Aspergillus flavus – patogeeninen sieni, aflatoksiinit ja terveysriskit
Aspergillus flavus – patogeeninen sieni, aflatoksiinien terveysriskit: tunnista saastuminen, ehkäisy ja vaikutukset ihmisille ja eläimille.
Aspergillus flavus on mahdollisesti vaarallinen patogeeni ja laajalle levinnyt homesieni. Se kasvaa luonnossa erityisesti maaperässä saprofyyttinä, mutta myös maataloustuotteissa: viljanjyvillä, palkokasveilla ja pähkinöillä. Monet kannat kasvavat sekä ennen sadonkorjuuta että sadonkorjuun jälkeen, ja ne voivat aiheuttaa merkittäviä satotappioita ja saastuttaa elintarvikkeet.
Mykotoksiinit: aflatoksiinit
Monet A. flavus-kannat tuottavat voimakkaita myrkyllisiä yhdisteitä, mykotoksiineja, joista tärkein ja tunnetuin on aflatoksiini (usein lyhennetty AFB1, AFB2, AFG1, AFG2; maidossa esiintyy myös metaboliitti aflatoksiini M1). Aflatoksiinit ovat lämpö- ja kemiallisesti kestäviä, joten tavallinen ruoanlaitto ei poista niitä täysin. Aflatoksiini B1 on niistä toksisin ja voimakkaasti karsinogeeninen.
Terveysvaikutukset
Aflatoksiinien syöminen on myrkyllistä nisäkkäille. Akuutti suurannoksinen altistus voi aiheuttaa äkillistä myrkytysoireilua (aflatoksikoosi): pahoinvointia, oksentelua, maksatulehdusta ja vakavissa tapauksissa maksavaurion seurauksena kuoleman. Pitkäaikainen tai toistuva altistus pienemmille pitoisuuksille lisää riskiä saada maksasyöpää (hepatosellulaarinen karsinooma) ja voi heikentää immuunivastetta.
A. flavus on myös ihmisten ja eläinten patogeeni itsessään. Se voi aiheuttaa:
- aspergilloosia — paikallisia tai invasiivisia infektiotauteja erityisesti ihmisillä, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt (esim. solunsalpaajahoito, elinsiirron saajat, pitkään sairaalassa olevat potilaat);
- hengitystieoireita ja allergisia reaktioita (esim. allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi);
- eläimillä aiheutuvia sairauksia ja suoranaista satotappioiden kautta taloudellista haittaa karjataloudessa.
Altistuminen ja riskitekijät
- Ruoan kautta: saastuneet maissi-, maapähkinä- ja pähkinätuotteet, maito (aflatoksiini M1) ja muut varastoidut viljatuotteet.
- Ilman kautta: työpaikat, joissa pölyä ja homeitiöitä on paljon (viljan käsittely, jauhotehtaat) — voi aiheuttaa hengitystiealtistusta tai tulehduksia.
- Riskiryhmät: immuunipuutteiset henkilöt, lapset (kasvun hidastuminen), raskaana olevat ja koti- tai elintarvikealan työntekijät, sekä eläimet, jotka syövät saastunutta rehua.
Ehkäisy ja hallinta
Saastumisen ehkäisyssä yhdistyvät maatalouden parhaat käytännöt ja elintarviketurvallisuusmittarit:
- Hyvä viljelytekniikka: kestävä viljelykierto, lajikekestävyys, oikea-aikainen korjuu.
- Kuivaus ja asianmukainen varastointi: alhainen kosteus ja viileä lämpötila estävät homeiden kasvua.
- Sadon puhdistus ja lajittelu: näkyvästi homeiset jyvät ja pähkinät poistaa, sekä mekaaninen puhdistus.
- Biologinen torjunta: atoksiigeniset (aflatoksiinia tuottamattomat) Aspergillus-kannat voivat vähentää toksinenien tuotantoa pellolla.
- Seulonta ja analyysit: elintarvikkeiden testaaminen ELISA-, HPLC- ja massaspektrometriamenetelmillä; säädökset ja rajaarvot elintarvikkeissa ja rehussa.
Diagnostiikka ja hoito
Mykotoksiinialtistuksen toteaminen perustuu laboratoriomittauksiin (ruoka-, veri-, virtsa- tai maidonäytteet). Aflatoksiinimyrkytyksessä hoito on pääosin oireenmukaista ja tukevasti suuntautuvaa; ei ole spesifistä "kyllästys"-lääkettä, mutta maksatoimintaa tuetaan ja vakavissa tapauksissa saatetaan tarvita elinsiirtoa.
Aspergilloosin hoidossa käytetään sienilääkkeitä (esim. vorikonatsoli, amphoterisiini B riippuen infektion tyypistä) ja tarvittaessa kirurgista toimenpidettä paikallisten pesäkkeiden poistamiseksi. Immunosuppressiopotilaiden kohdalla on tärkeää harkita immuunijärjestelmän tilan optimointia.
Käytännön vinkkejä kuluttajalle
- Vältä ostamasta ja syömästä näkyvästi homeisia tai pahasti vaurioituneita jyviä ja pähkinöitä.
- Säilytä viljat ja pähkinät kuivassa, viileässä ja ilmatiiviissä astioissa.
- Muista, että paistaminen tai keittäminen ei välttämättä poista aflatoksiineja.
