AlegsaOnline.com

Australialainen viherpuusammakko (Litoria caerulea) – tiedot ja hoito

Tutustu Australialaiseen viherpuusammakkoon (Litoria caerulea): lajin tiedot, käyttäytyminen ja helppo hoitoopas eksoottiselle lemmikille ja luonnonystävälle.

Tekijä: Leandro Alegsa

23-03-2026

Australialainen viherpuusammakko (Australiassa viherpuusammakko, White's tree frog tai dumpy tree frog), Litoria caerulea, on puiden sammakkolaji. Ne elävät Australiassa ja Uudessa-Guineassa.

Vihreää puusammakkoa tuotiin laivoilla Yhdysvaltoihin ja Uuteen-Seelantiin. Laji kuuluu Litoria-sukuun. Lajit upea puusammakko (Litoria splendida) ja jättiläispuusammakko (Litoria infrafrenata) ovat samankaltaisia kuin vihreä puusammakko. Vihreä puusammakko on Australian suurin sammakko. Se voi olla jopa 10 senttimetriä pitkä.

Keskimääräinen elinikä on noin kuusitoista vuotta, jos niitä pidetään vankeudessa. Viherpuusammakoita on helppo hoitaa. Ne voivat hyvin asua lähellä ihmisrakennuksia. Niitä tavataan usein ikkunoissa tai talojen sisällä. Vihreä puusammakko huutaa, kun se on vaarassa. Se tekee näin pelotellakseen niitä uhkaavia eläimiä. Vihreä lehtisammakko vinkuu, kun sitä kosketetaan. Vihreä puusammakko tunnetaan Australian tunnistettavimpana sammakkona. Tämä johtuu siitä, miltä sammakko näyttää, ja sen käyttäytymisestä elinympäristössään. Se on myös suosittu eksoottinen lemmikki kaikkialla maailmassa. Sammakon iholla on antibakteerinen ja antiviraalinen suoja. Niiden iho voi tulevaisuudessa olla hyödyllinen lääkkeeksi potilaiden hoidossa.

Ulkonäkö

Australialainen viherpuusammakko on paksurunkoisempi ja pyöreämpi kuin monen muun puusammakon lajit. Väritys vaihtelee kirkkaanvihreästä harmaanvihreään ja ruskehtavaan, ja iho voi olla kiiltävä tai hieman karhea. Nuoret ovat yleensä tummempia. Aikuinen voi saavuttaa jopa 10 senttimetrin ruumiinpituuden, jolloin se on yksi Australian suurimmista sammakoista. Iho voi erittää limaa, joka suojaa bakteereilta ja viruksilta.

Levinneisyys ja elinympäristö

Laji esiintyy luonnonvaraisena Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Viherpuusammakko menestyy erilaisissa elinympäristöissä: metsissä, pientareilla ja lähellä ihmisasutusta. Ne viihtyvät erityisesti kosteissa, suojaisissa paikoissa ja hyödyntävät mielellään rakennuksia ja puutarhoja, joissa on hyönteisistä riittävästi ruokaa.

Käyttäytyminen ja äänet

Viherpuusammakot ovat pääosin yöaktiivisia ja viettävät päivät piilossa. Ne nousevat ulos yöllä etsimään saalista ja lisääntymispaikkoja. Hätätilanteessa ne voivat päästää kovaääntäisiä varoitushuutoja pelotellakseen saalistajia. Myös pienempiä vinkaisuja tai inisemistä voi kuulla, erityisesti poikasvaiheessa tai käsiteltäessä.

Ruokavalio

Luonnossa laji syö pääasiassa hyönteisiä ja muita pieniä niveljalkaisia: kärpäsiä, öttiäisiä, heinäsirkkoja, kovakuoriaisia ja joskus pienempiä selkärankaisia. Lemmikkinä tarjottavat ruokavaliot koostuvat tyypillisesti tuoreista tai rikastetuista ruokasirkkoista, toukista (esim. mealworms, superworms varoen), pikkukärpäsistä ja toisinaan sopivan kokoisista hedelmäsirkkojen lisäruuista. Säännöllinen kalsium- ja D3-ravinnelisä on suositeltava erityisesti lisääntymisessä ja kasvavilla yksilöillä.

