Narayani: Nepalin keskieteläisen vyöhykkeen ja Narayani-joen kuvaus

Narayani: Tutustu Nepalin keskieteläiseen vyöhykkeeseen ja Narayani‑jokeen — kattava kuvaus alueen luonnosta, kulttuurista, historiasta ja tärkeimmistä nähtävyyksistä.

Narayani (Nepali: नारायणी अञ्चल Kuuntele on yksi Nepalin neljästätoista vyöhykkeestä, joka sijaitsee maan keski-eteläosassa. Se on saanut nimensä vyöhykkeen länsirajalla sijaitsevan Narayani-joen mukaan.

Narayani oli perinteinen hallinnollinen vyöhyke, joka ulottui Himalajan vuoristosta aina Teraiin, Nepalin eteläisiin alankoihin asti. Alueelle on ominaista suuri vaihtelu maastossa ja ilmastossa: pohjoisessa on kohoavia kukkuloita ja alavia laaksoja, etelässä subtrooppiset tasangot, jotka rajoittuvat Intian rajaan. Vyöhykkeen läpi virtaavat merkittävät joet, ja erityisesti Narayani-joki (tunnetaan myös nimillä Gandaki/Gandak) ja siihen laskevat sivujoet muokkaavat alueen maisemaa ja maataloutta.

Hallinto ja piirikunnat

Ennen vuoden 2015 hallintouudistusta Narayani muodostui useista piirikunnista. Alueen tärkeimpiin kaupunkeihin ja hallinnollisiin keskuksiin kuuluivat muun muassa:

• Bharatpur (Chitwan) – merkittävä kaupunki ja portti Chitwanin kansallispuistoon
• Hetauda (Makwanpur) – teollisuuden ja liikenteen keskus
• Birgunj (Parsa) – tärkeä rajakaupan ja tullitoiminnan keskus Intian suuntaan

Vyöhykkeessä oli useita piirikuntia, joista tunnetuimpia ovat Chitwan, Makwanpur, Parsa, Bara ja Rautahat. Vuoden 2015 perustuslaillisen uudistuksen myötä Nepalin vanhat vyöhykkeet korvattiin liittovaltion provinsseilla, joten Narayani ei enää ole nykyinen hallinnollinen yksikkö vaan sen alueet kuuluvat pääosin uudelleen määriteltyihin provinsseihin.

Talous ja infrastruktuuri

Alueen talous perustuu pitkälti maatalouteen ja rajakauppaan. Terain viljelysalueilla viljellään riisiä, sokeriruokoa, öljykasveja ja muita sademaan tuotteita. Birgunjin kaltaiset rajakaupungit toimivat tärkeinä kaupallisina solmukohtina Intian ja Nepalin välisessä tavaraliikenteessä. Hetauda ja Bharatpur ovat teollisuuden, palveluiden ja matkailun kannalta keskeisiä kaupunkeja.

Liikenneyhteydet ovat hyvät useisiin suuntiin: alueen halki kulkee itä-länsi -suuntainen Mahendra Highway ja useita yhteyksiä Kathmanduun ja muihin suuriin keskuksiin. Lisäksi Bharatpurissa on lentoasema, joka palvelee kansallista lentoliikennettä ja matkailijoita.

Luonto ja matkailu

Yksi Narayani-vyöhykkeen tunnetuimmista kohteista on Chitwanin kansallispuisto, joka kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Puisto on kuuluisa villieläimistöstään, kuten tiikereistä, sarvikuonoista, apinoista ja runsaasta lintulajistosta, ja se on suosittu kohde safareille ja luontomatkailulle. Joet tarjoavat myös kalastus- ja jokimatkailumahdollisuuksia.

Historia ja nykyaika

Narayani-niminen vyöhyke syntyi osaksi Nepalin aiempaa hallinnollista jakoa, joka oli käytössä vuosikymmeniä. Vuoden 2015 jälkeen Nepalin aluejako muuttui ja vanhat vyöhykkeet erotettiin uusiksi provinsseiksi, mutta termiä "Narayani" käytetään yhä paikallisesti kuvaamaan aluetta ja sen kulttuurisia ja maantieteellisiä piirteitä. Alueen asukkaat edustavat monia etnisiä ryhmiä ja kieliä, ja alueella on runsas perinne käsitöissä, festivaaleissa ja maaseutuelämässä.

Yhteenvetona Narayani oli monipuolinen vyöhyke, jossa kohtaavat vuoristo, kukkulat ja tasangot, ja joka on merkittävä sekä luonnon että talouden kannalta Nepalin keskieteläosassa.

Maantiede

Narayani kattaa osia Nepalin Terai-, Sisä-Terai- ja Hill-alueista, mutta se ei kata mitään vuoristo- tai Himalajan aluetta. Narayanissa on runsaasti kasvistoa ja eläimistöä. Narayani-joki ja Rapti-joki ovat Narayanin alueen tärkeimmät joet. Bisharari ja Garuda laked ovat joitakin Narayanin harvoja järviä.

Narayani on jaettu viiteen piiriin:

Piiri	Tyyppi	Päämaja
Baran piiri	Ulompi Terai	Kalaiya
Chitwanin piiri	Inner Terai	Bharatpur
Makwanpurin piiri	Inner Terai	Hetauda
Parsan piiri	Ulompi Terai	Birganj
Rautahatin piiri	Ulompi Terai	Gaur

Narayani-joki Chitwanissa

Hae kirjaimella