Länsi-Saksan sisäisten suhteiden ministeriö (1949–1991)
Länsi-Saksan sisäisten suhteiden ministeriö 1949–1991 — rooli Itä‑Saksan kontakteissa, Oder‑Neisse‑kiista ja vaikutus Saksan yhdistymiseen.
Saksan liittotasavallan sisäisten suhteiden ministeriö (Bundesministerium für innerdeutsche Beziehungen) oli Saksan liittotasavallan liittovaltion ministeriö. Sen tehtävänä oli hoitaa kaikkia suhteita Itä-Saksan hallitukseen. Tämä juonsi Länsi-Saksan virallisesta periaatteesta, jonka mukaan oli olemassa vain yksi Saksa ja Länsi-Saksa oli sen ainoa laillinen edustaja. Tämän vuoksi yhteyksiä Itä-Saksaan järjestettiin erillisellä ministeriöllä eikä niiden kautta käytetty ulkoasiainministeriötä, koska virallisesti ei haluttu vahvistaa Itä-Saksaa ulkomaisena valtiona.
Ministeriö perustettiin vuonna 1949 nimellä liittovaltion yleissaksalaisten asioiden ministeriö (Bundesministerium für Gesamtdeutsche Fragen). Alkuvaiheessa sen tehtäviin kuului muun muassa länsisaksalaisten kotiseudultaan siirrettyjen ja karkotettujen asioiden (Heimatvertriebene) koordinointi, palautus- ja korvauskysymykset sekä kysymykset, jotka liittyivät Oder–Neisse-linjan itäpuolella sijainneisiin aikaisempiin saksalaisiin alueisiin (Puolan osaksi tulleet alueet). Ministeriö seurasi myös oikeudellisia ja poliittisia kysymyksiä, jotka koskivat Saksan jakautumista ja saksalaisten välistä kanssakäymistä.
1969–1970-luvun vaihteessa Länsi-Saksan ulkopoliittinen linja muuttui merkittävästi, kun Willy Brandtin hallitus toteutti niin kutsutun Ostpolitik-politiikan. Ministeriön nimi muutettiin 1969 kuvaamaan sen päätehtävää suhteissa itään, ja myöhemmin valtiosopimuksilla — erityisesti vuoden 1970 Puolan kanssa solmitun käytännön sopimuksen (ns. Varsovan sopimus) myötä — käsiteltiin kiistanalaisia rajakysymyksiä muodollisesti sitovammilla tavoilla. Brandtin linja mahdollisti käytännön rauhoittamisen idän kanssa, vaikka virallinen periaate yhden Saksan edustuksesta jatkui monilta osin.
Ministeriön toiminta oli laaja-alainen mutta samalla rajoitettu poliittisten realiteettien vuoksi. Sen tehtäviin kuului mm.:
- rajat ylittävien perhesuhteiden ja jälleenyhdistämisten edistäminen, humanitaaristen asioiden hoito ja karkotettujen asema;
- neuvotteluihin ja sopimuksiin valmistautuminen, jotka koskivat liikennettä, vaihtoja ja yhteydenpitoa Itä-Saksan kanssa;
- tiedon kerääminen ja oikeudellisten kysymysten selvittäminen koskien kansalaisuutta, omaisuutta ja palautuksia;
- osallistuminen liittovaltion politiikan muotoiluun, joka koski Saksan yhdistämistä ja saksalaisten välisiä suhteita.
Kun Saksan yhdistyminen toteutui lokakuussa 1990, ministeriön tehtävät vähenivät olennaisesti. Ministeriö lakkautettiin vuonna 1991, noin vuoden kuluttua jälleenyhdistymisestä, koska sen erilliselle olemassaololle ei enää ollut perusteita. Sen jälkeen kaikki niin kutsutut "Saksan sisäiset asiat" kuuluvat nykyisin sisäministeriön tehtäviin. Sisäministerin yhteyteen on myös nimetty usein uusien osavaltioiden komissaari, mikä korostaa sitä, että uuden liittovaltion osavaltioiden tasa-arvoistamisen ja rakennemuutoksen hoito on yhä osa hallituksen tehtäviä.
