjät kutsuvat verkkosivujen verkkosivuluetteloita sivustokartoiksi.
Etsiä