Nahitševan (Nakhchivan) – Azerbaidžanin autonominen tasavalta

Tutustu Nahitševanin (Nakhchivan) autonomiseen tasavaltaan — Azerbaidžanin erillisalueeseen, sen sijaintoon ja rajoihin Armeniaa, Irania ja Turkia vasten sekä väestöön ja pinta-alaan.

Nakhchivanin autonominen tasavalta (Azerbaidžaniksi Naxçıvan Muxtar Respublikası, az) on Azerbaidžanin tasavallan sisämaahan kuuluva erillisalue. Alueen pinta-ala on 5 502,75 km² (2 124,62 neliömailia), ja sen asukasluku on 459 600. Alue rajoittuu itään ja pohjoiseen Armeniaan (raja 221 km), etelään ja länteen Iraniin (raja 179 km) ja luoteeseen Turkkiin (raja 8 km).

Sijainti ja maantiede

Nakhchivan on Azerbaidžanin erillisalue eli eksklaavi, joka on erotettu pääosasta maata Armenian alueella kulkevalla vyöhykkeellä. Alue sijaitsee Kaukasuksen ja Lounais-Aasian rajamaastossa, ja maisema vaihtelee vuoristoista ylätasankoon. Alueen maastoa hallitsevat Zangezur-vuoriston haarat ja useat laaksoalueet, joilla harjoitetaan viljelyä ja karjataloutta.

Historia lyhyesti

Nakhchivanilla on pitkä historia, joka ulottuu muinaisiin timesiin: alueella on löydetty arkeologisia kohteita ja se on ollut osa useita valtakuntia ja emiraatteja. 1900-luvun tapahtumat, ensimmäinen maailmansota ja Neuvostoliiton muodostuminen muovasivat alueen poliittista asemaa. Neuvostoaikana Nakhchivan oli Azerbaidžanin neuvostotasavallan autonominen osa. Alueella on myös merkittävää kulttuuriperintöä ja historiallisia rakennuksia.

Hallinto ja oikeudellinen asema

Nakhchivanilla on erityinen autonominen asema Azerbaidžanin tasavallassa: alueella on oma perustuslaki, parlamentti ja paikallinen hallinto. Autonominen asema antaa alueelle laajemmat itsehallinnolliset oikeudet verrattuna muihin alueisiin, mutta ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat kuuluvat Azerbaidžanin keskushallinnolle.

Väestö ja kieli

Alueen väestö on pääosin azerbaidžanilaisia. Virallinen kieli on azerinkieli, ja etniset ja uskonnolliset piirteet ovat läheisiä Azerbaidžanin muille alueille. Väestömäärä vaihtelee tilastoista riippuen; mainittu luku 459 600 antaa suuruusluokan, eli alueella asuu noin 460 000 ihmistä.

Talous

Talous perustuu maatalouteen, karjatalouteen, teollisuuteen ja paikalliseen kaupankäyntiin. Viljelykasveja ovat mm. hedelmät ja vihannekset, ja alueella on myös elintarvikkeiden jalostusta sekä pienimuotoista valmistavaa teollisuutta. Rajayhteydet Iraniin ja Turkkiin vaikuttavat alueen kauppamahdollisuuksiin.

Liikenne ja yhteydet

Nakhchivanilla ei ole maayhteyttä Azerbaidžanin eteläiseen osaan ilman rajanylitystä Armenian kautta, minkä vuoksi yhteydet muuhun maahan ovat usein lentäen tai kuljetuksina Iranin tai Turkin kautta. Alueella on lentoasema, ja tieyhteydet yhdistävät sen naapurimaihin. Rajatilanteen ja alueellisten sopimusten muutokset vaikuttavat liikenteeseen ja logistiikkaan.

Kulttuuri ja nähtävyydet

Alueella on useita historiallisia ja kulttuurisia kohteita, muun muassa keskiaikaisia mausoleumeja, linnoituksia ja uskonnollisia paikkoja, jotka kertovat alueen pitkistä asutushistoriasta ja kulttuurikerrostumista. Nakhchivan on myös syntymäpaikka monille merkittäville azerbaidžanilaisille kulttuurihenkilöille ja poliitikoille.

Rajatilanne ja kansainväliset yhteydet

Nakhchivanin sijainti tekee siitä geopoliittisesti erityisen: sen rajat Armeniaan, Iraniin ja Turkkiin määrittävät alueen turvallisuuspoliittisen ja taloudellisen aseman. Lyhyt rajapituus Turkin kanssa antaa strategisia mahdollisuuksia yhteyksille länteen, ja yhteydet Iraniin ovat tärkeitä huolto- ja kuljetusyhteyksien takia.

Yhteenveto: Nakhchivanin autonominen tasavalta on Azerbaidžanin erillisalue, jolla on oma hallinto ja pitkä historia. Alueen maantiede, kulttuuri ja rajasuhteet tekevät siitä merkittävän sekä alueellisesti että kansallisesti.

Piirit

Nahtshivanissa on kahdeksan hallintoaluetta. Näistä seitsemän on piirikuntia, kun taas pääkaupunki on erillinen.

Kartan viite.	Hallinnollinen osasto	Pääoma	Tyyppi	Pinta-ala (km²)	Väestö (1. elokuuta 2011 arvio)	Huomautukset
1	Babek (Babək)	Babek	Rayon	749,81	66,2	Tunnettiin aiemmin nimellä Nakhchivan; nimettiin uudelleen Babak Khorramdinin mukaan vuonna 1991.
2	Julfa (Culfa)	Julfa	Rayon	1012,75	43,000	Kirjoitetaan myös Jugha tai Dzhulfa.
3	Kangarli (Kəngərli)	Givraq	Rayon	711,86	28,900	Jakautui Babekista maaliskuussa 2004
4	Nakhchivanin kaupunki (Naxçıvan Şəhər)		Kunta	191,82	85,700	Jakautui Nahtshivanista (Babek) vuonna 1991.
5	Ordubad	Ordubad	Rayon	994,88	46,500	Jakautui Julfasta Neuvostoliiton aikana
6	Sadarak (Sədərək)	Heydarabad	Rayon	153,49	14,500	Jakautui Sharurista vuonna 1990; de jure sisältää Armeniassa sijaitsevan Karkin erillisalueen, joka on de facto Armenian hallinnassa.
7	Shakhbuz (Şahbuz)	Shahbuz	Rayon	838,04	23,400	Jakautui Nakhchivanista (Babek) Neuvostoliiton aikana Alue vastaa suunnilleen Čahukin (Չահւք) aluetta historiallisella Syunikin alueella Armenian kuningaskunnassa.
8	Sharur (Şərur)	Sharur	Rayon	847,35	106,600	Tunnettiin aiemmin nimellä Bash-Norashen, kun se liitettiin Neuvostoliittoon, ja Ilyich (Vladimir Ilyich Leninin mukaan) Neuvostoliiton jälkeiseltä ajalta vuoteen 1990.
	Yhteensä			5,500	414,900

 
Nahtshivanin osa-alueet.  


 

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on Nakhchivanin autonominen tasavalta?

K: Kuinka suuri alue on?

K: Kuinka monta ihmistä alueella asuu?

K: Mihin maihin se rajoittuu?

K: Kuinka pitkä sen raja Armenian kanssa on?

K: Kuinka pitkä on sen raja Iranin kanssa?

K: Kuinka pitkä on sen raja Turkin kanssa?

Hae kirjaimella