Monosyytti
Monosyytit ovat eräänlaisia valkosoluja, jotka ovat osa ihmiskehon immuunijärjestelmää. Ne tunnistetaan yleensä värjätyistä preparaateista niiden suurista kaksilohkoisista tumista. Ne ovat eräänlaisia varasoluja, jotka muuttuvat makrofageiksi ja dendriittisoluiksi kutsutuiksi immuunijärjestelmän auttajasoluiksi.
Monosyytit toimivat immuunijärjestelmässä kahdella nopeudella:
- Täydennetään vähitellen paikallisia makrofageja ja dendriittisiä soluja normaalioloissa, ja
- Siirtyä nopeasti (~ 8-12 tuntia) infektoituneeseen kudokseen vastauksena tulehdussignaaleihin. Siellä ne jakautuvat ja erilaistuvat makrofageiksi ja dendriittisoluiksi aiheuttaakseen immuunivasteen.
Puolet kaikista monosyyteistä varastoituu reservinä pernaan, loput kiertävät tai ovat kudoksissa.
Monosyytti valomikroskoopilla (40x) perifeerisestä verinäytteestä punasolujen ympäröimänä.
Fysiologia
Luuydin tuottaa monosyyttejä kantasolujen esiasteista, joita kutsutaan monoblasteiksi. Monosyytit kiertävät verenkierrossa noin yhdestä kolmeen vuorokautta, minkä jälkeen ne tyypillisesti siirtyvät kudoksiin eri puolilla kehoa. Ne muodostavat kolmesta kahdeksaan prosenttia veren leukosyyteistä.
Verenkierrosta kudoksiin siirtyvät monosyytit erilaistuvat makrofageiksi tai dendriittisoluiksi, jotka sitten jäävät kudokseen. Makrofagit ovat vastuussa kudosten suojaamisesta vieraita aineita vastaan. Ne ovat soluja, joilla on suuri sileä tuma, suuri sytoplasmapinta-ala ja monia sisäisiä rakkuloita vieraiden aineiden käsittelyä varten.
Monosyytit ja niiden makrofagi- ja dendriittisolujen jälkeläiset hoitavat kolmea päätehtävää immuunijärjestelmässä. Ne ovat fagosytoosi, antigeenin esittely ja sytokiinituotanto.
- Fagosytoosi on mikrobien ja hiukkasten vastaanottoprosessi, jota seuraa materiaalin pilkkominen ja tuhoaminen. Monosyytit pystyvät myös tappamaan infektoituneita isäntäsoluja vasta-aineiden avulla.
- Mikrobifragmentit, jotka jäävät jäljelle tällaisen pilkkomisen jälkeen, voivat toimia antigeeneinä. Tätä prosessia kutsutaan antigeenin esittämiseksi, ja se johtaa T-lymfosyyttien aktivoitumiseen. Nämä saavat aikaan spesifisen immuunivasteen antigeenia vastaan.
- Muut mikrobituotteet voivat suoraan aktivoida monosyyttejä, mikä johtaa tulehdusta edistävien sytokiinien tuotantoon.
Monosyytit
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat monosyytit?
V: Monosyytit ovat eräänlaisia valkosoluja, jotka ovat osa kehon immuunijärjestelmää.
K: Miten monosyytit voidaan tunnistaa?
V: Monosyytit voidaan tunnistaa värjätyistä preparaateista niiden suurten kaksilohkoisten tumien perusteella.
K: Mihin monosyytit muuttuvat?
V: Monosyytit muuttuvat makrofageiksi ja dendriittisoluiksi kutsutuiksi immuunijärjestelmän auttajasoluiksi.
K: Millä kahdella nopeudella monosyytit toimivat immuunijärjestelmässä?
V: Monosyytit työskentelevät immuunijärjestelmässä kahdella nopeudella: ne täydentävät vähitellen paikallisia makrofageja ja dendriittisoluja normaalioloissa ja siirtyvät nopeasti (~8-12 tuntia) infektoituneeseen kudokseen vastauksena tulehdussignaaleihin.
K: Mitä monosyytit tekevät, kun ne saavuttavat infektoituneen kudoksen?
V: Saavuttuaan infektoituneeseen kudokseen monosyytit jakautuvat ja erilaistuvat makrofageiksi ja dendriittisoluiksi aiheuttaakseen immuunivasteen.
K: Mihin puolet kaikista monosyyteistä varastoidaan?
V: Puolet kaikista monosyyteistä varastoituu reservinä pernaan.
K: Missä loput monosyytit sijaitsevat?
V: Loput monosyytit ovat verenkierrossa tai kudoksissa.