Lisääntyminen

Lisääntyminen tapahtuu yleensä kosteina vuodenaikoina tai sateen jälkeen. Koiraat kutsuvat naaraita soitimilla, ja parittelu tapahtuu vedessä tai veden lähellä. Naaras munii suuren määrän munia, joista kehittyvät aluksi toukkavaiheiset poikaset (kutit) ja myöhemmin muodonmuutoksen kautta aikuisiksi sammakkoiksi. Poikasten hoito luonnossa perustuu veden laadun säilyttämiseen ja saalistajien välttämiseen.

Hoito lemmikkinä

Terrariumin koko: Aikuista yksilöä varten pystysuuntainen terraario noin 45 x 45 x 60 cm on pienin suositus; pari- tai ryhmäpito vaatii isomman tilan. Lajia pidetään puusammakkona, joten kiipeilytilaa ja pystysuuntaista tilaa tarvitaan.
Ympäristö: Tarjoa runsaasti kiipeilymahdollisuuksia (oksat, tekokasvit), piilopaikkoja ja kosteuden säilyttämiseen sopivia kasveja tai sammalpeitteitä.
Lämpötila: Päivisin noin 22–28 °C, yöaikaan hieman viileämpää (noin 18–22 °C). Älä kuitenkaan päästä lämpötiloja liian alhaisiksi tai ylihelteisiksi.
Ilmankosteus: 50–70 % yleensä sopiva, kosteuden tulisi olla korkeampi yöllä tai silloin, kun sammakko on aktiivinen. Suihkutus vedellä kerran päivässä tai useamman kerran viikossa auttaa ylläpitämään kosteutta.
Vesi ja juominen: Tarjoa laakea, puhdas ja klooriton vesikulho, josta sammakko voi juoda ja osittain uida. Vaihda vesi säännöllisesti.
Alusta: Sopivat alustat ovat kosteutta pidättäviä, kuten kookoskuitu, turve tai sanomalehtihoito pienemmissä yksiköissä. Vältä alustoja, jotka saattavat aiheuttaa nielemis- tai tukkeutumisriskin.
Valo ja UVB: Vaikka lajille ei tarvita voimakasta UVB-valoa kuten monille päiväaktiivisille liskoille, lyhyt UVB-altistus (matala taso, pitkät ajat kuitenkin harkiten) voi edistää D3-vitamiinin aineenvaihduntaa. Tutustu tarkemmin eläinlääkäri- tai harrastajasuosituksiin.
Ruokinta: Aikuiset yleensä syövät 2–3 kertaa viikossa, nuoret päivittäin tai lähes päivittäin. Hyvä ravinto ja kalsiumlisä ovat tärkeitä.

Käsittely ja hygienia

Viherpuusammakot sietävät käsittelyä paremmin kuin monet herkät sammakkolajit, mutta käsittelyä ei silti suositella jatkuvasti: se stressaa eläintä ja voi vaurioittaa sen ihoa. Sammakon iho erittää suojalimaa, joten pesu käsien jälkeen on välttämätöntä. Sammakot voivat kantaa myös bakteereja kuten Salmonellaa, joten käsien pesu ennen ja jälkeen käsittelyn on tärkeää.

Terveys ja pitkäikäisyys

Hyvin hoidettuna viherpuusammakko voi elää yli 15–20 vuotta vankeudessa. Yleisiä terveysongelmia voivat olla ihoinfektiot, loiset, huono ravitsemustila (vitamiinien/ mineraalien puute) ja stressiperäiset sairaudet. Säännöllinen tarkastus eläinlääkärillä, erityisesti kilpa- tai näyttelyeläimillä tai epäiltäessä sairautta, on suositeltavaa.

Suojelu ja ihmisen merkitys

Vaikka viherpuusammakko on yleinen ja sopeutuva laji, sen luonnonvaraiset populaatiot voivat kärsiä elinympäristömuutoksista, taudeista ja paikallisesta häirinnästä. Lajin ihon erittämät antibakteeriset ja antiviraaliset yhdisteet ovat herättäneet kiinnostusta lääketieteellisessä tutkimuksessa, ja niihin liittyvää potentiaalia tutkitaan edelleen.

Yhteenveto

Australialainen viherpuusammakko (Litoria caerulea) on tunnettu, näyttävä ja suhteellisen helppohoitoinen puusammakko, joka soveltuu kokeneelle aloittelijallekin, kunhan sen erityisvaatimukset lämpötilan, kosteuden, ravinnon ja hygienian suhteen otetaan huomioon. Ennen lemmikin hankintaa kannattaa varmistaa paikalliset säädökset ja hankkia eläin vastuulliselta kasvattajalta tai luotettavasta lähteestä.