Ministeriön historia kuvastaa Saksan jakautumisen ja yhdistymisen aikakauden monimutkaisuutta: se muodostui tarpeesta hoitaa käytännön ja humanitaarisia suhteita ilman, että virallisesti tunnustettaisiin vastapuolta itsenäisenä ulkovaltana. Sen rooli muuttui ajan myötä poliittisten sopimusten ja kansainvälisen kehityksen myötä, kunnes se ajan myötä yhdistyneen Saksan hallinnossa sulautui muihin toimielimiin.
"Liittovaltion kotka"
Ministerit
| Ministeri | Termstart | Termend | Puolue |
| Jakob Kaiser | 1949 | 1957 | CDU |
| Ernst Lemmer | 1957 | 1962 | CDU |
| Rainer Barzel | 1962 | 1963 | CDU |
| 1963 | 1966 | ||
| Johann Baptist Gradl | 1966 | CDU | |
| Herbert Wehner | 1966 | 1969 | |
| Egon Franke | 1969 | 1982 | |
| Rainer Barzel | 1982 | 1983 | CDU |
| Heinrich Windelen | 1983 | 1987 | CDU |
| Dorothee Wilms | 1987 | 1991 | CDU |
Julkaisut
- BMgF (Hrsg.): SBZ von A-Z, Deutscher Bundes-Verlag, Bonn, 1. bis 10. tammikuuta 2010. Aufl., 1953 bis 1966, n. 500 Seiten.
- BMgF (Hrsg.): Sowjetische Auffassungen zur Deutschlandfrage 1945 - 1954. Dargestellt nach amtlichen Dokumenten, Deutscher Bundes-Verlag, Bonn, 1954.
- BMgF (Hrsg.): Wer ist wer in der SBZ? Ein biographisches Handbuch, Verlag für Internationalen Kulturaustausch, Berliini, 1958.
- BMgF (Hrsg.): Die Situation der Jugend im kommunistischen Herrschaftssystem der SBZ Deutschlands in Bonner Berichte aus Mittel- und Ostdeutschland, Bonn - Berlin, 1960.
- BMgF (Hrsg.): Die Bemühungen der Bundesrepublik um Wiederherstellung der Einheit Deutschlands durch gesamtdeutsche Wahlen. Dokumente und Akten. I. Teil, Oktober 1949 - Oktober 1953, Deutscher Bundes-Verlag, Bonn, 1958.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Mistä Saksan sisäisten suhteiden liittovaltion ministeriö vastasi?
V: Saksan sisäisten suhteiden liittovaltion ministeriö vastasi kaikista suhteista Itä-Saksan hallitukseen.
K: Miksi Länsi-Saksan hallitus ei voinut käyttää ulkoasiainministeriötä asioidakseen Itä-Saksan kanssa?
V: Länsi-Saksan hallitus ei voinut käyttää ulkoasiainministeriötä asioidakseen Itä-Saksan kanssa, koska se ei voinut myöntää, että Itä-Saksa oli vieras maa.
K: Mitä Willy Brandt teki vuonna 1969 Itäpolitiikan suhteen?
V: Vuonna 1969 Willy Brandt allekirjoitti Puolan kanssa sopimuksen, jonka mukaan Puolan länsiraja kulkee Oder- ja Neissejokea pitkin osana hänen ajatuksiaan Itäpolitiikasta.
K: Miksi tässä sopimuksessa viitattiin vain "Puolan länsirajaan" eikä "Saksan ja Puolan väliseen rajaan"?
V: Tässä sopimuksessa viitattiin vain "Puolan länsirajaan" eikä "Saksan ja Puolan väliseen rajaan", koska Puola oli tuohon aikaan kommunistihallituksen alaisuudessa eikä Länsi-Saksa voinut sallia Itä-Saksan rajoja koskevan sopimuksen allekirjoittamista.
K: Milloin ministeriö lakkautettiin?
V: Ministeriö lakkautettiin vuonna 1991, noin vuosi Saksan yhdistymisen jälkeen.
K: Mikä vastaa nyt Saksan sisäisistä asioista?
V: Kaikki Saksan sisäiset asiat kuuluvat nyt sisäministeriön tehtäviin.
K: Miten sisäministeri osoittaa, että on vielä työtä kaikkien osavaltioiden tasa-arvoistamiseksi?
V: Sisäministeri on nyt myös uusien osavaltioiden komissaari osoittaakseen, että kaikkien osavaltioiden yhdenvertaistaminen on vielä kesken.
Etsiä