Nahitševan | Azerbaidžanin tasavallan sisämaahan kuulumaton erillisalue
Nakhchivanin autonominen tasavalta (Azerbaidžaniksi Naxçıvan Muxtar Respublikası, az) on Azerbaidžanin tasavallan sisämaahan kuuluva erillisalue. Alueen pinta-ala on 5 502,75 km2 (2 124,62 neliömailia), ja sen asukasluku on 459 600. Alue rajoittuu itään ja pohjoiseen Armeniaan (raja 221 km), etelään ja länteen Iraniin (raja 179 km) ja luoteeseen Turkkiin (raja 8 km).
Piirit
Nahtshivanissa on kahdeksan hallintoaluetta. Näistä seitsemän on piirikuntia, kun taas pääkaupunki on erillinen.
Kartan viite. | Hallinnollinen osasto | Pääoma | Tyyppi | Pinta-ala (km²) | Väestö (1. elokuuta 2011 arvio) | Huomautukset |
1 | Babek (Babək) | Babek | Rayon | 749,81 | 66,2 | Tunnettiin aiemmin nimellä Nakhchivan; nimettiin uudelleen Babak Khorramdinin mukaan vuonna 1991. |
2 | Julfa (Culfa) | Julfa | Rayon | 1012,75 | 43,000 | Kirjoitetaan myös Jugha tai Dzhulfa. |
3 | Kangarli (Kəngərli) | Givraq | Rayon | 711,86 | 28,900 | Jakautui Babekista maaliskuussa 2004 |
4 | Nakhchivanin kaupunki (Naxçıvan Şəhər) | Kunta | 191,82 | 85,700 | Jakautui Nahtshivanista (Babek) vuonna 1991. | |
5 | Ordubad | Ordubad | Rayon | 994,88 | 46,500 | Jakautui Julfasta Neuvostoliiton aikana |
6 | Sadarak (Sədərək) | Heydarabad | Rayon | 153,49 | 14,500 | Jakautui Sharurista vuonna 1990; de jure sisältää Armeniassa sijaitsevan Karkin erillisalueen, joka on de facto Armenian hallinnassa. |
7 | Shakhbuz (Şahbuz) | Shahbuz | Rayon | 838,04 | 23,400 | Jakautui Nakhchivanista (Babek) Neuvostoliiton aikana Alue vastaa suunnilleen Čahukin (Չահւք) aluetta historiallisella Syunikin alueella Armenian kuningaskunnassa. |
8 | Sharur (Şərur) | Sharur | Rayon | 847,35 | 106,600 | Tunnettiin aiemmin nimellä Bash-Norashen, kun se liitettiin Neuvostoliittoon, ja Ilyich (Vladimir Ilyich Leninin mukaan) Neuvostoliiton jälkeiseltä ajalta vuoteen 1990. |
Yhteensä | 5,500 | 414,900 |
Nahtshivanin osa-alueet.
Nakhchivanin kuuluisat ihmiset
Poliittiset johtajat
- Heydar Alijev, Azerbaidžanin entinen presidentti (1993-2003) ja Azerbaidžanin nykyisen presidentin Ilham Alijevin isä (2003-nykyisin).
- Abulfaz Elchibey, Azerbaidžanin entinen presidentti (1992-1993).
- Rasul Gulijev, Azerbaidžanin kansalliskokouksen entinen puhemies (1993-1996) ja oppositiojohtaja.
- Christapor Mikaelian, Armenian vallankumousliiton perustajajäsen.
- Stepan Sapah-Gulian, armenialaisen sosialidemokraattisen Hunchakian-puolueen johtaja (1800- ja 1900-luku).
- Jafar Kuli Khan Nakhchivanski, lyhytaikaisen Arasin tasavallan perustaja.
- Ibrahim Abilov, Azerbaidžanin SSSR:n ensimmäinen ja ainoa suurlähettiläs Turkissa.
- Garegin Nzhdeh, kuuluisa armenialainen vallankumouksellinen, sotilasjohtaja ja poliittinen ajattelija.
Uskonnolliset johtajat
- Aleksanteri Jughaetsi (Aleksanteri I Jughan), kaikkien armenialaisten katolilainen (1706-1714).
- Hakob Jughaetsi (Jacob IV of Jugha), armenialainen katolilainen (1655-1680).
- Azaria I Jughaetsi, Kilikian pyhän istuimen armenialainen katolilainen (1584-1601).
Sotilasjohtajat
- Abdurahman Fatalibeyli, neuvostoarmeijan majuri, joka loikkasi Saksan joukkoihin toisen maailmansodan aikana.
- Ehsan Khan Nakhchivanski, venäläinen sotilaskenraali.
- Huseyn Khan Nakhchivanski, venäläinen ratsuväen kenraali ja ainoa muslimi, joka toimi Venäjän tsaarin kenraali-adjutanttina.
- Ismail Khan Nakhchivanski, venäläinen sotilaskenraali.
- Kelbali Khan Nakhchivanski, venäläinen sotilaskenraali.
- Jamshid Khan Nakhchivanski, Neuvostoliiton ja Azerbaidžanin sotilaskenraali.
Kirjailijat ja runoilijat
- M.S. Gulubekov, kirjailija
- Huseyn Javid, runoilija
- Jalil Mammadguluzadeh, kirjailija ja satiirikko
- Ekmouladdin Nakhchivani, keskiaikainen kirjallisuushahmo.
- Hindushah Nakhchivani, keskiaikainen kirjallisuushahmo
- Abdurrakhman en-Neshevi, keskiaikainen kirjallisuushahmo.
- Mammed Said Ordubadi, kirjailija
- Heyran Khanum, myöhäiskeskiaikainen runoilija
- Elşen Hudiyev, nykyrunoilija ja kirjailija
- Mammad Araz, runoilija
Muut
- Vladimir Makogonov, shakin kansainvälinen mestari ja suurmestari
- Ajami Nakhchivani, arkkitehti ja Nakhchivanin arkkitehtuurikoulun perustaja.
- Gaik Ovakimian, Neuvostoliiton armenialainen vakooja
- Ibrahim Safi, turkkilainen taiteilija
- Rza Tahmasib, azerbaidžanilainen elokuvaohjaaja
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Nakhchivanin autonominen tasavalta?
V: Nakhchivanin autonominen tasavalta on Azerbaidžanin tasavallan sisämaassa sijaitseva erillisalue.
K: Kuinka suuri alue on?
V: Alueen pinta-ala on 5 502,75 km2 (2 124,62 sq mi).
K: Kuinka monta ihmistä alueella asuu?
V: Alueella asuu 459 600 ihmistä.
K: Mihin maihin se rajoittuu?
V: Idässä ja pohjoisessa se rajoittuu Armeniaan, etelässä ja lännessä Iraniin ja luoteessa Turkkiin.
K: Kuinka pitkä sen raja Armenian kanssa on?
V: Sen ja Armenian välinen raja on 221 km pitkä.
K: Kuinka pitkä on sen raja Iranin kanssa?
V: Sen raja Iranin kanssa on 179 km (111 mi) pitkä.
K: Kuinka pitkä on sen raja Turkin kanssa?
V: Sen raja Turkin kanssa on 8 km (5.0 mi) pitkä.