Taksonomia

Vihreä viitasammakko on yksi monista Litoria-suvun viitasammakkolajeista. Ne ovat kotoisin Australasiassa. Lajin yleisnimi on "Valkoisen puusammakko". Laji on nimetty John Whiten mukaan. Hän kuvasi lajin ensimmäisen kerran vuonna 1790. Vihreä puusammakko oli ensimmäinen Australiassa luokiteltu sammakko. Vihreän puusammakon yksilön keräsi Sir Joseph Banks. Se tuhoutui saksalaisten pommittaessa Hunterian-museota toisen maailmansodan aikana. Museo sijaitsi Royal College of Surgeonsin tiloissa Lontoossa.

Vihreää sammakkoa kutsuttiin aluksi "siniseksi sammakoksi" (Rana caerulea). Alkuperäiset, Englantiin lähetetyt White-näytteet olivat vaurioituneet säilöntäaineen vaikutuksesta ja näyttivät sinisiltä. Sammakon väri johtuu keltaisen kerroksen peittämistä sinisistä ja vihreistä pigmenteistä. Säilöntäaine tuhosi keltaisen kerroksen. Se jätti sammakon siniseksi. Sana caeruela, joka tarkoittaa latinaksi sinistä, on osa vihreän puusammakon tieteellistä nimeä. Sammakko tunnetaan myös paremmin nimellä "vihreä puusammakko". Tämä nimi annetaan kuitenkin usein alueensa suuremmalle vihreälle puusammakolle (Hyla cinerea).

Alkuperäinen vedos Green Tree Frogista, julkaistu John Whiten New South Walesin matkapäiväkirjassa (Journal of a Voyage to New South Wales)

Kuvaus

Viherpuusammakko voi saavuttaa 10 senttimetrin pituuden. Sammakon väri riippuu sen ympäristön lämpötilasta ja väristä. Viherpuusammakko voi olla ruskea tai vihreä. Sammakon suu on valkoinen. Sammakon selässä voi olla pieniä, valkoisia täpliä. Sen varpaiden päässä on suuria kiekkoja. Tämä antaa sammakolle kyvyn kiipeillä. Silmät ovat kultaiset. Sammakon sormissa on uintiin tarkoitetut verkkosivut. Sammakolla on näkyvissä tärykalvo.

Vihreä viitasammakko muistuttaa upeaa viitasammakkoa (Litoria spendida). Tämä sammakko on kotoisin Luoteis-Australiasta. Upealla puusammakolla on päässään suuret patrotoidi- ja rostral-rauhaset. Jättiläispuusammakko (Litoria infrafrenata) sekoitetaan joskus myös vihreään puusammakkoon. Jättiläispuusammakolla on valkoiset raidat. Nämä raidat ovat sammakon alaleuan reunassa. Vihreällä viitasammakolla ei ole näitä raitoja.

Vihersammakon nuijapään ulkonäkö muuttuu sen kehityksen aikana. Näädänpoikanen voi olla 8,1 millimetristä (kuoriuduttuaan) 44 millimetriin. Näädänpoikanen on ruskea, mutta se muuttuu myöhemmin kehityksensä aikana vihreäksi. Näädän alapuoli on tumma. Se muuttuu valkoiseksi, kun tadpole on aikuinen sammakko. Munat ovat ruskeita, kirkkaassa hyytelössä. Niiden halkaisija on 1,1-1,4 millimetriä.

Vihreällä puusammakolla on keuhkot. Ne imevät happea ihonsa kautta. Jotta tämä tapahtuisi, sen ihon on oltava kostea. Niiden iho voi kuitenkin saada tartunnan taudinaiheuttajista. Taudinaiheuttajat elävät sammakon iholla. Tämä tekee niistä sairaita. Sen jälkeen sammakko kasvattaa peptidejä. Ne tuhoavat taudinaiheuttajat. Vihreän lehtisammakon ihossa on keerinejä. Caeriinit on ryhmä peptidejä, joilla on antibakteerinen ja virusten vastainen suoja. Siinä on myös kaeruliineja. Kaeruliineilla on fysiologisia vaikutuksia. CCK-8 on ruoansulatushormoni ja nälkää hillitsevä aine. Useiden viherpuusammakon ihosta peräisin olevien peptidien on todettu tuhoavan HIV:n vahingoittamatta terveitä T-soluja.