- Raskaat tai pitkittyneet altistukset epäiltäessä ota yhteys terveydenhuoltoon; immuunipuutteisena hakeudu lääkärin arvioon herkästi.
Yhteenvetona: Aspergillus flavus on laajalle levinnyt sieni, joka voi saastuttaa elintarvikkeita ja tuottaa vakavia mykotoksiineja (aflatoksiineja). Sekä esillä oleva infektioriski että toksiinien terveyshaitat tekevät siitä merkittävän tekijän elintarvike-, terveys- ja maataloussektoreille. Ennakoivilla toimilla, valvonnalla ja hyvillä varastointikäytännöillä riskejä voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää.
Kuinka tappava se on?
Vuonna 1960 eräällä englantilaisella tilalla kuoli noin 100 000 kalkkunaa. Kuolinsyy oli ensisijainen ravinnonlähde, maapähkinäjauho. Se oli saanut A. flavus -tartunnan. Viljelmä eristettiin, kasvatettiin puhdasviljelmänä ja tartutettiin osajoukko terveitä kalkkunoita. Puhdasviljelmäisolaatti aiheuttaa kuoleman terveissä kalkkunoissa. Myrkyllisiä kemikaaleja (aflatoksiineja) oli neljä.
Kalkkunan ruumiinavaukset osoittivat aflatoksiinien kohdistuvan maksaan ja joko tappavan kudossolut kokonaan tai aiheuttavan kasvainten muodostumista. Ihmisravinnoksi tarkoitettujen elintarvikkeiden tuotantoa varten kehitettiin uusia standardeja, mikä johti kustannusten nousuun.
Viljelykasvien hoito
Jotta jyvät ja palkokasvit pysyisivät vapaina A. flavus -tartunnasta, on tehtävä joitakin asioita ennen sadonkorjuuta, sen aikana ja sen jälkeen. Kosteus olisi pidettävä alle 11,5 prosentissa. Varastojen lämpötila olisi pidettävä mahdollisimman alhaisena: taudinaiheuttaja ei pysty kasvamaan alle 5 °C:n lämpötilassa. Alhainen lämpötila hidastaa hengitystä ja vähentää kosteutta.
Fumigaatio vähentää hyönteisiä ja punkkeja, sillä muuten ne edistävät taudinaiheuttajan leviämistä. Vanhojen, kypsymättömien, vaurioituneiden ja rikkoutuneiden siementen poistaminen ja siisteys hillitsevät myös taudinaiheuttajan leviämistä.
Biologinen torjunta
Hiiva
A. flavus -kasvintuhoojan saastuttamien pähkinä- ja maissikasvien suojaamiseksi kasvien käsittely Pichia anomala -hiivalla vähentää A. flavus -kasvintuhoojan kasvua. Pistaasipuun käsittely P. anomala -hiivalla esti A. flavus -bakteerin kasvua jopa 97 prosenttia verrattuna käsittelemättömiin puihin. [1] Hiiva kilpailee menestyksekkäästi A. flavuksen kanssa tilasta ja ravinteista, mikä lopulta rajoittaa A. flavuksen kasvua.
A.flavus AF36
Hyvä uutinen on se, että on olemassa vaaraton kanta, joka voittaa patogeeniset kannat.
Aspergillus flavus -kanta AF36 ei ole karsinogeeninen ja toksiiniton. Sitä käytetään torjunta-aineiden tehoaineena. AF36 on sieniantagonisti, ja sitä käytetään kaupallisena biologisena torjunta-aineena puuvillassa ja maississa aflatoksiinialtistuksen vähentämiseksi. AF36:ta kasvatetaan steriileillä siemenillä, jotka toimivat kantaja-aineena ja ravinteiden lähteenä. Levityksen ja kolonisaation jälkeen AF36:ta kasvavat siemenet kilpailevat aflatoksiinia tuottavien A. flavus -kantojen kanssa. Muiden kuin aflatoksiinien itiöiden leviämistä edistävät tuuli ja hyönteiset.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Aspergillus flavus?
V: Aspergillus flavus on sieni, joka on laajalle levinnyt ja mahdollisesti vaarallinen.
K: Missä Aspergillus flavus kasvaa?
V: Aspergillus flavus kasvaa maaperässä saprofyyttinä ja kasvaa myös viljanjyvillä, palkokasveilla ja pähkinöillä.
K: Mitä ovat mykotoksiinit?
V: Mykotoksiinit ovat myrkyllisiä yhdisteitä, joita tietyt Aspergillus flavus -kannat tuottavat.
K: Mikä on Aspergillus flavuksen tuottaman toksiinin nimi?
V: Aspergillus flavuksen tuottamaa toksiinia kutsutaan nimellä "aflotoksiini".
K: Onko Aspergillus flavus haitallinen nisäkkäille?
V: Kyllä, Aspergillus flavus on haitallinen nisäkkäille, koska sen toksiinit ovat niille myrkyllisiä.
K: Voiko Aspergillus flavus aiheuttaa maksasyöpää?
V: Kyllä, Aspergillus flavus voi aiheuttaa maksasyöpää, jos nisäkkäät syövät saastunutta ruokaa.
K: Kuka on vaarassa sairastua Aspergillus flavuksen aiheuttamaan aspergilloosiin?
V: Ihmiset, joiden immuunijärjestelmä on vaurioitunut, ovat vaarassa saada Aspergillus flavuksen aiheuttaman aspergilloosin.
Etsiä