Memnon (mytologia) — etiopialainen kuningas, puolijumala ja Troijan sankari

Memnon (kreik. Μέμνων) oli etiopialainen kuningas ja troijalaisten liittolainen Troijan sodan aikana. Hän oli puolijumala, Tithonoksen ja aamunkoiton jumalatar Eoksen poika. Soturina häntä pidettiin lähes Akilleksen veroisena soturina. Troijan sodan aikana Memnon itse surmasi Antilokoksen keskellä kiivasta taistelua, ja Akilles tappoi hänet myöhemmin. Memnonin kuolema näyttää muistuttavan Hektorin kuolemaa, toisen Troijan puolustajan, jonka Akhilleus oli myös tappanut.

Taustaa

Memnon on peräisin kreikkalaisesta mytologiasta, ja hänet sijoitetaan perinteisesti Aithiopiaan eli itään tai etelään sijaitsevaan maahan, jota antiikin kreikkalaiset kutsuivat etiopiaksi. Hänen syntyperänsä puolijumalaisena (äiti Eos, isä Tithonos) selittää usein kuvauksia poikkeuksellisesta voimasta ja kohtalosta. Mytologisissa kertomuksissa Memnonin varusteista ja maineesta mainitaan toisinaan myös, että jumalat tai seppä Hephaistos olisivat valmistaneet hänelle aseet tai haarniskan.

Rooli Troijan sodassa ja mytologinen perinne

Memnon nousee keskeiseen rooliin epookin jatko-osissa, jotka eivät kuulu Homeron Iliadiin mutta sisältyvät laajempaan antiikin eeposperinteeseen (esimerkiksi "Aethiopis" -nimiseen teokseen, joka on osa eeposkierrosta). Tarinoissa hän saapuu avuksi troijalaisille ja kohtaa sotatantereella suurta menestystä: hän surmaa muun muassa Antilokoksen, Nestorin pojan. Tämä tappio saa aikaan Akilleen vastareaktion, ja kaksintaistelun lopulta Akilles voittaa Memnonin.

Kuolema, jättä ja muisto

Memnonin kuolema on kuvattu dramaattisena ja tunteikkaana tapahtumana. Hänen äitinsä Eos suree poikaansa syvästi; eri versioissa Eoksen valitus koskettaa jopa jumalia. Joissakin kertomuksissa Zeus kunnioittaa Memnonin rohkeutta ja myöntää hänelle jonkinlaisen kunnian tai kuolemattomuuden jälkivaikutuksen, toisissa taas Memnon saa hautajaismenot ja kunnianosoituksia, kuten kuolemattomat muistot ja hautajaiskilpailut, joissa hänen veljensä ja vihollisensa ottavat osaa.

Antiikissa Memnonin hahmoa on käytetty rinnastuksena Akilleelle: kummankin sankarin kuolema on kohtalokas ja koskettava tapahtuma, ja molemmista on säilynyt runsaasti tarinoita sekä kirjallisessa että kuvataiteellisessa perinteessä. Memnon esiintyy usein kreikkalaisissa vasesisustuksissa, reliefeissä ja myöhemmissä kirjallisissa referaateissa (esim. kvartus Smyrnaeus ja muut antiikin kirjoittajat käsittelevät hänen tarinaansa).

Perintö ja arkeologinen yhteys

Antiikin matkailijat liittivät Memnonin nimeen myös todellisia paikkoja. Tunnetuimpia ovat niin sanotut "Memnonin kolossit" (Colossi of Memnon) Egyptin lähellä Niilissä, jotka kreikkalais-roomalaiset matkailijat yhdistivät myyttiseen Memnoniin. Yksi näistä valtavista kivipatsaista kuului muinaiseen valtakunnalliseen monumenttiin ja siitä kerrottiin, että se "laulaa" aamulla, mikä lisäsi siihen liittyvää legendojen ja ihmeiden kerrostumaa.

Merkitys ja tulkinta

• Sankariarvo: Memnon edustaa antiikin sankaria, jonka rohkeus ja kohtalo vetävät vertailuun Akilleen kanssa.
• Kulttuurien kohtaaminen: Hänen etiopialainen alkuperänsä kuvastaa myyttistä kosketuspintaa Kreikan ja eteläisten tai itäisten alueiden välillä.
• Taiteellinen vaikutus: Memnonin tarina on vaikuttanut antiikin kirjallisuuteen, visuaaliseen taiteeseen sekä mytologiseen kuvastoon Euroopassa ja Välimeren alueella.

Yhteenvetona Memnon on tärkeä mytologinen hahmo, jonka kertomus korostaa sankaruutta, jumalallista perintöä ja traagista kuolemaa sekä säilyy osana antiikin tarinaperinnettä ja myöhempää kulttuurihistoriaa.

Hae kirjaimella