Valkohuulisella puusammakolla (vasemmalla) on valkoiset raidat leuassa. Vihreä viitasammakko (keskellä). Upealla puusammakolla (oikealla) on suuret parotoidirauhaset, jotka ovat kitalakeen yläpuolella.

Jakelu

Vihreä puusammakko on kotoisin Australian pohjois- ja itäosista. Ne ovat kotoisin myös Uuden-Guinean eteläosasta. Uudessa-Guineassa viherpuusammakko elää maan kuivemmilla alueilla. Sammakkoa tavataan Irian Jayasta Port Moresbyyn. Sitä tavataan myös Darun saarella. Sammakkoa on tavattu myös Pohjois-Uudessa-Guineassa. Uskotaan kuitenkin, että ihmiset ovat tuoneet ne sinne. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) uskoo, että sammakkoa esiintyy "hajallaan" sekä Uudessa-Guineassa että Indonesiassa.

Laji on tuotu Yhdysvaltoihin ja Uuteen-Seelantiin. Sammakkoa tavataan Yhdysvaltain Floridan osavaltiossa. Uskotaan, että ne on tuotu maahan lemmikkieläinkaupan kautta. Floridassa on vain pieniä populaatioita. Ei tiedetä, ovatko ne aiheuttaneet ekologista vahinkoa. Uudessa-Seelannissa oli suuria vihreän puusammakon populaatioita. Havaintoja ei kuitenkaan ole tehty 1950-luvun jälkeen.

Ekologia, käyttäytyminen ja elämänhistoria

Vihreitä puusammakoita on helppo hoitaa. Ne ovat aktiivisia öisin. Päivisin ne lepäävät lähellä paikkaa, jossa on viileää, pimeää ja kosteaa. Talvella viherpuusammakot eivät anna kutsuääniä. Niitä ei myöskään nähdä kovin usein.

Sijainnistaan riippuen viherpeipposammakot elävät useissa eri elinympäristöissä. Niitä tavataan puiden latvustossa. Niitä tavataan myös hitaasti virtaavien vesien lähellä. Ne voivat elää myös soilla tai niityillä viileämmässä ilmastossa. viherpuusammakoiden tiedetään elävän talojen sisällä. Niitä voi tavata lavuaareissa ja vessoissa. Niitä voi tavata myös ikkunoissa. Ne elävät myös säiliöissä, syöksyputkissa ja kouruissa. Ne viihtyvät näissä paikoissa, koska niissä on korkea ilmankosteus. Elinympäristöt voivat olla myös viileämpiä kuin niiden ympäristö. Sammakot ovat paritteluaikana lähellä syöksyputkia ja säiliöitä. Ne tekevät näin, koska välineet saavat niiden kutsun äänekkäämmäksi.

Lajin ääni on matala, hidas Brawk-Brawk-Brawk-Brawk. Ne toistavat sitä monta kertaa. Suurimman osan vuodesta ne huutavat ollessaan jonkin hyvin korkean kohteen päällä. Tällaisia ovat esimerkiksi puut ja kourut. Paritteluaikana sammakot kutsuvat lähellä paikkaa, jossa on vettä. Ne pysyvät siellä jonkin aikaa tai ikuisesti. Kuten monet muutkin sammakot, viherpuusammakot kutsuvat houkutellakseen parittelemaan. Ne myös varoittavat kutsullaan muita sammakoita siitä, että ne ovat lähellä. Viherpuusammakko antaa stressihuudon aina, kun se on vaarassa.

Vihreät viitasammakot syövät hyönteisiä ja hämähäkkejä. Ne voivat kuitenkin syödä myös pienempiä sammakoita ja jopa pieniä nisäkkäitä. Sammakon hampaita ei ole tehty saaliin pilkkomiseen. Tämä tarkoittaa, että saaliin on mahduttava niiden suuhun, jotta sammakko voi syödä sen. Monet sammakot työntävät kielensä saalista kohti. Vihersammakon, kuten monien sammakoiden, kielet ovat hyvin tahmeat. Saalis jää kiinni ja syödään. Vihersammakko käyttää kieliään pieniin saaliisiin. Suurempien saaliiden kohdalla ne hyppäävät niiden päälle ja pakottavat ne suuhunsa käsillään.

