Napoli — Bournonvillen klassikko: baletti, ensi-ilta Kööpenhamina 1842
Napoli on baletti kolmessa näytöksessä. Baletin tarina ja tanssit ovat August Bournonvillen käsialaa. Musiikin ovat säveltäneet E. Helsted, Gade ja Paulli. Tanskan kuninkaallinen baletti tanssi Napolin ensi kertaa Kööpenhaminassa 29. maaliskuuta 1842. Napoli ei ole muuttunut vuosien varrella. Sitä tanssitaan Kööpenhaminassa nykyään täsmälleen samalla tavalla kuin vuonna 1842. Sen sanotaan olevan Bournonvillen paras baletti.
Tausta ja synopsis
Napoli ammentaa teemojaan Napolin alueen kansanperinteestä ja merellisestä elämänmenosta. Vaikka koreografia ja näytelmällinen rakenne ovat tiukasti 1800-luvun romanttista balettiperinnettä, Bournonville antaa teokselle myös runsaan ihmisläheisyyden ja huumorin. Teoksen keskiössä ovat napolilaisen yhteisön ihmiset, heidän juhlatilanteensa sekä rakkaustarinat ja meren arvaamattomuus.
Koreografia ja tyyli
Bournonvillen tyyli erottuu kevytjalkaisuudella, liikkeen luonnollisuudella ja vahvalla musiikillisella rytmityksellä. Napoli yhdistää virtuoosista näyttävää tanssitekniikkaa, kansantanssista ammentavia karakteritansseja ja selkeää mimetiikkaa, jonka avulla kertomus etenee ilman liiallista pantomiimia. Miestanssijoiden roolit ovat merkittäviä: Bournonville antoi miehille usein tilaa tekniseen näyttämiseen ja karismaattisiin sooloihin.
Musiikki
Alkuperäisen partituurin laativat mainitut säveltäjät: Edvard Helsted, Niels W. Gade ja Holger Simon Paulli. Musiikki yhdistää romanttisen harmonisen kielen ja paikalliseen väritykseen sopivia melodioita, luoden sekä tunnelmallisia lyyrisiä kohtauksia että iloisia, rytmikkäitä tanssiosuuksia. Erityisesti kohtaukset, jotka kuvaavat rantakokkareiden ja torien vilinää sekä kansantansseja, saavat paljon energiaa säestyksestä.
Säilyneisyys ja merkitys
Napoli on poikkeuksellisen hyvin säilynyt esitys Bournonvillen tuotannosta. Tanskan kuninkaallinen baletti on vaalinut alkuperäistä koreografiaa ja esitystapaa sukupolvien yli, minkä vuoksi teosta pidetään autenttisena esimerkkinä Bournonvillen taiteellisesta kielestä. Napoli on yhä osa Tanskan kuninkaanlaisen baletin ohjelmistoa ja sen katsotaan kuvaavan erinomaisesti sekä Bournonvillen dramaturgista taitoa että 1800-luvun tanssiperinteen hienostunutta teknistä ilmaisua.
Nykyesitykset ja vaikutus
Vaikka Napoli on tiiviisti sidottu Tanskan perinteeseen, sen elävä kuvakieli ja persoonalliset tanssinumerot ovat tehneet siitä kiinnostavan myös kansainvälisille yleisöille. Teosta esitellään satunnaisesti eri teattereissa ja festivaaleilla, usein osana Bournonville-koreografioiden kokonaisuuksia tai erikoisohjelmia, joissa korostetaan historiallista esityskäytäntöä ja perinteen välittämistä uusille tanssijapolville.
Baletin tarina
Kaunis napolilaistyttö Teresina rakastaa kalastaja Gennaroa. Gennaro ja Teresina purjehtivat Napolinlahdelle. Myrsky huuhtoo Teresinan mereen. Gennaro lähtee pelastamaan häntä. Teresina on joutunut siniseen luolaan (kallioluola), jonne meren henget ovat vieneet hänet. Luolassa asuu voimakas henki Golfo. Hän aikoo pitää Teresinan luolassa. Hän muuttaa Teresinan hengeksi. Gennaro purjehtii luolaan. Hän rukoilee Madonnaa, ja Teresina muuttuu taas omaksi itsekseen. Gennaro ja Teresina palaavat Napoliin. Ihmiset uskovat, että Teresina pelastui noituuden avulla. Pappi sanoo, että se oli ihme. Kansa on onnellinen. Teresina ja Gennaro menevät naimisiin.
| Romanttiset baletit |
|
Nunnien baletti (1831) |
| · v · t · e |
