Murha Yhdysvaltojen lainsäädännössä: toimivalta, syytteet ja sotilasoikeus

Tutki murhan käsittelyä Yhdysvaltain lainsäädännössä: osavaltioiden ja liittovaltion toimivalta, syytteet sekä sotilasoikeuden erityissäännöt.

Amerikan yhdysvaltojen lakien mukaan murharikos voi kuulua eri lainkäyttöalueille. Joissakin tapauksissa osavaltio nostaa syytteen murhasta syytettyjä vastaan. Toisissa tapauksissa toimivalta on liittovaltion hallituksella. Se, kuka murhan uhri on, voi myös määrittää, kenellä on toimivalta. Myös Yhdysvaltojen armeija nostaa syytteen murhasta sotilasoikeuden yhtenäisen säännöstön (Uniform Code of Military Justice) nojalla.

Toimivalta: osavaltio vai liittovaltio?

Yleensä murhat tutkitaan ja niitä syytetään osavaltioiden rikosprosesseissa, koska suurin osa henkirikoksista tapahtuu alueellisissa oloissa ja ne rikkovat osavaltioiden rikoslakeja. Liittovaltiolla on toimivalta silloin, kun rikokseen liittyy liittovaltion etu tai erityinen liittovaltion lainkohtaus, esimerkiksi kun:

• uhri on liittovaltion virkamies tai liittovaltion työntekijä virkatehtävissään,
• rikos on tapahtunut liittovaltion maalla (kuten kansallispuistossa) tai liittovaltion toimipisteessä,
• rikos liittyy liittovaltion rikosnimikkeisiin (esim. terroriteot, ihmisryöstöt, RICO-toiminta tai liittovaltion väkivaltarikoksiin),
• rikos ylittää osavaltioiden rajat tai koskee liittovaltion etua (esim. väkivalta, joka vaikuttaa liike-elämään tai liikenteeseen osavaltioiden välillä).

Liittovaltion murhasyytteet

Liittovaltion murhasta säädetään muun muassa rikoslaissa 18 U.S.C. § 1111, jossa määritellään murhan ja tappamisen erot sekä first degree (tahallinen, suunniteltu tai eräiden rikosten yhteydessä tapahtuva murha) ja second degree -tapaukset. Liittovaltiolla voi olla myös toimivalta syyttää murhasta, joka liittyy muun muassa kansalaisoikeuksien rikkomiseen (esim. 18 U.S.C. § 242), terrori-iskuihin tai liittovaltion virkamiehen murhaan.

Liittovaltion syytteet etenevät usein grand jury -menettelyn kautta, ja niissä voi olla käytössä liittovaltion ankarampi rangaistuskäytäntö (mukaan lukien mahdollisuus kuolemanrangaistukseen tietyissä tapauksissa). Käytännössä liittovaltion syytteitä nostetaan harvemmin kuin osavaltioissa, mutta ne voivat olla voimakkaita, kun liittovaltion etu on selvästi kyseessä.

Murhan asteluokitus ja muut rikosnimikkeet

• Ensiasteinen murha (first-degree): yleensä tahallinen, harkittu ja suunniteltu teko tai murha, joka tapahtuu tietyn vakavan rikoksen yhteydessä (felony murder -periaate).
• Toisen asteen murha (second-degree): tahallinen tappo ilman ennakointia tai suunnittelua tai teko, joka osoittaa piittaamattomuutta ihmishenkien suhteen.
• Tappo eli manslaughter: jako vapaaehtoiseen (heat of passion) ja tahattomaan tappoon (involuntary manslaughter) — rangaistukset yleensä lievempiä kuin murhasta.
• Felony murder: kuolema, joka tapahtuu toisen vakavan rikoksen yhteydessä (esim. ryöstö), voidaan lukea ensiasteiseen murhaan riippuen lainkäytöstä.

Sotilasoikeus (UCMJ)

Sotilaallisissa olosuhteissa murhasta säädetään Uniform Code of Military Justice -säännöstössä (UCMJ). UCMJ:n pykälät, kuten Article 118, määrittelevät murhan ja siihen liittyvät rikosnimikkeet sekä rangaistukset. Sotilasoikeudessa syytteitä voi nostaa sotilasyhteisön komentoketju ja sotilasoikeudelliset viranomaiset, ja syytetyinä voivat olla asevelvolliset tai muut UCMJ:n piiriin kuuluvat henkilöt.

Sotilastuomiot voivat sisältää elinkautisen vankeuden tai kuolemanrangaistuksen tietyissä vakavissa tapauksissa, mutta myös sotilasoikeudessa oikeusmenettelyt eroavat siviilioikeudesta (esim. tuomioistuintyypit, valitusreitit ja menettelytavat).

Prosessit, rangaistukset ja muut käytännöt

• Syytteet voivat nousta joko osavaltion syyttäjänvirastosta tai liittovaltion syyttäjältä (U.S. Attorney). Joissain tapauksissa molemmat voivat nostaa syytteen periaatteen nimeltä dual sovereignty nojaten.
• Murhasta ei useimmissa lainkäyttöalueissa ole rikosajanvanhentumista; liittovaltion murhajutussa ei yleensä ole vanhentumisaikaa.
• Rangaistukset vaihtelevat osavaltiokohtaisesti: joissain osavaltioissa on kuolemanrangaistus, toisissa on elinkautinen vankeus, ja moni osavaltio on luopunut kuolemanrangaistuksesta kokonaan.
• Syytteiden todistustaakka on syyttäjällä; puolustuksella on mahdollisuus esittää lieventäviä seikkoja, itsepuolustusta tai mielentila-argumentteja. Syyttäjän täytyy todistaa syyte lain vaatimalle tasolle (useimmiten beyond a reasonable doubt).
• Siviilioikeudelliset seuraamukset: murhan uhrin omaiset voivat lisäksi nostaa vahingonkorvauskanteita (esimerkiksi wrongful death -haasteet) riippuen osavaltion säännöistä.

Kaksinkertainen syytesuoja ja dual sovereignty

Yhdysvalloissa ei välttämättä estetä kahta eri hallintotasoa nostamasta syytettä samasta teosta. Korkein oikeus on tunnustanut dual sovereignty -opillisuuden: osavaltio ja liittovaltio katsotaan erillisiksi valtioiksi siten, että kumpikin voi syyttää samaa tekoa omien lakien nojalla. Tämä poistaa periaatteessa kaksinkertaisen syyttelyn (double jeopardy) esteen silloin, kun eri suvereniteetit toimivat peräkkäin.

Muita huomioita

• Usein käytännön syytestrategiat perustuvat näyttöön, todistajien saatavuuteen ja poliisiyhteistyöhön; liittovaltion viranomaiset voivat ottaa tapauksen tutkittavakseen, jos rikos liittyy laajempaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kansalliseen turvallisuuteen tai kansalaisoikeuksiin.
• Osavaltioiden rikosoikeusjärjestelmät poikkeavat toisistaan huomattavasti terminologiassa, rangaistuksissa ja menettelyissä — siksi laillinen neuvonta oikeusalueeseen perehtyneeltä asianajajalta on tärkeää.
• Jos tapaus koskee sekä sotilashenkilöä että siviiliä tai tapahtuu sotilastukikohdassa, toimivallan rajat voivat olla erityisen monimutkaiset ja edellyttää tarkempaa oikeudellista arviointia.

Hae kirjaimella