Sammakolla on muutamia saalistajia. Niitä ovat muun muassa käärmeet, muutamat liskolajit ja linnut. Myös koirien ja kissojen on tiedetty pyydystävän ja syövän viherpuusammakoita. Vihreä puusammakko voi elää jopa kuusitoista vuotta, jos sitä pidetään vankeudessa. Joidenkin tiedetään kuitenkin elävän yli kaksikymmentä vuotta. Keskimääräinen elinajanodote luonnossa on alhaisempi kuin vankeudessa. Tämä johtuu saalistuksesta.

Hämähäkin verkkoon jäänyt vihreä lehtisammakko, joka on syönyt hämähäkin. Sammakko jäi henkiin.

Lemmikkieläimenä

Vihreä puusammakko on yksi maailman suosituimmista lemmikkisammakoista. Tämä johtuu sen alistuvasta käyttäytymisestä ja pitkästä eliniästä. Se on suosittu lemmikkisammakko myös siksi, että se näyttää sarjakuvasammakolta. Se on myös yksi helpoimmista sammakoista hoitaa. Niiden ruokavalio ei ole kallis. Niillä on myös vahva vastustuskyky tauteja vastaan. Sammakon liikaruokinta on yleinen ongelma lemmikinomistajien keskuudessa. Vihreä puusammakko pyrkii lihomaan, kun sitä ruokitaan liikaa. Luonnossa sammakon energiaa tarvitaan, jotta sammakko pystyy saalistamaan saaliinsa. Vankeudessa niille annetaan kuitenkin elävää ruokaa. Niitä pidetään myös viihtyisissä elinympäristöissä. Tämä tekee sammakosta laiskan, koska sen ei tarvitse tehdä mitään toimintoja. Kun sammakko on passiivinen, se lihoo. Ylipainoisella viherpuusammakolla on rasvakerroksia pään ja vartalon päällä. Tämä antaa sille "muhkean" ulkonäön. Tämän vuoksi jotkut lemmikinomistajat kutsuvat viherpuusammakkoa "muhkeaksi puusammakoksi".

Conservation

Vuoden 1999 ympäristönsuojelulain (Environment Protection and Biodiversity Conservation Act 1999) mukaan viherpuusammakko on suojeltu Australiassa. Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n mukaan sammakko on "vähiten huolestuttava". Se on luokiteltu "vähiten huolestuttavaksi", koska viherpuusammakko esiintyy monissa paikoissa. Vihreän viitasammakon kanta ei ole vähenemässä.

Osa vihreän viitasammakon luonnollisista elinympäristöistä on tuhoutunut. Joillakin viherpuusammakoilla on todettu olevan sytridisienitartunta. Tämä aiheuttaa sytridiomykoosia. Vihreän puusammakon populaatio Australiassa on vähenemässä. Koska lajin elinikä on kuitenkin pitkä, kestää kauemmin, ennen kuin sammakko on uhanalainen laji.

Litoria caerulea Darwinissa, Pohjois-Territoriossa.

Kirjat

Egerton, L (2005), Encyclopedia of Australian wildlife, Reader's Digest, ISBN 1-876689-34-X.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on australialaisen vihreän puusammakon tieteellinen nimi?

V: Australian vihreän puusammakon tieteellinen nimi on Litoria caerulea.

K: Missä vihreä puusammakko elää?

V: Vihreä puusammakko elää Australiassa ja Uudessa-Guineassa.

K: Kuinka suureksi viherpuukonnasammakko voi kasvaa?

V: Viherpuusammakot voivat kasvaa jopa 10 senttimetrin pituisiksi.

K: Mikä on viherpuusammakon keskimääräinen elinikä, jos sitä pidetään vankeudessa?

V: Viherpuusammakon keskimääräinen elinikä vankeudessa pidettynä on noin kuusitoista vuotta.

K: Miten viherpuukonnat puolustautuvat saalistajilta?

V: Uhattuna viherpuusammakko huutaa pelottaakseen sitä uhkaavat eläimet pois.

K: Minkä äänen viherpuukonna päästää, kun sitä kosketetaan?

V: Kun viherpuusammakko kosketetaan, se vinkuu.

K: Miksi Australian vihreä puusammakko on niin tunnistettava Australiassa? V: Australialainen vihreä puusammakko on niin tunnistettava Australiassa, koska se näyttää ja käyttäytyy elinympäristössään hyvin omaleimaisesti ja koska se on suosittu eksoottinen lemmikki kaikkialla maailmassa.